Öljypalmu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Öljypalmu
Elaeis guineensis - Köhler–s Medizinal-Pflanzen-056.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Arecales
Heimo: Palmukasvit Arecaceae
Suku: Öljypalmut Elaeis
Laji: guineensis
Kaksiosainen nimi
Elaeis guineensis
Jacq.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Öljypalmu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Öljypalmu Commonsissa

Öljypalmu (Elaeis guineensis) on Länsi-Afrikasta peräisin oleva, öljykasvina viljelty palmulaji. Sen hedelmistä saadaan palmuöljyä ja siemenistä palmuydinöljyä.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on peräisin Länsi-Afrikan rannikolta. Siellä sitä ei kuitenkaan ole otettu viljelykseen, vaan sen hedelmiä on kerätty luonnosta.

Vuonna 1848 neljä öljypalmun tainta istutettiin tuolloin Alankomaiden siirtomaana olleelle Jaavan saarelle perustettuun kasvitieteelliseen puutarhaan. Näiden yksilöiden jälkeläisistä sai 1800-luvun lopulla alkunsa öljypalmun viljelys Kaakkois-Aasiassa. Se on siis maailman uusimpia viljelyskasveja.[1] Viime aikoina sen jalostukseen on käytetty myös läheistä eteläamerikkalaista sukulaislajia Elaeis oleifera, jonka kanssa öljypalmu risteytyy helposti.[1]

Viljelysalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljypalmu on trooppinen viljelyskasvi. Sitä viljellään etupäässä Kaakkois-Aasiassa, eniten Malesiassa [1].

Hedelmä ja öljyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljypalmun hedelmä on suunnilleen luumun kokoinen luumarja. Niitä voi olla jopa 7000 kappaletta samassa rypäässä.[1] Hedelmiä voidaan syödä sellaisenaankin, mutta enimmäkseen niitä käytetään kasviöljyjen tuottamiseen. Sekä hedelmämalto että siemen ovat öljypitoisia.

Hedelmämallosta saadaan palmuöljyä, siemenestä palmuydinöljyä. Ne ovat kuitenkin koostumukseltaan erilaisia. Palmuöljyssä eniten esiintyvät rasvahapot ovat tyydytetty palmitiinihappo ja kertatyydyttymätön öljyhappo. Lisäksi siinä on liuenneena huomattavasti beetakaroteenia, minkä vuoksi se on väriltään punertavaa. Palmuydinöljyssä taas on enimmäkseen lauriinihappoa ja myristiinihappoa, jotka molemmat ovat tyydytettyjä, ja koostumukseltaan se näin ollen muistuttaa kookosrasvaa.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikista öljykasveista öljypalmu tuottaa suurimman sadon viljelypinta-alaa kohti.

Sekä palmuöljyä että palmuydinöljyä käytetään ravintorasvoina ja teollisessa ruoanvalmistuksessa. Palmuydinöljyä pidetään kuitenkin arvokkaampana, ja se menee suurimmaksi osin vientiin, kun taas palmuöljyä käytetään ravintoaineena etupäässä tuottajamaissa.[1] Monien muiden kasviöljyjen tavoin palmuöljyäkin käytetään myös teollisuuden raaka-aineena muun muassa saippuan valmistukseen.[2]

Viime aikoina palmuöljyä on suunniteltu käytettäväksi myös moottoripolttoaineen, biodieselin valmistukseen. Tämä edellyttäisi kuitenkin sen viljelyksen niin suurta laajentamista, että sen tieltä olisi laajat osat trooppista sademetsää hävitettävä. Ympäristöjärjestöt kuten Greenpeace ja WWF ovatkin ankarasti arvostelleet tällaisia hankkeita.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997, ISBN 951-0-21295-4
  2. Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), art. Öljypalmu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]