Pilvenpiirtäjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
New Yorkissa sijaitseva Empire State Building oli maailman korkein rakennus vuodesta 1931 vuoteen 1972.

Pilvenpiirtäjä (engl. skyscraper) on korkea yhtenäisesti ihmisten oleskeluun soveltuva rakennus. Pilvenpiirtäjälle ei ole virallista tai vakiintunutta korkeuskriteeriä. Kiinteistöinformaatioyhtiö Emporiksen määritelmän mukaan pilvenpiirtäjä on vähintään 100 metriä korkea kerrostalo.[1] Rakennusten luokittelussa käytetään joskus myös 500 jalan (152,4 metriä) tai 150 metrin rajaa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset rakennukset, joista on alettu käyttää nimitystä "pilvenpiirtäjä", rakennettiin Chicagoon 1870- ja 1880-luvuilla, kun keskeisistä liikepaikoista alkoi olla pulaa nopeasti kasvaneessa suurkaupungissa. Parhaat paikat haluttiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, ja ainut mahdollisuus oli kasvattaa rakennusten kerrosmäärää. Vuosisadan loppupuolella tapahtunut hissien kehitys ja uusi teräsrunkorakenne loivat tekniset edellytykset entistä korkeampien talojen rakentamiselle.

Ensimmäinen turvallinen henkilöhissi asennettiin tavarataloon New Yorkissa vuonna 1857, ja sen jälkeen oli mahdollista rakentaa rakennuksia, jotka olivat yli viisi kerrosta korkeita. Arkkitehdit siirtyivät myös käyttämään rakennuksissa raudasta tehtyä tukirunkoa, jonka ansiosta alakerroksissa ei enää tarvinnut olla seininä massiivisia tiilimuureja yläkerroksia kannattelemassa. Näin saatiin myös alimpiin kerroksiin enemmän pinta-alaa myymälöitä varten. Lopullinen läpimurto rakennustekniikassa oli teräksen käyttöönotto tukirakenteissa. Teräs oli rautaa lujempaa ja kevyempää, joten voitiin rakentaa entistä korkeampia rakennuksia.[2]

Maailman ensimmäisenä pilvenpiirtäjänä pidetään yleisesti Chicagon Home Insurance Buildingia, joka valmistui 18841885. Siinä oli teräsrunko, kymmenen kerrosta ja korkeutta 42 metriä. Teräsrungon lisäksi rakennus tukeutui kuitenkin myös perustuksen graniittipilareille ja takaosan tiiliseinään.[3]

Sähkövalon ja koneellisen ilmastoinnin myötä voitiin suuriin rakennuksiin sijoittaa tiloja muuallekin kuin ulkoseinälle, ja Chicagon ja New Yorkin keskustoihin rakennettiinkin 1900-luvun alussa suuri määrä korkeita rakennuksia. Uudet pilvenpiirtäjät olivat aina vain korkeampia, ja 1930-luvulla rakennettiin jo 300-metrisiä torneja.

Pilvenpiirtäjiä alettiin vähitellen rakentaa myös muihin Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin sekä 1930-luvulla myös Latinalaiseen Amerikkaan, Japaniin ja Hongkongiin. Myös Moskovaan rakennettiin ”Stalinin hampaina” tunnetut seitsemän pilvenpiirtäjää.

Muuallekin Eurooppaan alkoi nousta pilvenpiirtäjiä, ensimmäisenä Madridiin 1950-luvulla, ja esimerkiksi Frankfurt am Main on nykyisin tunnettu lukuisista pilvenpiirtäjistään. Euroopassa pilvenpiirtäjiä on kuitenkin rakennettu vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Pääsyynä on, että Euroopassa suurkaupunkien keskustat kasvoivat 1800-luvulla, ennen kuin pilvenpiirtäjien rakennustekniikka kehittyi. Euroopan suurkaupungeissa on edelleen melko vähän pilvenpiirtäjiä. Esimerkiksi Pariisissa on 1990-luvun alusta asti ollut kiellettyä rakentaa yli 37 metriä korkeita rakennuksia; La Défensen alue pilvenpiirtäjineen sijaitsee kolmen kunnan alueella hallinnollisen Pariisin ulkopuolella. [4] Kaupungin ainoaa pilvenpiirtäjää, 209 metriä korkeaa, 58-kerroksista Montparnassen tornia (1972) on pidetty rumana. Siitä huolimatta rakennuksesta on syntynyt tärkeä turistikohde.[5] Vuonna 2008 hallinto on antamassa luvan kuudelle maksimissaan 200 metriä korkealle pilvenpiirtäjähankkeelle eri puolille kaupunkia.[6]

Pitkään korkein pilvenpiirtäjä oli 1931 New Yorkiin valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metriä korkea Empire State Building. Yhdysvaltoihin rakennettiin 1970-luvulla ensimmäiset yli 400 metriä korkeat pilvenpiirtäjät. Maailman korkein rakennus oli parin vuosikymmenen ajan Chicagon 442 metriä korkea Willis Tower (aikaisemmin Sears Tower), kunnes 1998 valmistunut Kuala Lumpurin Petronas Towers ohitti sen korkeudessa. Sen jälkeen on alkanut erittäin korkeiden pilvenpiirtäjien rakennusbuumi, ja korkeimmat rakennukset rakennetaan nykyisin Aasiassa.

Vuonna 1989 kaikki maailman kymmenen korkeinta asuin- tai toimistorakennusta sijaitsivat Yhdysvalloissa. Vuonna 2009, maailman kymmenen korkeimman asuin- ja toimistorakennuksen listalle mahtui enää yksi amerikkalainen rakennus. Muut sijaitsivat Lähi-Idässä tai kauempana Aasiassa.[7]

2000-luvulla Lähi-itään on suunniteltu useita poikkeuksellisen korkeita rakennuksia, kuten Burj Khalifa, joka oli valmistuttuaan 828-metrinen. Japaniin on hahmoteltu jopa 4 kilometrin korkuista rakennusta nimeltään X-Seed 4000.

Pilvenpiirtäjät Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä käytiin kiistaa pilvenpiirtäjien rakentamisesta 1920-luvulla. Kyse oli kuitenkin melko matalista rakennuksista, sillä suunniteltu Suomi-Filmin Kino-Palatsi-rakennus Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan olisi ollut 17–18-kerroksinen, mutta sai luvan vain 12-kerroksisena eikä toteutunut. Toteutunut Hotelli Tornin torniosa on vain 14-kerroksinen, ja se rakennettiin ennen rakennusluvan saantia, sillä asian käsittely oli vielä kesken Korkeimmassa oikeudessa.[8]

Helsingin asemakaava-arkkitehtina oli tuolloin Bertel Jung, joka oli piirtänyt Hotelli Tornin rakennuksen. Hän vastusti Suomi-Filmin Kino-Palatsi-hanketta, jonka takana olleet tulkitsivat, että kyse oli ruotsinkielisten arkkitehtien ja liikemiesten hyökkäys suomenkielistä yritystoimintaa vastaan aikana, jolloin kielikiistat olivat kuumimmillaan. 1930-luvun lama pani pisteen pilvenpiirtäjähankkeille, ja jo 1929 hyväksytty rakennusjärjestys otti rakennuskorkeuteen tiukemman kannan.[8]

2000-luvulla Suomeen on alettu rakentaa yli 20-kerroksisia rakennuksia. Helsingin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan, Espoon Keilaniemeen ja Tampereelle on kaavoitettu korkeiden rakennusten ryhmiä. Korkeimpiin on suunniteltu noin 40 kerrosta.

Nykyaikainen pilvenpiirtäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteellisena haasteena pilvenpiirtäjissä on rakenteiden kantavuuden lisäksi rungon riittävän jäykistys tuulikuormia vastaan. Nykyaikaisissa pilvenpiirtäjissä on tavallisesti teräksestä ja lujitetusta betonista valmistettu jäykistävä keskirunko. Keskirungon yhteydessä sijaitsevat hissikuilut, porraskäytävät ja pystysuorat ilmastointikanavat. Tämäntyyppinen rakenne kestää hyvin tuulikuormia ja ehkäisee rungon värähtelyjä.[9] Pohjois-Amerikassa on käytetty pääasiassa teräsrunkorakenteita, muualla on rakennettu myös betonirunkoisia pilvenpiirtäjiä.

Suomeen 2010-luvulla suunnitellut korkeat tornit on kaikki suunniteltu betonirunkoisiksi. Julkisivumateriaaleina käytetään tyypillisesti alumiinia ja lasia, sekä komposiittirakenteita kevytrakenteisissa julkisivuissa, tai betonirakenteita. Suomen kaltaisessa ilmastossa korkeiden rakennusten suunnittelussa on huomioitava lumikertymien ja jäänmuodostuksen estäminen, jotta vältyttäisiin putoavalta lumelta ja jäältä.

Paloturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeat rakennukset tehdään paloturvallisemmiksi kuin matalat. Pilvenpiirtäjissä käytetään poikkeuksetta automaattista palonsammutusjärjestelmää. Porras- ja hissikuilut palo- ja savueristetään ja niiden edessä on savueristetty aula, kun matalissa kerrostaloissa huoneistot ja hissit avautuvat yleensä suoraan porrashuoneeseen. Kun aikaisemmin hissien käyttö poistumiseen paloevakuoinnissa kiellettiin, uusi hissitekniikka mahdollistaa nyt niiden käytön evakuointiin, ja tavasta on tulossa normi.[10][11] Hissien sähkönsaanti turvataan palosuojatuilla kaapeleilla ja sähkökatkon varalta talon omalla virtalähteellä. Tulipalon yhteydessä evakuoidaan yleensä vain lähimmät kerrokset, ellei sprinklerijärjestelmä ole sammuttanut tai rajoittanut paloa niin ettei evakuointia tarvita. Hissien käyttö merkitsee sitä, että liikuntarajoitteisten on helpompi poistua modernista pilvenpiirtäjästä kuin vanhasta kerrostalosta, jonka hissien käyttö palotilanteessa on kielletty ja porrashuone täyttyy savulla.

Pelastusalan asiantuntijoiden mukaan automaattisilla sammutusjärjestelmillä varustetut tornitalot eivät ole vähemmän paloturvallisia kuin matalat rakennukset.[12][13]

Korkeimpia rakennuksia lähihistoriasta tähän päivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennettu Nimi Kaupunki Maa Korkeus (m) Kerroksia Huipun korkeus (m) Rakennuksen tila
1873 Equitable Life Building New York Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 43  8 Purettu[14]
1889 Auditorium Building Chicago Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 82  17 106  Käytössä[14]
1890 New York World Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 94  20 106  Purettu[14]
1894 Manhattan Life Insurance Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 106  18 Purettu[14]
1899 Park Row Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 119  30 Käytössä[14]
1901 Philadelphia City Hall Philadelphia Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 155,8  9 167  Käytössä[14]
1908 Singer Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 187  47 Purettu[14]
1909 Met Life Tower New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 213  50 Käytössä[14]
1913 Woolworth Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 241  57 Käytössä[14]
1930 40 Wall Street New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 70 283  Käytössä[14]
1930 Chrysler Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 282  77 319  Käytössä[14]
1931 Empire State Building New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 381  102 449  Käytössä[14]
1972 World Trade Center (pohjoistorni) New York City Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 417  110 526,3  Tuhoutunut[14]
1974 Willis Tower Chicago Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 442  108 527  Käytössä[14]
2003 Taipei 101 Taipei Flag of the Republic of China.svg Taiwan 448  101 509  Käytössä[14]
2010 Burj Khalifa Dubai Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat 828 162 818 Käytössä

Kuuluisia pilvenpiirtäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silja Laine, "Pilvenpiirtäjäkysymys" – Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. Turun yliopisto 2011 (väitöskirja)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. skyscraper, definition (kiinteistöinformaatioyhtiön verkkosivu) Emporis Standards. Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  2. Skyscraper Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2009.
  3. Home Insurance Building (kiinteistöinformaatioyhtiön verkkosivu) Emporis. Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  4. Pilvenpiirtäjä nousemassa Pariisiin pitkän pannan jälkeen, Helsingin Sanomat 3.10.2008 B1, www-linkki (maksullinen)
  5. Ganley, Elaine: Paris skyscraper, an eyesore to some, has new problem: asbestos contamination, AP Worldstream 15.3.2005, Associated Press (luettu 10.10.2008)
  6. Faure, Gaelle: Paris considering taller buildings, AP Online 8.7.2008, Associated Press (luettu 10.10.2008)
  7. Marko Laitala: Korkeimmat pilvenpiirtäjät nousevat idässä - Top10:ssä vain yksi amerikkalainen tekniikka&talous. 1.11.2009. Talentum Oyj. Viitattu 14.8.2012.
  8. a b Antti Manninen: Helsinki taisteli pilvenpiirtäjistä. Helsingin Sanomat, 4.4.2011, s. A8.
  9. Finniston, Monty & Williams, Trevor & Bissell, Christopher: ”Skyscraper”, Oxford Illustrated Encyclopedia of Invention and Technology, s. 322. "Modern skyscrapers such as the World Trade Center, New York, have steel and concrete hull-and-core structures. The central core–a reinforced concrete tower–contains lift shafts, staircases, and vertical ducts. From this core, the concrete and steel composite floors span on to a steel perimeter structure; a lightweight aluminium and glass curtain wall encloses the building. This type of construction is the most efficient so far designed against wind forces.". Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-869138-6. (englanniksi)
  10. Use of Lift for Evacuation of Building Occupants (pdf (5.0 Mt)) (hissien käyttöopas) Randy Tan Fire Safety & Shelter Department, SCDF. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  11. Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings (pdf) Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)
  12. Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Rakennuslehti. 13.2.2012. Suomen Rakennuslehti Oy, Sanoma Magazines. Viitattu 14.8.2012.
  13. Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi. 11.2.2012. Sanoma company. Viitattu 14.8.2012.
  14. a b c d e f g h i j k l m n o Tallest Buildings (kiinteistöinformaatioyhtiön verkkosivu) Emporis. Emporis GMBH. Viitattu 14.8.2012. (englanniksi)