Pilvenpiirtäjä
Sivulta puuttuu Pilvenpiirtäjä (engl. skyscraper) on korkea yhtenäisesti ihmisten oleskeluun soveltuva rakennus. Pilvenpiirtäjälle ei ole virallista tai vakiintunutta korkeuskriteeriä. Kiinteistöinformaatioyhtiö Emporiksen määritelmän mukaan pilvenpiirtäjä on vähintään 100 metriä korkea kerrostalo.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Ensimmäiset rakennukset, joista on alettu käyttää nimitystä "pilvenpiirtäjä", rakennettiin Chicagoon 1870- ja 1880-luvuilla, kun keskeisistä liikepaikoista alkoi olla pulaa nopeasti kasvaneessa suurkaupungissa. Parhaat paikat haluttiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, ja ainut mahdollisuus oli kasvattaa rakennusten kerrosmäärää. Vuosisadan loppupuolella tapahtunut hissien kehitys ja uusi teräsrunkorakenne loivat tekniset edellytykset entistä korkeampien talojen rakentamiselle.
Ensimmäinen turvallinen henkilöhissi asennettiin tavarataloon New Yorkissa vuonna 1857, ja sen jälkeen oli mahdollista rakentaa rakennuksia, jotka olivat yli viisi kerrosta korkeita. Arkkitehdit siirtyivät myös käyttämään rakennuksissa raudasta tehtyä tukirunkoa, jonka ansiosta alakerroksissa ei enää tarvinnut olla seininä massiivisia tiilimuureja yläkerroksia kannattelemassa. Näin saatiin myös alimpiin kerroksiin enemmän pinta-alaa myymälöitä varten. Lopullinen läpimurto rakennustekniikassa oli teräksen käyttöönotto tukirakenteissa. Teräs oli rautaa lujempaa ja kevyempää, joten voitiin rakentaa entistä korkeampia rakennuksia.[2]
Maailman ensimmäisenä pilvenpiirtäjänä pidetään yleisesti Chicagon Home Insurance Buildingia, joka valmistui 1884–1885. Siinä oli teräsrunko, kymmenen kerrosta ja korkeutta 42 metriä. Teräsrungon lisäksi rakennus tukeutui kuitenkin myös perustuksen graniittipilareille ja takaosan tiiliseinään.[3]
Sähkövalon ja koneellisen ilmastoinnin myötä voitiin suuriin rakennuksiin sijoittaa tiloja muuallekin kuin ulkoseinälle, ja Chicagon ja New Yorkin keskustoihin rakennettiinkin 1900-luvun alussa suuri määrä korkeita rakennuksia. Uudet pilvenpiirtäjät olivat aina vain korkeampia, ja 1930-luvulla rakennettiin jo 300-metrisiä torneja.
Pilvenpiirtäjiä alettiin vähitellen rakentaa myös muihin Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin sekä 1930-luvulla myös Latinalaiseen Amerikkaan, Japaniin ja Hongkongiin. Myös Moskovaan rakennettiin ”Stalinin hampaina” tunnetut seitsemän pilvenpiirtäjää.
Muuallekin Eurooppaan alkoi nousta pilvenpiirtäjiä, ensimmäisenä Madridiin 1950-luvulla, ja esimerkiksi Frankfurt am Main on nykyisin tunnettu lukuisista pilvenpiirtäjistään. Euroopassa pilvenpiirtäjiä on kuitenkin rakennettu vähemmän kuin Pohjois-Amerikassa. Pääsyynä on, että Euroopassa suurkaupunkien keskustat kasvoivat 1800-luvulla, ennen kuin pilvenpiirtäjien rakennustekniikka kehittyi. Euroopan suurkaupungeissa on edelleen melko vähän pilvenpiirtäjiä. Esimerkiksi Pariisissa on 1990-luvun alusta asti ollut kiellettyä rakentaa yli 37 metriä korkeita rakennuksia; La Défensen alue pilvenpiirtäjineen sijaitsee kolmen kunnan alueella hallinnollisen Pariisin ulkopuolella. [4] Kaupungin ainoaa pilvenpiirtäjää, 209 metriä korkeaa, 58-kerroksista Montparnassen tornia (1972) on pidetty rumana. Siitä huolimatta rakennuksesta on syntynyt tärkeä turistikohde.[5] Vuonna 2008 hallinto on antamassa luvan kuudelle maksimissaan 200 metriä korkealle pilvenpiirtäjähankkeelle eri puolille kaupunkia.[6]
Pitkään korkein pilvenpiirtäjä oli 1931 New Yorkiin valmistunut 102-kerroksinen ja 381 metriä korkea Empire State Building. Yhdysvaltoihin rakennettiin 1970-luvulla ensimmäiset yli 400 metriä korkeat pilvenpiirtäjät. Maailman korkein rakennus oli parin vuosikymmenen ajan Chicagon 442 metriä korkea Sears Tower (nykyisin Willis Tower), kunnes 1998 valmistunut Petronas Towers ohitti sen korkeudessa. Sen jälkeen on alkanut erittäin korkeiden pilvenpiirtäjien rakennusbuumi, ja korkeimmat rakennukset rakennetaan nykyisin Aasiassa.
Vuonna 1989 kaikki maailman kymmenen korkeinta asuin- tai toimistorakennusta sijaitsivat Yhdysvalloissa. Vuonna 2009, maailman kymmenen korkeimman asuin- ja toimistorakennuksen listalle mahtui enää yksi amerikkalainen rakennus. Muut sijaitsivat Lähi-Idässä tai kauempana Aasiassa.[7]
2000-luvulla Lähi-itään on suunniteltu useita poikkeuksellisen korkeita rakennuksia, kuten Burj Khalifa, joka oli valmistuttuaan 828-metrinen. Japaniin on hahmoteltu jopa 4 kilometrin korkuista rakennusta nimeltään X-Seed 4000.
[muokkaa] Pilvenpiirtäjät Suomessa
Helsingissä käytiin kiistaa pilvenpiirtäjien rakentamisesta 1920-luvulla. Kyse oli kuitenkin melko matalista rakennuksista, sillä suunniteltu Suomi-Filmin Kino-Palatsi-rakennus Pohjois-Esplanadin ja Keskuskadun kulmaan olisi ollut 17–18-kerroksinen, mutta sai luvan vain 12-kerroksisena eikä toteutunut. Toteutunut Hotelli Tornin torniosa on vain 14-kerroksinen, ja se rakennettiin ennen rakennusluvan saantia, sillä asian käsittely oli vielä kesken Korkeimmassa oikeudessa.[8]
Helsingin asemakaava-arkkitehtina oli tuolloin Bertel Jung, joka oli piirtänyt Hotelli Tornin rakennuksen. Hän vastusti Suomi-Filmin Kino-Palatsi-hanketta, jonka takana olleet tulkitsivat, että kyse oli ruotsinkielisten arkkitehtien ja liikemiesten hyökkäys suomenkielistä yritystoimintaa vastaan aikana, jolloin kielikiistat olivat kuumimmillaan. 1930-luvun lama pani pisteen pilvenpiirtäjähankkeille, ja jo 1929 hyväksytty rakennusjärjestys otti rakennuskorkeuteen tiukemman kannan.[8]
[muokkaa] Nykyaikainen pilvenpiirtäjä
Nykyaikaisissa pilvenpiirtäjissä on tavallisesti teräksestä ja lujitetusta betonista valmistettu keskirunko ja teräksinen ulkoseiniä myötäilevä ulkorunko. Keskirungon yhteydessä sijaitsevat hissikuilut, porraskäytävät ja pystysuorat ilmastointikanavat. Tämäntyyppinen rakenne kestää hyvin tuulikuormia ja ehkäisee rungon värähtelyjä.[9]
Korkeimpia rakennuksia lähihistoriasta tähän päivään
[muokkaa] Kuuluisia pilvenpiirtäjiä
- Burj Dubai
- Sears Tower
- Taipei 101
- World Trade Center
- Petronas Towers
- Freedom Tower
- Chrysler Building
- Empire State Building
- John Hancock Center
- Jin Mao Tower
- Bank of China Tower
- Kingdom Centre
-
Home Insurance Building, 1884, Chicago.
-
Sears Tower, 1974, Chicago.
-
Taipei 101, 2004, Taipei, Taiwan.
-
Q1 (Queensland Number One), 2005, Gold Coast, Australia.
-
Turning Torso, 2005, Malmö, Ruotsi
-
Bank of China Tower, 1990, Hongkong
[muokkaa] Katso myös
- Luettelo maailman korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista
- Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Silja Laine, "Pilvenpiirtäjäkysymys" – Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. Turun yliopisto 2011 (väitöskirja)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=24419
- ↑ Skyscraper Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2009.
- ↑ Home Insurance Building Emporis.com. Viitattu 2.8.2009.
- ↑ Pilvenpiirtäjä nousemassa Pariisiin pitkän pannan jälkeen, Helsingin Sanomat 3.10.2008 B1, www-linkki (maksullinen)
- ↑ Ganley, Elaine: Paris skyscraper, an eyesore to some, has new problem: asbestos contamination, AP Worldstream 15.3.2005, Associated Press (luettu 10.10.2008)
- ↑ Faure, Gaelle: Paris considering taller buildings, AP Online 8.7.2008, Associated Press (luettu 10.10.2008)
- ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article342421.ece?s=u&wtm=tt-02112009
- ↑ a b Antti Manninen: Helsinki taisteli pilvenpiirtäjistä. Helsingin Sanomat, 4.4.2011, s. A8.
- ↑ Finniston, Monty & Williams, Trevor & Bissell, Christopher: ”Skyscraper”, Oxford Illustrated Encyclopedia of Invention and Technology, s. 322. "Modern skyscrapers such as the World Trade Center, New York, have steel and concrete hull-and-core structures. The central core–a reinforced concrete tower–contains lift shafts, staircases, and vertical ducts. From this core, the concrete and steel composite floors span on to a steel perimeter structure; a lightweight aluminium and glass curtain wall encloses the building. This type of construction is the most efficient so far designed against wind forces.". Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-869138-6. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o emporis.com>
