Esplanadin puisto

Wikipedia
Ohjattu sivulta Pohjoinen Esplanadikatu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esplanadin puistoa Ruotsalaisen teatterin suunnasta kuvattuna kesäkuussa 2005.
Esplanadin puistoa talvella.

Esplanadin puisto (ruots. Esplanadparken) on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Puisto on suosittu kävelypaikka. Usein puistossa on myös katusoittoesityksiä.

Sana esplanadi tarkoittaa puistokatua, jossa puisto sijaitsee ajoratojen keskellä. Muita esplanadityyppisiä puistokatuja Helsingissä ovat mm. Munkkiniemen puistotie, Mechelininkatu sekä Etu- ja Taka-Töölöä erottava Hesperian esplanadi.

Puhekielinen nimi on nykyään Espa, aiemmin Espis.

Puiston osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esplanadin puisto ulottuu Erottajalta Kauppatorin länsipäähän, mutta Pohjoisesplanadi-katu jatkuu vielä Kauppatorin reunaa pitkin ja presidentinlinnan ohi Katajanokan kanavalle saakka.

Pohjois-eteläsuuntaiset kadut katkovat Esplanadin puiston kolmeen osaan, joille on annettu omat nimet. Mannerheimintien ja Korkeavuorenkadun välinen osa on Teatteriesplanadi, joka on saanut nimensä puiston päässä sijaitsevasta Ruotsalaisesta Teatterista.

Korkeavuorenkadun ja Fabianinkadun välinen osuus on Runebergin esplanadi.

Puiston itäisin osa Fabianinkadulta Unioninkadulle on Kappeliesplanadi. Se on saanut nimensä ravintola Kappelista, joka on sijainnut puistossa vuodesta 1867. Kappelia vastapäätä on esiintymislava, joka tunnetaan nimellä Espan lava. Siellä järjestetään kesäisin ilmaisia yleisökonsertteja.[1]

Julkinen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteriesplanadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteriesplanadilla on kaksi patsasta. Gunnar Finnen veistos Taru ja totuus (1932) on pystytetty Zachris Topeliuksen muistoksi, ja siinä taru ja totuus on kuvattu alastomina tyttölapsina. Toinen veistos on Lauri Leppäsen veistämä Eino Leinon patsas (1953), jossa runoilija seisoo viittaan pukeutuneena.

Topeliuksen muistopatsaan paljastaminen aiheutti aikanaan suuren kohun, ja siitä närkästynyt kansanliike pystytti Topeliukselle näköispatsaan Etelä-Helsingin Koulupuistikkoon.[2] Arvo Turtiainen kirjoitti puiston patsaista runon, jossa surkutteli, että Leino on sijoitettu puolimatkaan kahden ravintolan välille ja vielä selin Topeliuksen tyttöihin.

Runebergin esplanadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskellä puistoa on Johan Ludvig Runebergin patsas, yksi Helsingin vanhimmista ja kuuluisimmista muistomerkeistä, jonka on veistänyt Runebergin poika Walter Runeberg 1885. Patsaan jalustan juuressa on karhuntaljaan pukeutunut Suomi-neito joka kannattelee kivitauluun hakattuja Maamme-laulun sanoja. Runebergin patsaassa ei ole lainkaan Runebergin nimeä, ainoastaan teksti ”SUOMEN KANSA MAAMME LAULAJALLE – AF FINLANDS FOLK”. Patsaan päässä on naula, jonka tarkoitus on estää lokkeja istumasta patsaan päälaella. Patsaan ympärillä leviävät huomattavat kukkaistutukset, jotka vaihdetaan muutaman kerran kesässä.

Kappeliesplanadi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintymislavan molemmin puolin on kaksi vesiallasta, joita koristavat Viktor Janssonin suihkulähdeveistokset Kalapojat ja Aallottaria (1942).

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Esplanadia on ehdotettu kävelykaduksi siten, että autokaista varataan kahviloille, ravintoloille ja pyöräilijöille.[3] Etelä-Esplanadin nopeus voitaisiin laskea 20 km tunnissa, jolloin automelu ja kaupunkiajojen äänet vähenisivät.

Esplanadin tienoille on 40–50 metrin syvyyteen rakennettu kymmenien miljoonien litrojen vetoinen maanalainen vesiallas, joka toimii tulevaisuudessa kylmän veden varastona kaukojäähdytystä varten[4].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espan lava Viitattu 6.3.2013.
  2. Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki Helsingin Taidemuseo. Viitattu 26.5.2013.
  3. HS 23.6.2010 C7
  4. Samuli Laita: Mystisen luolan vesi viilentää kesällä Helsinkiä Helsingin Sanomat. 17.1.2009. Viitattu 23.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°10′03″N, 24°56′52″E