Kerrostalo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kerrostaloja Intiassa.
Kerrostaloja Kempeleen ydinkeskustassa.

Kerrostalo on vähintään kolmen asunnon rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Jos kerrostalo on korkea, taloa kutsutaan tornitaloksi. Suomessa on noin 150 12- tai useampikerroksisista tornitaloa.lähde?koska? Jos talossa on ainoastaan yksi porrashuone joka sijaitsee pistemäisesti rungon keskellä, rakennusta voidaan kutsua pistetaloksi. Lamellitaloksi puolestaan kutsutaan pitkää kerrostaloa, jossa on toistuvia porrasjaksoja peräkkäin.

Kerrostaloasunto on tyypillinen asunto kaupunkitaajamissa. Suomen asuntokannasta runsaat 40 % sijaitsee kerrostaloissa.

[muokkaa] Suomalainen kerrostalo

Moniin Suomen kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin rakennettiin runsaasti asuinkerrostaloja jo 1800-luvulla. Alkujaan niissä oli yleensä vain kolme tai neljä kerrosta, mutta 1890-luvulla Helsingin keskeisimpiin osiin rakennettiin jo seitsenkerroksisiakin taloja. Rakennusmateriaalina käytettiin varsinkin tiiltä, joskus myös luonnonkiveä. Monien Suomen vanhojen kaupunkien keskustoissa on edelleen joukko 1800-luvulla rakennettuja uusrenessanssityylisiä sekä 1900-luvun alussa rakennettuja jugendtyylisiä kerrostaloja.

Erityisen runsaasti kerrostaloja joka puolelle Suomea rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla suuren maaltamuuton aikaan, niin pieniin taajamiin muutamia taloja, kuin suuriin kaupunkeihinkin pienen kaupungin kokoisia lähiöitä. Tuon ajan kerrostalot ovat tyypillisesti harmaita betoni- tai pesubetonipintaisia teräsbetonielementtitaloja, joskin monien talojen ulkoasua on alettu 1990-luvulta lähtien kohentaa vähemmän harmaaksi, hyvänä esimerkkinä Jakomäki.

Rakentamisen "hullujen vuosien" rakentamislaatua on arvosteltu varsin paljon. Asuntoja oli saatava uusille asukkaille nopeasti ja halvalla. Rakennusten käyttöiäksi laskettiin rakennusvaiheessa ainoastaan 30 vuotta, joten rakennusinvestoinnit oli pidettävä minimissään. Laadun lisäämiseen oli vaikea löytää rahoitusratkaisua. Talojen korjaaminen on toisinaan vaikeaa ja kallista, sillä niiden rakentamisajankohtana tuleviin korjaamismahdollisuuksiin ei kiinnitetty huomiota, koska ajateltiin, että talot puretaan korjaamisen sijasta.

Tyypillisessä suomalaisessa kerrostalossa on tavallisesti 2-5 kerrosta ja 2-4 porrashuonetta. Porrashuoneen joka kerrosta kohti on 2-5 asuntoa. Huoneita kerrostaloasunnoissa on yleensä yhdestä neljään kaksion ollessa yleisin.

Asunnossa on vaihtelevasti keittiö, olohuone, makuuhuoneita, wc, vaatehuone, eteinen, sauna sekä parveke. Mikäli asunnoissa ei ole saunaa, löytyy talosta yleensä yhteiskäytössä oleva sauna, joskus jopa uima-allas. Kerrostalon yhteisiin tiloihin kuuluvat usein myös pesutupa, kuivaushuone, irtaimistovarasto, kylmäkellari sekä ulkovarasto.

Kerrostalon porrashuoneessa on usein hissi, erityisesti yli kolmikerroksisissa taloissa. Joissakin taloissa on myös tuuletusparvekkeet, kerhotila, väestönsuoja ja ullakko.

Osa kerrostaloista on kaupungin tai jonkin suuren yhtiön omistuksessa, jolloin asunnot ovat vuokra-asuntoja. Suuri osa kerrostaloista kuuluu kuitenkin asunto-osakeyhtiöille. Tällöin asukkaat omistavat yhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä asuntoa. Uusimmissa kerrostaloissa asunnot saattavat olla myös asumisoikeusasuntoja.


Tämä rakentamiseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut