Keskiluokka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yhteiskunnallista luokkaa. Artikkeli auton kokoluokasta, katso C-segmentti.

Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka koostuu sellaisista yhteiskunnan jäsenistä, joiden ei voida katsoa kuuluvan varakkaaseen yläluokkaan mutta toisaalta eivät myöskään varattomaan alaluokkaan (proletariaattiin).

Keskiluokka sata vuotta sitten[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 oli Suomessa keskiluokkaisen pikkuvirkamiesperheen käytössä kaksinkertainen määrä rahaa työläisperheeseen verrattuna. Kaupungeissa tyypillinen työläisperhe asui yhden huonen ja keittiön vuokra-asunnossa (asukkaita 2,7 huonetta kohti) ja virkamiesperheen suuremmassa vuokra-asunnossa oli 1,3 henkeä huonetta kohti. Sähkö oli lähes kaikilla. Yksi ahtauden syy oli alivuokralaisten pitäminen. Perheeseen kuulumattomia asui joka toisessa virkamiesperheessä ja joka kolmannessa työläisperheessä. Virkamiehet kuluttivat merkittävästi enemmän kalliita elintarvikkeita - paitsi kahvia, jota kului enemmän työläisperheessä. Varsinainen porvaristo ja yläluokka olivat huomattavasti vauraampia kuin keskiluokka.[1]

Ketkä ovat keskiluokkaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytetyt tulomääritelmät keskiluokalle ovat erilaisia. Deutsche Institut für Wirtschaftforschung (DIW) pitää alarajana 70% keskimääräisestä (netto) mediaanitulosta ja EU 60% vastaten suhteellisen köyhyyden rajaa. Keskiluokkaan kuuluville tulomäärän ylärajaksi DIW määrittelee 150%. [2]. Saksassa mediaanituloa vastaava nettoekvivalenttitulo on viime vuosina ollut noin 16.000 euroa yhden hengen talouksille. Tämä tekee noin 1300 euroa kuukaudessa.

Näiden määritelmien mukaan keskiluokkaan kuuluva ihminen ansaitsisi vähintään noin 900 euroa (netto) kuukaudessa. Vahvistamattoman arvion mukaan tällä summalla on vaikea tulla toimeen asumiskustannusten kannalta Saksassakaan. Keskiluokkaan kuuluu näin suuri joukko suhteellisen pienituloisia.

Yllä olevien määritelmien ja Suomessa yleisesti korkeiden elinkustannusten perusteella voidaan sanoa, että julkisuudessa esiintyneet yleistävät väittämät, esim. siitä, että keskiluokkaiset ihmiset Suomessa olisivat hyvin toimeentulevia sekä kokisivat olonsa yhteiskunnassa taloudellisesti turvatuksi[3], ovat toisaalta populistisia ja toisaalta poliittisesti tarkoitushakuisia. Toisen määritelmän mukaan keskiluokkaiset ihmiset ovat niitä, joilla on kuluttajina kohtalaisesti taloudellista liikkumavaraa, mutta ei yksilöinä huonosta verkostoitumisesta tai muusta syystä liiemmin vaikutus- päätäntävaltaa yhteisistä asioista. Keskiluokkaan luetaan usein yrittäjät, opettajat ja virkamiehet. Joskus keskiluokkaan lasketaan kuuluviksi myös parhaiten palkatut työläiset, vaikka työläisten katsotaan yleensä kuuluvan työväenluokkaan.

Netto-mediaanituloon perustuvien määritelmien johdosta suuri osa suomalaisista kuulunee keskiluokkaan. Tilastotiede on kuitenkin vaikeaa, ja näin suomalaisessa sosiologian tutkimuksessa onkin joskus tilastomatematiikan sijaan turvauduttu tuntemusten selvittämiseen. Erään tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 37,9 % samastuu keskiluokkaan. Lisäksi 8,9 % samastuu ylempään keskiluokkaan ja 9,0 % alempaan keskiluokkaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 167-8. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  2. DIW Berlin 2010. Wochenbericht des DIW Berlin Nr. 24/2010 PDF, sivu 3
  3. Pekka Hakala: Keskiluokan kuolema. Helsingin Sanomat 1.5.2011, D2.
  4. Kahma, Nina. (2010) Keskiluokan valossa. Suomalaisten luokkasamastuminen empiirisessä tarkastelussa. Sosiologia. 47(2), 81–96.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]