Eliitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eliitti tarkoittaa valiojoukkoa, parhaimmistoa, hienostoa tai ylintä valtaa käyttävää joukkoa.[1] Sanan eliitti alkuperä on latinan verbissä eligere, joka tarkoittaa valitsemista. Sosiologiassa ja yleisessä käytössä eliitillä tarkoitetaan suhteellisen pientä hallitsevaa ryhmää suuremmassa yhteiskunnassa, joka nauttii etuoikeutettua asemaa, jota alemman sosiaalisen aseman yksilöt ylläpitävät ryhmän rakenteessa. Yksilöihin sovellettuna, esimerkiksi sanottaessa “Eliitti käy tässä ravintolassa”, sanan käyttö sekä viittaa tuon luokan yksilöihin että vahvistaa puhujan kuulumattomuutta eliittiin.

Eliitti on sosiaalisessa rakenteessa olevien taloudellisten ja poliittisten voimien tulos. Yhteiskunnilla on aina ollut muodostuessaan pyrkimys kerrostua sekä politiikan, että kykyjen takia. Eliittiaseman haltijalla on paineita pitää yllä oma asemansa osana eliittiä.

Eliittiryhmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eliitiksi nimettyjä ryhmiä on monenlaisia:

  • uskonnollinen
  • kielellinen
  • poliittinen
  • liike-eliitti
  • koulutukseen perustuva
  • taloudellinen
  • sotilaallinen

Sosiologit ovat tutkineet jonkin verran eliittien käyttäytymistä. Esimerkiksi on väitetty, että maailman huippuliikemiehet muodostavat kulttuuriltaan varsin yhtenäisen luokan, mikä helpottaa kansallisten ja kansainvälisten liikesiteiden muodostamista, kun ihmiset löytävät helposti yhteistä keskusteltavaa. Tällainen luokka saattaa myös aiheuttaa ilmiöitä, joissa se vallan ja elitistisen ajattelun avulla päättää suurista ihmiskuntaa koskevista päätöksistä, kaiken tuomiovallan ulkopuolella.

Eliitti ja marxilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eliitin käsite eri muodoissaan on ollut tärkeä esimerkiksi marxilaiselle yhteiskuntatutkimukselle, jossa on usein väitetty, että eliitti monistaa vallitsevaa järjestystä käytännöillään ja tekee hankalammaksi järjestyksen muuttumisen. Marxilaisuudessa järjestyksen muuttamisella on tarkoitettu käytännössä niitä toimenpiteitä, joilla eliitin ja tavallisen kansan välistä sivistyksellistä ja taloudellisen vaurauden kuilua saataisiin pienennettyä.

Elitismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Elitismi

Elitismi on uskomus tai asenne, jonka mukaan eliitin olemassaolo on yhteiskunnalle edullista ja joka pyrkii säilyttämään eliitin aseman.

Marxilaisten politiikan tutkijoiden, kuten Michael Parentin kehittämien eliittiteorioiden mukaan kaikkien riittävän suurten sosiaalisten ryhmien sisälle muodostuu jonkinlainen eliittiryhmä, joka osallistuu aktiivisesti ryhmän poliittiseen dynamiikkaan. Kun ryhmä suljetaan mielivaltaisesti pois suuremmasta yhteiskunnasta, kuten Yhdysvalloissa laajalle levinneessä rasismissa ennen Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikettä, pois suljetun ryhmän eliitti saattaa muodostaa vastaeliitin taistellakseen ryhmänsä etujen puolesta.

Elitismi vetää tavallisesti puoleensa kateutta ja tyytymättömyyttä alempien luokkien ja vastaeliitin taholta. Joissakin tapauksissa eliitit saattavat käyttää tätä eliittiin tyytymättömyyttä hyväkseen pitääkseen yllä asemansa. Kirjassaan The Power Elite C. Wright Mills käsittelee tarkemmin sitä vaikutusta, jolla Yhdysvaltain eliitti käyttää tällaista valvontamenetelmää populaarikulttuurin ja median vaikutuksen avulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.