Stratifikaatio
Julkinen sosiologia
Laki · Kasvatus
Poikkeavuus · Rikollisuus
Sosiaalinen verkosto
Stratifikaatio · Talous · Tiede
Tieto · Uskonto
Väestö · Yhteiskuntaluokka
Ympäristö
Stratifikaatiolla tarkoitetaan sosiologiassa yhteiskunnallista kerrostuneisuutta, hierarkiaa, jossa joillakin yhteiskunnan jäsenillä on etuoikeutettu asema vallan ja vaurauden perusteella. Kerrostuneisuus esiintyy monissa eri muodoissa. Jotkin jaon perusteet ovat hyvin vanhoja, kuten Intian kastijärjestelmä tai säädyt Euroopassa, toiset ovat myöhempää perua, kuten käsite yhteiskuntaluokka, joka alkoi muotoutua vasta kapitalismin myötä.
Moderneissa länsimaisissa yhteiskunnissa kerrostuneisuutta määritellään yleensä tulotason perusteella. Esimerkiksi keskiluokalla tarkoitetaan yleensä hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka kokevat olonsa yhteiskunnassa taloudellisesti turvatuksi. Alaluokan ja yläluokan käsitteitä käytetään tavallisesti halventavassa merkityksessä. Kuitenkin tuloerojen kasvamisen myötä suomalaisessa luokkakeskustelussa on ryhdytty käyttämään termejä köyhät ja rikkaat niistä ihmisryhmistä, jotka eivät kuulu keskiluokkaan.[1]
Työväenluokka on historiallinen käsite, jolla viitataan alemman sosiaaliryhmän jäseniin, jotka tekevät fyysistä työtä. Nykyisin määritteleväksi stratifikaation piirteeksi on muotoutunut työn pysyvyys; prekariaatti-käsite kuvaa tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa olevien ihmisten luokkaa.
Nykyisin yhteiskunnallista kerrostuneisuutta epätasa-arvoa pyritään selittämään erilaisten konfliktiteorioiden avulla.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Eläkeläisten luokkaerot kasvavat 21.3.2011. YLE Uutiset. Viitattu 15.12.2011.
Sivulta puuttuu