WC

WC.

Japanilaistyylinen käymälä, jonka viemäriaukon päälle kyykistytään. Kynnyksen vieressä olevat tossut ovat käymälän käyttäjää varten.

WC (englannin kielen sanoista Water Closet vaikkei englannin kielessä tätä ilmaisua käytetä, puhekielessä usein vessa tai ruotsin mukaan vesiklosetti) on käymälä, jossa ihmisen eritteet huuhdotaan veden avulla viemäriverkostoon. Vesi muodostaa myös hygieenisen eristeen, hajulukon käyttäjän ja viemäriverkoston välille. Vedellä huuhdottavasta WC-pöntön säiliön vesi valuu pönttöön ja huuhtoo sen tyhjäksi viemäriin, minkä jälkeen säiliö täyttyy uudelleen vedellä. Nykyiset WC-istuimet kuluttavat vain noin 4–6 litraa vettä yhdellä pöntön huuhtelulla, kun taas aiemmat WC:t saattoivat kuluttaa jopa yhdeksän litraa.

WC:eihin kuuluu yleensä myös lavuaari, jossa pestään kädet siellä käynnin jälkeen saippualla. Tämä on tärkeä toimenpide WC:n hygieniasta huolehtimisessa.

Kuiva- ja kompostikäymälä tarkoittaa käymälää, jossa ei käytetä vettä WC:n huuhteluun. Niissä ulosteiden päälle laitetaan kariketta. Kuiva- ja kompostikäymälät ovat etenkin maaseudulla ja kesämökeillä vettä säästävä vaihtoehto tavanomaisen WC:n sijaan.

Vesikäymälä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Modernin WC:n kehittäjänä pidetään kuitenkin John Haringtonia.

Monissa julkisissa paikoissa on omat WC:t miehille ja naisille. Julkisissa paikoissa on myös inva-WC:t, jotka toimivat usein myös lastenhoitohuoneina.

Katso myös

• Pisoaari
• Sanitaatio
• Käymälät Japanissa

Kirjallisuutta

• Furrer, Daniel: Vessakirja: Pikkulan kulttuurihistoriaa. (Wasserthron und Donnerbalken: Eine kleine Kulturgeschicte des stillen Örtchens, 2004.) Suomentanut Veikko Ahola. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-444-7.

Aiheesta muualla

• Kaivot ja käymälät