Kuivakäymälä

Kuivakäymälä Puolassa

Ulkohuusi Pohjanmaalla

Arkkitehti Georg Theodor von Chiewitzin suunnittelema, Tsaari Aleksanteri II:n vierailua varten rakennettu ulkokäymälä Träskändan kartanossa Espoossa

Kuivakäymälä on käymälä, jossa jätöksiä ei huuhdota vedellä, vaan ne kerääntyvät astiaan, säiliöön, kasaan tai kuoppaan. Jätökset voidaan jatkokäsitellä eri tavoilla: ne voidaan kompostoida, siirtää pois tai kuivata. Suomessa kesämökeillä, joissa ei ole viemäröintiä, ovat yleisiä kuivakäymälät, joita kutsutaan myös nimityksillä puucee (väännös sanasta WC) ja huussi tai huusi (ruotsin sanasta hus, "talo"). Tällainen puucee on usein erillinen rakennus.

Terminologiaa Suomessa ja maailmalla

Suomen kielen sana huussi lienee peräisin ruotsin sanasta hemlighus ("salainen talo"), josta on lyhentynyt muoto hus.

Amerikanenglannissa (North American English) kuivakäymälästä käytetään nimitystä outhouse tai joskus backhouse, jolla tarkoitetaan vessana käytettävää pientä aukkoa kuopan tai kuilun kohdalla.

Australiassa kuivakäymälää kutsutaan usein nimellä dunny, thunderbox tai earthclosets erottumaan vesikäymälöistä (water closet tai flush toilet). Lähiöalueilla, joilla ei ollut viemäröintiä, kuivakäymälää ei rakennettu kuoppaan, vaan käymäläjäte kerättiin isoon tynnyriin, dunny-can, jonka sopimusyritys, nightsoil collector, tyhjensi. Tätä käytäntöä jatkettiin yleisesti esimerkiksi Brisbanen kaupungissa aina 1970-luvun alkuvuosille asti. Kanadassa ja osassa Yhdysvaltoja partiotoiminnassa käytetään kuivakäymälästä usein nimitystä kybo. Tyttöjen partiotoimintajärjestössä, U.S. Girl Scouting, taas terminä usein käytetään sanaa biffy.

Rakenne ja käyttö

Kuivakäymälät ovat suunnittelultaan ja rakenteeltaan erilaisia. Usein niillä on kuitenkin seuraavia ominaisuuksia:

• Erillään pääkulkuteistä hajuhaittojen minimoimiseksi, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä helpon käytettävyyden varmistamiseksi.
• Seinät ja katto, jotka suojaavat sateelta, tuulelta sekä tarvittaessa osittain kylmältä säältä.
• Ovi, jossa on usein vessaan liittyvä symboli (Yhdysvalloissa usein puolikuu ja saksassa sydän). Viime vuosisatoina korkeamman standardin omaavat tavernat alkoivat käyttää maskuliinia tai feminiiniä (his/hers) erottelemaan kuivakäymälöitä. Koska suurin osa ihmisistä oli lukutaidottomia, käytettiin usein vanhoja maskuliinisuuden symbolia aurinkoa ja feminiinistä kuuta.

• Läntisissä kulttuureissa kuivakäymälässä on ainakin yksi istuimellinen reikä.
• Itämaisissa kulttuureissa on usein reikä lattiassa, jonka ylle käyttäjä kyykistyy.
• Huussi sijaitsee yleensä mahdollisimman kaukana vesilähteistä saastumisen välttämiseksi.
• Huussissa käytetään yleensä vessapaperia. Myös erilaiset puiden lehdet olivat yleisesti käytössä ennen paperin yleistymistä.

Katso myös

• Bajamaja
• Kompostikäymälä
• Pisuaari
• Vessa
• Käymäläseura Huussi

Kirjallisuutta

• Ronald S. Barlow: The Vanishing American Outhouse, Windmill Publishing 1992. ISBN 0-933846-02-9.
• Esa Kero ja Juhani Seppovaara: Huussi. RAK 1994. ISBN 952-9687-45-1 (sid.).
• Raimo Lilja, Marianne Hyttinen-Lilja: Kompostikäymälän rakentaminen ja käyttö. Suomen luonnonsuojeluliitto 1991. ISBN 951-95439-8-8 (nid.).
• Sirkka Malkki: Kompostikäymäläopas. Työtehoseura 1995. ISBN 951-788-221-1 (nid.).
• Korhonen, Taro & Nousiainen, Miika: Paskakirja. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-941-4.

Aiheesta muualla

• Necessary and Sufficient – artikkeli käymälöistä siirtomaa-ajan Yhdysvalloissa
• Kaivot ja käymälät
• Adopt-A-Kybo – huumoria: adoptoi käytetty kybo
• Bajamajan virallinen tuotekuvaus
• The Atraight Dope Why do outhouse doors have half-moons on them? (englanniksi)
• Käymäläseura Huussin kotisivut tarjoavat kuvia ja tietoa kuivakäymälästä