Jakomäki
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Varsinkin lähteet aloituskappaleen symboliudelle sekä luonnehdinnalle olisi paikallaan |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: kielenhuolto paikoin melko hukassa |
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 414 | ||
| Suurpiiri | Koillinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,92 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 5500 (1.1.2006) | ||
| - Väestötiheys | 2865 (1.1.2006)/km² | ||
| Postinumerot | 00770 | ||
| Osa-alueet | muodostaa itse oman peruspiirinsä | ||
| Lähialueet | Kivikko, Heikinlaakso, Tattarisuo ja Vantaan puolella Rajakylä sekä Vaarala | ||
Jakomäki (ruots. Jakobacka, stadin slangiksi Jakis) on pohjoishelsinkiläinen noin 5 500 asukkaan kerrostalolähiö, joka valmistui 1960-luvun lopulla.
Helsingin kaupunginosajaossa Jakomäki on Suurmetsän kaupunginosan osa-alue, ja peruspiirijaossa se muodostaa oman Jakomäen peruspiirin. Jakomäki sijaitsee Vantaan rajan tuntumassa, Lahdenväylän, Porvoonväylän välissä lähellä niiden yhtymäkohtaa. Porvoonväylältä on liittymä Jakomäkeen. Naapurialueita ovat lännessä Lahdenväylän toisella puolella Tattarisuo ja Heikinlaakso, etelässä Porvoonväylän toisella puolella Kivikko ja Vantaan Rajakylä sekä idässä Vantaan Vaarala. Ihmiset usein virheellisesti luulevat Jakomäen kuuluvan Itä-Helsinkiiin.selvennä?
Syrjäiseen ja moottoriteiden eristämään alueeseen liitetään yleisesti paljon ikäviä mielleyhtymiä. Jakomäen huonomaineisuus periytyy levottomilta 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin alue oli lähiöongelmien symboli työttömineen ja alkoholisteineen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonnehdinta alueesta
Mäen päällä olevat talot ovat kolmikerroksisia, koska korkeampia ei voinut rakentaa läheisen Malmin lentokentän takia. Pienkoneet melkein hipovat elementtilaatikoiden kattoja. Yleisesti Jakomäen kerrostalot ovat 3 - 6 kerroksisia.
Lähiö rakennettiin parissa vuodessa 1960-luvun lopulla. Kunnostaminen alkoi vuoden 1996 jälkeen. Elementtitaloja on verhottu tiilijulkisivuilla, joten eteläisen Jakomäen ulkoinen ilme ei enää ole täysin alkuperäinen.
Jakomäen pienessä lähiökirkossa on Göran Augustsonin seinämaalaus, joka peittää koko alttariseinän. Ostoskeskus, kirjasto, päiväkoti Naava ja terveyskeskus ovat kirkon lähellä. Jakomäentien eteläkaarteessa on Bumerangi, nykyisin Bume Dance.selvennä?
Kerrostalojen keskellä oleva puuton Jakomäenkallion huippu nousee 60 metrin korkeuteen merenpinnasta. Jääkauden jälkeen merenpinta oli huomattavasti korkeammalla: kalliolla on "pirunpelto", entinen rantakivikko. Huomattavasti avoimemmat näköalat löytyvät Jakomäentien lounaiskaarteen Kaivantopuistosta. Mäenrinteet ovat täynnä linnoitusvallituksia, joita venäläiset rakensivat ensimmäisen maailmansodan varalle. Ida Aalbergin tien tornitalot ja kolmentoista kilometrin päässä sijaitseva Malminkartanonhuippu erottuvat hyvin.
[muokkaa] Jakomäen rakentaminen
Jakomäen talot rakennettiin pikavauhtia korkealle mäelle vuosina 1967–1969. Talot on asemakaavallisesti sijoitettu väljästi kallioiseen maaston, jossa luonto on voimakkaasti läsnä.
Helsingin kaupungille Jakomäki oli suurhanke. Asuntopula oli mahdoton ja vuokra-asunnot tulivat tarpeeseen. Alueelle tuli alussa pelkkiä kaupungin vuokra-asuntoja, mutta myöhemmin rakennettiin myös omistusasuntoja. Rakentamisaikaan ajateltiin, että asuntopula olisi hetkellinen ohimenevä ilmiö ja 30 vuoden päästä mietittäisiin, mitä taloille tehtäisiin.lähde? Purkaminen oli esillä tulevana vaihtoehtona.
Jakomäki oli sekä asemakaavana että rakennusten osalta aikansa suunnittelutavoitteiden tyypillinen toteutus. Siellä oli nähtävissä teollisen rakentamisen pääpyrkimys päästä mahdollisimman suuriin valmistussarjoihin. Näillä periaatteilla toteutettujen kerrostalojen ehkä silmiinpistävin ominaisuus oli samankaltaisuus ja yksitoikkoisuus.
Nopeasti rakennetulle alueelle, jota siihen aikaan pidettiin aika syrjäisenä, muutti liki 7000 uutta, pääosin helsinkiläistä asukasta, joita jossain määrin vaivasi uuteen alueeseen liittyvä juurettomuus.lähde? Palvelutkin olivat huonot.
Helsingin keskustaan kuitenkin pääsi sujuvasti moottoritien bussilla. Linja 77 on kulkenut Jakomäkeen 1. toukokuuta 1973 lähtien.
[muokkaa] Jakomäki 80-luvulla
1980-luvun Jakomäki oli varsinkin Malmin poliisille työlästä aikaa.lähde? Kun yksi pimeän viinan myyjä saatiin vaivoin kitkettyä pois, avasi uusi yrittäjä jo seuraavana viikonloppuna uuden kauppansa täysin valikoimin.lähde? Nuorison keskuudessa musiikkisuuntauksena vaikutti 1980-luvun vaihteessa rock- ja rockabilly-musiikki, johon kuului myös vahvasti alkoholi ja häiriökäyttäytyminen. Myös yhteenotot viereisen Kontulan lähiön kanssa näkyivät sanomalehtien pääotsikoissa.
[muokkaa] Nykytila
Jakomäki ei ole enää kovinkaan ongelmainen paikka väestön ikäännyttyä.lähde? Jakomäen ostoskeskuskin on rauhoittunut pahimpien vuosien jälkeen tavalliseksi lähiön ostoskeskukseksi. Tilastojen valossa Jakomäen työttömyysprosentti on kuitenkin edelleen kaupungin suurin (2005: 16,7 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden asukkaiden määrä alhaisin (31.12.2004: 5,6 %).lähde? Osaksi näistä syistä johtuen jakomäkeläisten keskimääräinen tulotaso pienin kaikista kaupungin peruspiireistä. Korkea työttömyysaste on osaksi seurausta Jakomäen suuresta ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrästä (1.1.2006: 17,3%); ulkomaalaisten on Suomessa tunnetusti vaikeampaa työllistyä.lähde?
Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on erittäin suuri: 69,8 % (31.12.2004), mikä on suurin luku Helsingissä.lähde? Asuntojen hinnan osalta Jakomäki on Helsingin edullisimpia. Vaaleissa alueen äänestysprosentti on usein ollut kaupungin alhaisin[1]. Tony Halmeen kannatus vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli suurimmillaan juuri Jakomäessä, minkä lehdistö tulkitsi vastalauseeksi nykypolitiikkaa vastaan.lähde?
Kaupungin organisoima alueen uudistaminen on onnistunut, rakennuskantaa on saatu saneerattua siistiksi niiltä osin kuin tällaisia korjauksia on tehty. Esimerkiksi monessa vanhassa Etelä-Jakomäen elementtikerrostalossa huoneistot on kunnostettu perusteellisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (1996–) ja talot ovat saaneet uuden tiilisen julkisivun. Myös uusia taloja on rakennettu. Jakomäkeläiset ihmiset ovat oppineet elämään mukavasti omassa lähiössään ja löytäneet kytkentänsä asuinsijalleen.lähde? Satunnainen kulkija ei törmää ikävään reuhaamiseen.
Jakomäen yläasteen viereen on suunniteltu rakentaa monitoiminen palvelutalo. Suurmetsän eteläpuolelle on valmisteilla täydennysrakentamista ja pohjoisemmaksi on kaavoitettu pientaloja.
[muokkaa] Palveluja
Jakomäessä sijaitsee muun muassa
- useita päiväkoteja, esim.
- Päiväkoti Naava
- Päiväkoti Toimela
- Jakomäen ala-asteen koulu
- Helsingin Kristillinen koulu
- Jakomäen yläaste
- Jakomäen nuorisotalo
- Jakomäen S-market
- Useita pitserioita
- Jakomäen terveysasema
- Jakomäen palvelutalo
- Jakomäen apteekki
- Jakomäen uimahalli
- kirjasto
- Jakomäen kirkko
[muokkaa] Jakomäki fiktiossa
Spede Showssa oli kuuluisa sketsi, jossa henkilöt eksyivät Espanjaan yrittäessään ajattaa itsensä taksilla Jakomäkeen. Ennen kuin Porvoonväylän liittymä valmistui 70-luvun lopussa, Jakomäkeen ajaminen oli hyvin monimutkaista.
Elokuvassa Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy (1978) Härski Hartikainen eksyy Barcelonaan, vaikka oli pyytänyt taksikuskia viemään hänet Jakomäkeen.
[muokkaa] Jakomäkeen sijoittuvia elokuvia
[muokkaa] Joukkoliikenneyhteydet
Jakomäkeen pääsee busseilla
- Helsingin keskustasta
- Siltamäestä Malmin aseman tai Puistolan kautta
- Mellunmäestä
- Vantaalta
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jakomäen Kartta (Helsinginkartta.fi)
- Suurmetsä-Jakomäki Seura ry
- Helsinki alueittain (2005). Jakomäen peruspiiri (pdf)
- Jakomäki - kautta vuosien - kuvia viideltä eri vuosikymmeneltä
