Jakomäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakomäki
Jakobacka
Kaupungin kartta, jossa Jakomäki korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Jakomäki korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 414
Pinta-ala 1,92[1] km²
Väkiluku 5 512 (1,1,2013) 
Väestötiheys 3007 as./km²
Osa-alueet muodostaa itse oman peruspiirinsä
Postinumerot 00770
Lähialueet Kivikko, Heikinlaakso, Tattarisuo ja Vantaan puolella Rajakylä sekä Vaarala

Jakomäki (ruots. Jakobacka) on 1960-luvun lopulla valmistunut noin 5 800 asukkaan kerrostalolähiö Koillis-Helsingissä. Kerrostalojen lisäksi Jakomäessä on myös rivitaloja, omakotitaloja ja paritaloja.[1] Helsingin kaupunginosajaossa Jakomäki on Suurmetsän kaupunginosan osa-alue, ja peruspiirijaossa se muodostaa oman Jakomäen peruspiirin.[1] Jakomäki sijaitsee Vantaan rajan tuntumassa, Lahdenväylän, Porvoonväylän välissä lähellä niiden yhtymäkohtaa. Porvoonväylältä on liittymä Jakomäkeen. Naapurialueita ovat lännessä Lahdenväylän toisella puolella Tattarisuo ja Heikinlaakso, etelässä Porvoonväylän toisella puolella Kivikko ja Vantaan Rajakylä sekä idässä Vantaan Vaarala.

Syrjäiseen ja moottoriteiden eristämään alueeseen liitetään yleisesti paljon ikäviä mielleyhtymiä. Jakomäen huonomaineisuus periytyy levottomilta 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin alue oli lähiöongelmien symboli työttömineen ja alkoholisteineen.[2]

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähiö rakennettiin parissa vuodessa 1960-luvun lopulla. Kunnostaminen alkoi vuoden 1996 jälkeen. Elementtitaloja on verhottu tiilijulkisivuilla, joten eteläisen Jakomäen ulkoinen ilme ei enää ole täysin alkuperäinen. Mäen päällä olevat talot ovat kolmikerroksisia, koska korkeampia ei voitu rakentaa läheisen Malmin lentokentän takia. Yleisesti Jakomäen kerrostalot ovat 3–6-kerroksisia.

Jakomäen pienessä lähiökirkossa on Göran Augustsonin seinämaalaus, joka peittää koko alttariseinän. Ostoskeskus, kirjasto, päiväkoti Naava ja terveyskeskus ovat kirkon lähellä.

Kerrostalojen keskellä oleva puuton Jakomäenkallion huippu nousee 60 metrin korkeuteen merenpinnasta. Jääkauden jälkeen merenpinta oli huomattavasti korkeammalla: kalliolla on pirunpelto, entinen rantakivikko. Huomattavasti avoimemmat näköalat löytyvät Jakomäentien lounaiskaarteen Kaivantopuistosta. Mäenrinteet ovat täynnä linnoitusvallituksia, joita venäläiset rakensivat ensimmäisen maailmansodan varalle. Ida Aalbergin tien tornitalot Pohjois-Haagassa ja kolmentoista kilometrin päässä sijaitseva Malminkartanonhuippu erottuvat hyvin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakomäen rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakomäen asemakaava laadittiin 1960-luvulla. Maanmittaushallituksen arkistossa on merkintä alueesta nimeltä 'jacobacka' kuitenkin jo vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.[3] Alueella joka tunnettiin nimellä Alppikalliot, oli ollut sitä ennen rintamamiestaloja.

Jakomäen talot rakennettiin pikavauhtia korkealle mäelle vuosina 1967–1969. Talot on asemakaavallisesti sijoitettu väljästi kallioiseen maastoon, jossa luonto on voimakkaasti läsnä. Helsingin kaupungille Jakomäki oli suurhanke. Asuntopula oli suuri ja vuokra-asunnot tulivat tarpeeseen. Alueelle tuli alussa pelkkiä kaupungin vuokra-asuntoja, mutta myöhemmin rakennettiin myös omistusasuntoja. Rakentamisaikaan ajateltiin, että asuntopula olisi hetkellinen, ohimenevä ilmiö ja 30 vuoden päästä mietittäisiin, mitä taloille tehtäisiin.lähde? Purkaminen oli esillä tulevana vaihtoehtona.[4]

Jakomäki oli sekä asemakaavana että rakennusten osalta aikansa suunnittelutavoitteiden tyypillinen toteutus. Siellä oli nähtävissä teollisen rakentamisen pääpyrkimys päästä mahdollisimman suuriin valmistussarjoihin. Näillä periaatteilla toteutettujen kerrostalojen ehkä silmiinpistävin ominaisuus oli samankaltaisuus ja yksitoikkoisuus. Nopeasti rakennetulle alueelle, jota siihen aikaan pidettiin aika syrjäisenä, muutti liki 7000 uutta, pääosin helsinkiläistä asukasta, joita jossain määrin vaivasi uuteen alueeseen liittyvä juurettomuus.lähde? Palvelutkin olivat huonot. Helsingin keskustaan pääsi silti sujuvasti moottoritien linja-autolla. Linja 77 on kulkenut Jakomäkeen 1. toukokuuta 1973 lähtien.

Jakomäki 80-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun Jakomäki oli varsinkin Malmin poliisille työlästä aikaa.lähde? Pimeän viinan myyminen oli voimissaan.lähde? Nuorison keskuudessa musiikkisuuntauksena vaikutti 1980-luvun vaihteessa rock- ja rockabilly-musiikki, johon kuului myös vahvasti alkoholi ja häiriökäyttäytyminen. Myös yhteenotot viereisen Kontulan lähiön kanssa näkyivät sanomalehtien pääotsikoissa. Vielä 1980-luvun lopulla Jakomäessä oli asukkaita noin 7 000.[1]

Tyypillinen alkuperäiskunnossa oleva kerrostalo Jakomäessä
Kerrostalon peruskorjausta kesällä 2007
Jakomäki on Helsingin korkein asuttu alue
Pitkospuut Slåttmossenilla

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakomäki ei ole enää kovinkaan ongelmainen paikka väestön ikäännyttyälähde?. Jakomäen ostoskeskuskin on rauhoittunut pahimpien vuosien jälkeen. Tilastojen valossa Jakomäen työttömyysaste on kuitenkin edelleen kaupungin peruspiireistä suurin (31.12.2010: 16,1 %)[5] ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden asukkaiden määrä alhaisin (1.1.2012: 9,6 %).[5] Osaksi näistä syistä jakomäkeläisten keskimääräinen tulotaso on pienin kaikista kaupungin peruspiireistä.[5] Korkea työttömyysaste on osaksi seurausta Jakomäen suuresta ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrästä (1.1.2010: 20,4%[1]); ulkomaalaisten on Suomessa tunnetusti vaikeampaa työllistyä.lähde?

Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on erittäin suuri: 66,0 % (31.12.2009), mikä on korkein luku Helsingin peruspiireistä (koko kaupungissa vuokra-asuntoja 44,7 %).[1] Asuntojen hinnan osalta Jakomäki on Helsingin edullisimpia. Vaaleissa alueen äänestysprosentti on usein ollut kaupungin alhaisin.[6][7] Tony Halmeen kannatus vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli suurimmillaan juuri Jakomäessä, minkä lehdistö tulkitsi vastalauseeksi nykypolitiikkaa vastaan.lähde?

Musliminaisten oma uimavuoro Jakomäen uimahallissa herätti huomiota mediassa vuoden 2008 kunnallisvaalien aikaan koska uimavuoroa väitettiin syrjinnäksi. Sittemmin selvisi, että kiistelty musliminaisten uintivuoro onkin kaikkien naisten uintivuoro.[8][9]

Kaupungin organisoima alueen uudistaminen on onnistunut. Rakennuskantaa on saatu saneerattua siistiksi niiltä osin, kuin tällaisia korjauksia on tehty. Esimerkiksi monessa vanhassa Etelä-Jakomäen elementtikerrostalossa huoneistot on kunnostettu perusteellisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana (1996–) ja talot ovat saaneet uuden tiilisen julkisivun.[1] Myös uusia taloja on rakennettu. Jakomäen asukkaat ovat oppineet elämään mukavasti omassa lähiössään ja löytäneet kytkentänsä asuinsijalleen.lähde? Jakomäen yläasteen viereen on suunniteltu monitoimista palvelutaloa. Suurmetsän eteläpuolelle on valmisteilla täydennysrakentamista ja pohjoisemmaksi on kaavoitettu pientaloja.milloin?

Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakomäessä sijaitsee muun muassa

  • useita päiväkoteja, kuten
    • Päiväkoti Naava
    • Päiväkoti Toimela
  • Jakomäen peruskoulu
  • Jakomäen nuorisotalo
  • Jakomäen S-market
  • useita pizzerioita ja pubeja
  • elintarvikekioskeja
  • Jakomäen terveysasema
  • Vuorensyrjän palvelutalo
  • Jakomäen apteekki
  • Jakomäen uimahalli
  • Jakomäen kirjasto
  • Jakomäen kirkko
  • Ravintola Pohjanpoika

Joukkoliikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakomäkeen pääsee busseilla

Jakomäen luonnonnähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakomäen vaikuttavimpia luonnonnähtävyyksiä on aivan Vantaan rajan tuntumassa Jakomäen ja Rajakylän välissä sijaitseva Slåttmossen, Helsingin laajin ja paksuturpeisin suo. Alue jatkuu Vantaan puolelle, missä on noin puolet suosta. Kokoa suolla on noin 30 hehtaaria, josta Jakomäessä on noin 15 hehtaaria.[10] Polkua ja pitkospuita seuraten voi kokea hyvin erilaisia luonnonalueita kuivasta korvesta hyvinkin märkään suohon. Paikallisen koulun, Kuninkaantien koulun oppilaat ovat opettajan johdolla yhdessä ympäristökeskuksen kanssa laatineet Slåttmossen luontopolun. Suo rajoittuu Helsingin puolella Somerikkotiehen ja Porvoonväylään. Suon kasvillisuudessa on varvustoa, jota muualla Helsingin suojelusoilla ei ole, nimittäin suokukkaa (Andromeda polifolia). Muutkin suokasvit viihtyvät siellä, muun muassa lakka eli hilla. Slåttmossen on myös Helsingin ainoa tyypillinen keidassuo, jonka keskiosa on reuna-alueita korkeammalla. Suo on rauhoitettu ja on Suomenlahden rannikolla arvokas luontokohde. Slåttmossen on suona saavuttanut lopullisen kehitysasteensa. Vaikka se sijaitsee Porvoon moottoritien tuntumassa, kävijä voi siellä kuitenkin kokea illuusion hiljaisen erämaan keskellä olemisesta. Siellä on nähty myös hirviä. Sienestäjä voi sieltä saada runsaan sienisadon.[11][12][13] Jakomäenkallio on nykyisin Helsingin korkein kohta.[3]

Jakomäki fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spede Show'ssa oli kuuluisa sketsi, jossa henkilöt eksyivät Espanjaan yrittäessään matkata taksilla Jakomäkeen. Ennen kuin Porvoonväylän liittymä valmistui 1970-luvun lopussa, Jakomäkeen ajaminen oli kovin monimutkaista. Myös elokuvassa Rautakauppias Uuno Turhapuro - presidentin vävy (1978) Härski Hartikainen eksyy Barcelonaan, vaikka oli pyytänyt taksikuskia viemään hänet Jakomäkeen.

Vuonna 2003 ensi-iltansa saanut elokuva Nousukausi sijoittuu pääosin Jakomäkeen. Siinä nuori, hyvin menestyvä espoolaispariskunta lähtee "extreme-lomalle työttömäksi Jakomäkeen".[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jakomäki.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hosiaisluoma, V. 1985. Pääkaupunkiseudun suoluonto ja sen suojelu. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 9/1985. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Helsinki alueittain 2011 (Jakomäen peruspiiri PDF:n sivuilla 148-151) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 28.1.2013.
  2. Elina Tuominen: Koillisen Helsingin ominaispiirteita (s. 6) Helsingin kaupunki.
  3. a b Jakomäki
  4. Jääkö sinulle musta pekka - 1970-luvun taloista se purku kuntoinen? Talouselämä
  5. a b c Helsingin seudun aluesarjat Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta ja Tilastokeskus. Viitattu 28.1.2013.
  6. Jakomäki oli seudun vaisuin äänestysalue 2004. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.11.2012.
  7. Pakkoäänestys ei innosta konkaripoliitikkoja – kartta näyttää äänestysaktiivisuuden vaihtelut 29.10.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.11.2012.
  8. Kiistelty muslimien uimavuoro onkin kaikkien naisten vuoro
  9. Musliminaisten uimavuoroa väitetään syrjinnäksi
  10. Vantaan Slåttmossen
  11. Maija Taka
  12. Slåttmossen
  13. Kuninkaantien koulufoorumi
  14. Nousukausi