Myyrmäki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Myyrmäki
Myrbacka

Kaupunginosa nro

Suuralue

Myyrmäki

Pinta-ala

2,7 km²

Väestö

- Asukkaita

14 558 (2006)

- Asukastiheys

5 392/km²

Postinumero(t)

01600, 01601

Lähialueet

Vapaala, Kaivoksela, Martinlaakso; Helsingin puolella Malminkartano

Myyrmäki (ruots. Myrbacka; puhekielessä myös Myrtsi) on noin 14 500 asukkaan tiivis kaupunginosa Länsi-Vantaalla Helsinki-Vantaankosken radan varrella Helsingin rajan tuntumassa.

Sen kaksi rautatieasemaa, Myyrmäki ja Louhela (ruots. Klippsta), ovat lähijunien käytössä, ainoa radalla kulkeva junalinja on M-juna. Kaupunginosa on tiheään rakennettua kerrostaloaluetta. Se on Tikkurilan ohella Vantaan tärkein taajama.

Myyrmäen nähtävyyksiä ovat kauppakeskus Myyrmanni (1994), Myyrmäkitalo (jossa on mm. Vantaan taidemuseo), urheilupuisto (mm. Energia-Areena, Pohjola Stadion, Myyrmäki-halli ja jäähalli) ja Myyrmäen kirkko. Myyrmäessä on yksi Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun (EVTEK) toimintayksiköistä.

[muokkaa] Myyrmäen palvelualue

Myyrmäen kaupunginosa toimii palveluja tarjoavana aluekeskuksena Lounais-Vantaalle. Myyrmäen palvelualue kattaa seitsemän kaupunginosaa: Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala, Varisto, Myyrmäki ja Kaivoksela. Alueen yhteispinta-ala on 16,2 km² ja asukasmäärä 34 108.

[muokkaa] Historia

Martinlaakson radan rakentaminen vuosina 1971–75 mahdollisti tiiviin kerrostalotaajaman perustamisen radan varrelle. Jo ennen Myyrmäen rakentamista oli valmistunut Louhelan asuinalue, jossa on enimmäkseen 3-7 kerroksisisia kerrostaloja. Lähiö oli 1970-luvun alussa yhtenäistä rakennustyömaata. Metsää ja peltoa muutettiin asuinalueeksi. Gryndereitä oli kaksi: Laaturakenne ja Puolimatka. Uusien talojen rakentaminen on jatkunut 1970-luvulta nykypäivään, ja myös tulevaisuudessa on suunnitteilla uusia rakennusprojekteja. Lokakuussa 2002 kauppakeskus Myyrmannissa räjähti pommi, joka vaati seitsemän kuolonuhria ja 80 loukkaantunutta.

[muokkaa] Yleistä

Myyrmäen teiden nimet voidaan jakaa kahteen osaan: kivikautiset ja veteen liittyvät nimet. Kivikautisia teiden nimiä ovat muun muassa Punamultapolku, Piikuja ja Ruukuntekijäntie. Nämä nimet juontuvat siitä, että Myyrmäen alueelta on löydetty rakennusvaiheessa kivikautista asutusta. Tästä kertoo myyrmäkitalosta löytyvä punamultahauta. Vesiaheisia teiden nimiä löytyy enimmäkseen myyrmäen pohjoisosista. Näitä ovat muun muassa Uomatie, Vaahtokuja, Virtatie ja Norotie. Näiden nimet juontuvat Vantaanjoesta. Myyrmäen rakentaminen jatkuu edelleen ja uusia kerrostaloja valmistuu muuteman vuoden välein. Uusinta Myyrmäkeä on alueen etelä-osa ja vanhinta pohjois-osa. Myyrmäen aluetta ei ole kuitenkaan tarkoitus levittää lähiympäristöön, vaan aluetta on tarkoitus lähinnä tiivistää enemmän kaupunkimaiseksi.

[muokkaa] Kirkko

Louhelan aseman kupeessa sijaitsevan Myyrmäen kirkon on suunnitellut vuonna 1984 arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä (s. 1936). Se on arkkitehtonisesti yksi Suomen merkittävimmistä kirkoista. Sen levymäisten seinä- ja kattopintojen välistä siivilöityvä valo luo muuttuvia kuvioita sisätiloihin. Näennäisen satunnaisesti sijoitetut lukuisat lamput näyttävät leijuvan avarassa tilassa, ja kullanhohtoisina ne erottuvat kirkon muuten vaaleasta ja hillityn rauhallisesta sävymaailmasta. Kirkkorakennuksen ulkoseinät on vuorattu vaaleanruskeilla tiilillä, ja sen profiili on hyvin kapea sen ahtaasta sijainnista johtuen. Myyrmäen kirkko ei modernista suunnittelustaan johtuen ole suosittu valinta vihkimisille.^lähde?

[muokkaa] Nähtävyydet

Myyrmäen alueen nähtävyyksiä ovat Kaivokselan kaivokset, Kirkko ja Myyrmanni.

[muokkaa] Luonto

Myyrmäki on loiva lännestä itään viettävä laaja rinne, jonka pohjalla sijaitsee mätäjokilaakso. Myyrmäki sanana tarkoittakin rämemäkeä, ruots. Myrbacka. Mätäjoen laaksossa kasvillisuus on rehevää. Alueella tavataan muutamia harvinaisia kasvilajeja. Myyrmäen mätäoja on rehevää lehtomaista lutakkoa jossa vedestä nousee niin tervaleppää, kuin pajuakin. Alueella kasvaa myös muutamia saarnia. Vehka, keltakurjenmiekka ja kortteet luonnehtivat hyvin alueen kasvillisuutta. Myyrmäen ympärillä on mätäojanlaakson lisäksi muitakin pieniä viheralueita, kuten viherpuisto, jokiuomanpuisto ja raappavuoren ja Variston vesitornin ympärys.

[muokkaa] Ulkoilu- ja harrastemahdollisuudet

Myyrmäestä löytyy kaksi jäähallia, yleisurheilukenttä, jalkapallostadion sekä Myyrmäen jalkapallohalli, jossa pidetään myös satunnaisesti viikonloppuisin kirpputoreja ja harrastemessuja. Vuonna 2006 valmistunut Energia-areena toimii treenipaikkana salibandyn pelaajille sekä lentopalloilijoille. Myyrmäestä löytyy myös uimahalli, kaksipaikkainen tenniskenttä sekä useita hiekkakenttiä. Lenkkeilijöille löytyy 1,2 km pitkä hiekkapäällysteinen pururata, joka kiertaa Myyrmäen vesitornia. Talvisin parhaat hiihtoladut löytyvän parin kilometrin päästä Petikosta, josta pääsee latuja pitkin mm. Serenaan ja Keimolaan.

Myyrmäen asema

Myyrmäen kirkko

Myyrmanni

[muokkaa] Lähteitä

Vantaa alueittain (2003). Myyrmäen palvelualuetta käsittelevät erityisesti alkuosan sivut 21–23 ja Myyrmäen kaupunginosaa sivut 44–47. Teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1].
Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [2]