Myyrmannin räjähdys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myyrmannin räjähdys
Myyrmanni räjähdyksen jälkeen.
Myyrmanni räjähdyksen jälkeen.
Paikka Myyrmanni, Myyrmäki, Vantaa
Ajankohta 11. lokakuuta 2002
Iskutyyppi pommitus
Kuolleita 7 (räjäyttäjä mukaan lukien)
Haavoittuneita 166
Epäilty/epäillyt Petri Gerdt
Tekoväline kotitekoinen pommi

Myyrmannin räjähdys tapahtui Vantaalla Myyrmäen kaupunginosassa Myyrmannin kauppakeskuksessa 11. lokakuuta 2002. Kesken pelle-esityksen kauppakeskuksen keskellä räjähti hauleilla päällystetty pommi, joka surmasi seitsemän ihmistä ja haavoitti 80:tä. Kuolonuhreista kolme oli täysi-ikäisiä, loput alaikäisiä. Räjähdyksessä kuoli kolme lasta, joista kaksi oli syntynyt 1985 ja yksi 1995. Kuolleet aikuiset olivat 1963 ja 1965 syntyneet naiset sekä 1983 syntynyt mies, joka oli pommin valmistajaksi paljastunut vantaalainen kemiantekniikan opiskelija ja kemian harrastaja Petri Erkki Tapio Gerdt (s. 17. huhtikuuta 1983). Paineaalto, haulit ja lasinsirut haavoittivat kymmeniä ihmisiä. Ei ole varmaa näyttöä, että teko olisi ollut tahallinen.

Tapahtumien aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä ja syksy 2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdt työskenteli 3 kk kesätöissä Tavaratalo Hong Kongissa, jossa hän oli viimeistä kertaa töissä pommi-iskua edeltäneenä sunnuntaina. Gerdt tunnettiin vastuuntuntoisena, mutta hiljaisena työntekijänä. Osa pommin valmistuksen raaka-aineista ja osista oli mahdollisesti hankittu työpaikalta. Kesän jälkeen hän jatkoi tavaratalossa työskentelyä vain satunnaisesti opiskelu- ja harrastuskiireisiin vedoten.

Kesän ja syksyn aikana Gerdt haali pommiin tarvittavat kemikaalit useista eri apteekeista pitkin pääkaupunkiseutua. Joissakin apteekeissa oli kieltäydytty myymästä kemikaaleja, koska Gerdt ei ollut osannut uskottavasti selittää, mihin hän niitä tarvitsi.

Perjantai 11.10.2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamupäivä. Petri Gerdtin vanhemmat lähtevät töihin normaalisti aamulla, eivätkä havaitse mitään erikoista hänen käytöksesssään. Petri Gerdt lähtee kotoaan Tikkurilasta aamupäivän aikana ennen klo. 12:00. klo. 12:12  Gerdt nousee bussiin numero 84 joka kulkee Tikkurilan ja Mellunmäen väliä. Tutkimuksissa ei ole selvinnyt hänen tekemisiään ja liikkeitään seuraavan 4 tunnin aikana, mutta on arveltu, että hän olisi piilottanut osan pommitarvikkeista Mellunmäen läheisiin metsiin ja viimeistellyt pommin siellä. Mellunmäessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden raunioita, joiden joukosta on helppo löytää kätköpaikkoja. Hän olisi voinut käydä myös Itäkeskuksessa tai metrolla liikkuen muualla Helsingin alueella. klo. 16:10 Gerdt nousee bussiin 84K Mellunmäen metroasemalta ja palaa Tikkurilaan. klo. 17:10 Silminnäkijä näkee Gerdtin Tikkurilan Asematiellä kulkemassa kohti Tikkurilan asemaa ja sen viereistä bussiterminaalia. klo 17:15 tai klo 17:18. Gerdt nousee bussiin numero 50, joka menee Myyrmäkeen. klo 18:00 Gerdt saapuu Myyrmäkeen. Gerdtin liikkeistä ei ole mitään varmuutta klo. 18:00-19:20 välillä. On arveltu, että hän on kerännyt tällä välin rohkeutta pommi-iskun tekemiseksi. klo 19:00-19:20 epävarmoja silminnäkijähavaintoja Gerdtistä Myyrmannin kauppakeskuksessa ja sen liepeiltä. Gerdt mahdollisesti kävi 2. kerroksen yleisö-WC:ssä. Yleisö-WC:ssä Gerd mahdollisesti viimeisteli pommin. Todisteena pidetään 11-vuotiaan pojan havaintoa, että mies oli WC:ssä. Poika kuuli, kun Gerd laittoi hauleja pommiinsa, mitä hän ennen tapahtumaa luuli vyönsä soljen avaamisen ääneksi.https//www.youtube.com/watch?v=WxuvEulVWhw klo. 19:20 Valvontakamera kuvaa hänet varmuudella ensimmäisen kerran Myyrmannissa. Valvontakamerat eivät kuitenkaan kuvaa räjähdyspaikkaa, joka jää kameroiden kuvan ulkopuolelle. klo. 19:30 Silminnäkijä havainto Petri Gerdtistä istumassa räjähdyspaikan viereisillä penkeillä. Pommin sisältänyt reppu oli vielä tuolloin hänen jalkojensa vieressä. klo. 19:35 Reppu on tutkimuksen mukaan laitettu roskalaatikon päälle, n. metrin korkeudella. On epäselvää käsittelikö Gerdt reppua räjähdyshetkellä vai ei. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan Gerdt olisi yrittänyt laittaa sitä roskalaatikkoon. Joidenkin havaintojen mukaan Gerdt olisi jättänyt repun roskakorin päälle, mutta palannut takaisin muutaman minuutin päästä, jolloin pommi räjähti. klo. 19:36 Pommi räjähtää surmaten sen vieressä olleen Petri Gerdtin välittömästi. Gerdtin lisäksi pommi surmaa kaksi aikuista naista ja neljä alaikäistä nuorta lasta, 80 ihmistä haavoittuu eriasteisesti ja 164 ihmistä hakeutui lääkärin hoitoon tapauksen jälkeen. klo. 19.36.49 ensimmäinen hätäpuhelu soitetaan hätänumeroon klo. 19:38 ensimmäiset pelastusyksiköt saapuvat paikanpäälle. klo. 20:04 STT julkaisee ensimmäisen uutisen Myyrmannin pommista. Klo. 20:50 viimeiset vakavasti loukkaantuneet potilaat on siirretty sairaaloihin. Rikospaikkatutkijat siirtyvät räjähdyspaikalle. klo. 21:00 Viranomaiset pitävät ensimmäisen tiedotustilaisuuden Myyrmannissa. Klo. 21:30 kriisiapupiste avataan Kilterin koululla Myyrmannin vieressä. Klo. 23:10 pelastuslaitos lopettaa pelastustyöt. Tapaus siirtyy poliisin hoidettavaksi.

Lauantai 12.10.2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

klo. 1:30  Rikosepäilyjen vahvistuessa tutkintavastuu siirretään Vantaan poliisilta keskusrikospoliisille. klo. 03:00 Poliisi tiedottaa epäilevänsä Myyrmannin räjähdystä tahalliseksi rikokseksi onnettomuuden sijaan.

Teorioita räjähdyksen syystä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pommin räjähdyksen syy ja Petri Gerdtin motiivit eivät ole selvinneet.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdtin isä Armas Gerdt arvelee kirjassaan, että Gerdt saattoi olla viemässä pommia räjäytettäväksi läheiseen metsään, ja että se räjähti kauppakeskuksessa vahingossa. Gerdtin suunnittelemassa räjähdyspaikassa olisi saattanut olla ihmisiä ja hän olisi odotellut Myyrmannissa parempaa hetkeä räjäyttää pommi.[1] Gerdt oli kokeillut vastaavalla tavalla ja vastaavanlaisia pienempiä pommeja. Itsetehdyt räjähteet voivat olla erittäin epävakaita ja voivat räjähtää äkkiarvaamatta. Pommi kuitenkin räjähti keskeisellä paikalla Myyrmannin kauppakeskusta ja se oli vuorattu 6 000:lla metallisella haulilla ja nauloilla. Lisäksi aurinko oli ollut laskeneena jo tunnin verran pommin räjähdyshetkellä, eikä Myyrmäen metsä-alueet ole kovin suuria näin ison pommin räjäyttämiseksi siten, että räjähdys ei olisi herättänyt suurta huomiota ja vaarantanut sivullisia.lähde?

Vahingonteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän teorian mukaan pommin oli tarkoitus räjähtää Myyrmannin kauppakeskuksessa, mutta vasta kauppakeskuksen sulkemisajan jälkeen aiheuttaen vain aineellista tuhoa kiinteistölle. Tätä teoriaa vastaan sotii se, että Gerdt saapui Myyrmäkeen jo kello 18:00, eikä vain vähän ennen sulkemisaikaa. Pommi myös räjähti näkyvällä paikalla roskakorin päällä, metrin korkeus maasta oli optimaalinen vahingoittamaan ihmisten keskikehoa. Pommi oli vuorattu 6000 metallisella haulilla ja nauloilla, mutta toisaalta haulit lisäävät tuhovoimaa myös kiinteitä kohteita vastaan. Hauleja käytetään myös yleisesti tutkittaessa räjähdyksen tehoa ja tuhovaikutusta ympäristöön.

Itsemurhaisku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän teorian mukaan pommi oli itsemurhaisku. Gerdt halusi tarkoituksella kuolla iskussa tappaen mahdollisimman monta sivullista. Tätä teoriaa vastaan sotii itsemurhaviestin puuttuminen. Yleensä itsemurhaiskuilla haetaan julkisuutta. Itsemurhaiskun tekijä haluaa julistaa jotakin ideologista tai poliittista päätöstään miksi hän teki iskun. Itsemurhaiskua tai onnettomuutta tukee jossakin määrin Gerdtin nettikirjoittelu. Yhdessä kirjoituksessa hän kuvaa: Mulle ei oo sattunut suurempia onnettomuuksia, mutta kerran näin unta, että poliisiauto ajoi laukaisupaikalle. Onnex olin jo ’leijailemassa’ toiseen suuntaan. Kirjoituksessa käytetty ilmaisu '"leijailu' toiseen suuntaan" voitaisiin tulkita viittaukseksi kuolemaan.

Tahallinen pommi-isku, mutta Gerdt kuoli vahingossa itse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän teorian mukaan Gerdtin oli tarkoituskin jättää pommi roskakoriin tai sen päälle keskeiselle paikalle Myyrmannissa. Tämän teorian mukaan Gerdt poistui pommin luota joko laukaistaakseen sen kauko-ohjaimella tai ajastimella. Jostakin syystä pommi ei kuitenkaan räjähtänyt ja Gerdt palasi paikalle tutkimaan sitä, jolloin pommi laukesi tappaen Gerdtin. Tahallisen pommi-iskun teorioita vastaan sotii motiivin puute. Gerdtin käytöksessä ja kirjoittelussa ei ole havaittavissa mitään tavallisesta nuoresta miehestä poikkeavia intohimoja ideologisesti tai poliittisesti, lukuunottamatta epänormaalia kiinnostusta pommeihin ja niiden tuhovaikutukseen, Gerdt myös luki Che Guevaran elämänkertaa (joka jäi kesken).

Iskun motiiviksi on ehdotettu koulukiusaamista, syrjäytyneisyyden tunnetta ja siitä johtuvaa yleistä vihaa yhteiskuntaa kohtaan, joka olisi purkautunut satunnaisena väkivallan tekona.

Tahallista pommi-iskua, mutta vahingossa kuolemista tukee itsemurhaviestin puute, ja Gerdtin tulevaisuudelle suunnitellut koripalloharjoitukset ja perheen lomat. Gerdtin oli ehkä tarkoitus seurata ns. kättensä jälkiä mediassa ja koulumatkojensa varrella. Gerdt myös näyttää olleen monen nuorten miesten tavoin hyvin itsevarma kyvyistään kanniskelemalla hengenvaarallisia pommeja julkisilla paikoilla ja julkisilla liikennevälineillä, ehkä tämä itsevarmuus antoi hänelle tunteen ettei häntä voitaisi saada kiinni ja hän pystyisi vain seuraamaan asiaa sivusta, saaden itsetyytyväisyyden tunnetta.

Kotikemian forum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerdt oli internetissä toimineen, räjähteisiin erikoistuneen Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija nimimerkillä ”RC”. Hänellä ei tiettävästi ollut yhteyksiä ääriliikkeisiin, vaan hän oli kiinnostunut pommien valmistamisesta harrastuksena. Keskustelupalstalla keskusteltiin räjähteistä, muttei jutun tutkijan mukaan yllytetty ketään rikokseen. Myöhemmin oikeus antoi internetin keskustelupalstan ylläpitäjänä toimineelle, ”Einstein”-nimimerkillä kirjoittaneelle 17-vuotiaalle hämeenlinnalaisnuorelle vapauttavan tuomion. Foorumi suljettiin pian räjähdyksen jälkeen, mutta keskusteluista voi löytää kopioita internetistä.[2]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapaus järkytti varsinkin Suomea ja muita Pohjoismaita, joissa ihmishenkiä vaativat räjähdykset ovat erittäin harvinaisia. Monet suomalaiset ja ulkomaalaiset poliitikot, kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson esittivät suruvalittelunsa iskun uhreille ja haavoittuneille. Räjähdyksessä kuolleiden muistotilaisuus pidettiin Myyrmäen kirkossa pari päivää iskun jälkeen. Myyrmannin kauppakeskuksen aineelliset vahingot olivat mittavia. Myyrmanni joutui korjattavaksi saamiensa vaurioiden vuoksi ja avattiin muutama viikko tapauksen jälkeen. Räjähdyksen jälkihoitoa on myöhemmin puitu julkisuudessa. Osa vammautuneista katsoo jääneensä ilman asiallista tukea yhteiskunnan taholta.

Tapauksesta kirjoitettua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Gerdtin isä Armas Gerdt kirjoitti tapahtuman jälkeen pojastaan kirjan Petrin matka Myyrmanniin (Gummerus, 2004). Se on tilitys tapahtumista, jotka johtivat tuohon tragediaan. Kirjaa ei ole tehty puolustuspuheenvuoroksi, vaikka kirjassa käsitelläänkin koulukiusaamista, yksinäisyyttä, eristäytymistä ja koko perheen surua ja koko tapahtuman käsittämättömyyttä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Räty, Panu: Poikani Petri Gerdt. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2004, nro 10, s. 36. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.5.2014.
  2. Kotikemian forum Viitattu 13.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]