Motiivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Motiivi (lat. motivus, ”liikuttaja”) tarkoittaa yleiskielessä ja taiteessa useita eri asioita.

Yleiskielessä motiivi tarkoittaa vaikutinta eli syytä tietyn asian tekemiseen. Motiivit liittyvät haluihin ja tarpeisiin ja ne ovat läsnä kaikessa ihmisen toiminnassa. Vaikutin on toiminnan psyykkinen syy. Motiivit herättävät, ylläpitävät vireyttä ja ovat päämääräsuuntautuneita. Ne pitävät liikkeen tiettyyn suuntaan tiedostettuna tai tiedostamattomana ja sitovat tietyn määrän ihmisen energiasta. Koska monet motiivit tulevat alitajunnasta, on niiden löytäminen, tutkiminen ja kehittäminen erittäin vaikeata. Motiivit ovat niitä ”syitä” (why’s) meidän käyttäytymisellemme, miksi toimimme ja haluamme asioita. Keskeisin syy käyttäytymiselle ovat motiivit ja tarpeet. McClellandin määritelmän mukaan motiivi on tietynlaiseen tavoitetilaan kohdistuva toistuva kiinnostus tai mielen askarrus. Motiivit virittävät ja ohjaavat ihmisen käyttäytymisen tiettyyn suuntaan ja motivaatio on se psyykkinen tila ja halu, millä vireydellä toimitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.[1]

Motiiveja on jäsennetty esimerkiksi Maslow'n tarvehierarkian avulla: ihmisen on ensin tyydytettävä ”alimmat” tarpeensa, ennen kuin hierarkian ylemmät tarpeet kiinnostavat häntä. Kyseessä on varsin yksinkertaistettu malli.

Motiivit voidaan jakaa myös orgaanisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin motiiveihin. Orgaaniset motiivit liittyvät fysiologisiin perustarpeisiin, sosiaaliset motiivit ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja psykologiset motiivit mielensisäisiin tekijöihin, kuten uteliaisuuteen.

Motivaatio tarkoittaa motiivien olemassaoloa. Motivoituneella henkilöllä on motiiveja tekonsa suorittamiseen.

Motiivi taiteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataiteet ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palladio-motiivi.

Taiteen tutkimuksessa motiivi tarkoittaa usein samaa kuin aihe tai teema.[2] Kuvataiteissa motiivi on mikä tahnsa kuvio tai muoto, jota käytetään joko teoksen keskeisenä osana tai jota toistetaan arkkitehtonisen tai koristeellisen kuvion luomiseksi.[3] Esimerkiksi arkkitehtuurissa Palladio-motiivi on kolmiosainen aukko, jossa keskellä muita korkeampi ja leveämpi pyörökaarinen aukko.[4]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Motiivi on yleensä rytminen tai melodinen, lyhyt musiikillinen aihio.[5]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuudentutkimuksessa motiivilla tarkoitetaan toistuvaa elementtiä, joka on tärkeä teoksen teeman tai rakenteen kannalta. Teoksen keskeistä, toistuvaa motiivia voidaan nimittää johtomotiiviksi. Motiivi voi olla esimerkiksi tietty henkilöhahmo, tilanne, aate, kuva tai esine. Motiivit tekevät teoksen rakenteen kiinteämmäksi ja luovat yhteyksiä sekä teoksen eri osien että eri teosten välillä. Ne ovat yleensä yleismaailmallisia ja pitkäikäisiä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peltonen M. – Ruohotie P. 1987, Menetelmiä työhalun parantamiseksi, Otava. n:o 4. Keuruu
  2. Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 16. Otava, 2005.
  3. Motif Latin.art.com. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
  4. Leena Valkeapää (toim.): Palladio-motiivi (ftp) Taidehistorian sanasto. 2003. Jyväskylän yliopisto TAIKU / Taidehistoria. Viitattu 18.5.2012.
  5. Max Tabell: Motiivien variointi Afroimpri. 2007. Sibelius-akatemia. Viitattu 18.5.2012.
  6. Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, s. 370, 600, 914–915. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1.
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.