Yksinäisyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Frederic Leighton, Solitude (suom. yksinäisyys), n. 1890.

Yksinäisyydellä tarkoitetaan yksin olemisen kokemusta, joka ei ole vapaaehtoista. Yksinäisyyttä ei tule sekoittaa yksin olemiseen tai yksin asumiseen. Yksinäisyys on negatiivinen ja ahdistava tunnetilana, jossa henkilö kaipaa muiden seuraa, huomiota ja hyväksyntää (ks. Tarvehierarkia). Yksinäisyyden käsite riippuu sen kokijasta. Yksinäisyys voi olla lyhytkestoista tai lähes koko elämän mittainen tunnetila.

Yksinäisyydestä voidaan erottaa neljä pääseikkaa[1]:

  1. Yksinäisyys johtuu sosiaalisten suhteiden laadullisesta tai määrällisestä puutteesta (emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys).
  2. Yksinäisyys, toisin kuin vapaaehtoinen yksin oleminen, on aina epämiellyttävä ja ahdistava tunnetila.
  3. Yksinäisyys on suhteellisen riippumatonta todellisista sosiaalista verkostoista. Ihminen voi olla yksinäinen porukassa (emotionaalinen yksinäisyys).
  4. Yksinäisyys on aina kokijasta riippuvainen. Toiset kaipaavat enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin toiset.

Yksinäisyys on siis ilmiö, joka sinällään ei ole psyykkistä häiriötä, psyykkistä pahoinvointia eikä poikkeavaa käyttäytymistä. Yksinäisyys voi koskettaa ketä tahansa, eikä se ole sidonnainen henkisiin poikkeamiin, tulotasoon, rotuun, ikään, sukupuoleen tai esimerkiksi kehitysvammaisuuteen. Yksinäisyys ei myöskään ole sama kuin masennus.

Koska yksinäisyys usein katsotaan omaksi syyksi, tai asiaksi johon muut eivät voi vaikuttaa, on se usein varsin vaiettu puheenaihe. Lisäksi yksinäisellä ihmisellä ei aina ole ihmistä jolle puhua, eikä yksinäisyys usein näy ulkopuoliselle.

Yksinäisyys on konkreettisimmillaan mm.

  • Ei tule kutsutuksi juhliin, illanistujaisiin tai muihinkaan asioihin
  • Tuntuu kuin olisi näkymätön
  • Kukaan ei edes muista nimeä
  • Jää aina yksin
  • Kukaan ei koskaan puhu mitään tai kysy kuulumisia
  • Ihmiset eivät kuuntele tai puhuvat päälle
  • Vapaa-ajalla on tylsää ja ahdistavaa

On esitetty teoria, että yksinäisyys olisi luonnollinen tapa reagoida sosiaalisten kontaktien puutteeseen, vaikka henkilö tulisikin toimeen ilman ulkopuolisia.

Yksinäisyyden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se, mikä yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemisen aiheuttaa, ei tiedetä. Moni kuitenkin katsoo sen johtuvan erilaisista ominaisuuksista persoonallisuudessa tai ulkonäössä. Jotkut ihmiset ovat yksinäisiä koko elämänsä jo lapsuudesta asti. Tuolloin yksinäisyyden tunne alkaa esimerkiksi leikeistä pois jättämisellä. Yksinäisistä aikuisista noin puolet on ollut jo teini-iässä yksinäisiä[2]. Yksinäisyys on monesti noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Jo lapsena koetut huonot kokemukset alentavan itsetuntoa ja näin ollen edelleen lisää yksinäisyyttä.

Taloudelliset aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloudelliset syyt voivat aiheuttaa epäsuorasti yksinäisyyttä tai muunlaista eriarvoistumista. Kalliit harrastukset ja tapahtumat estävät ihmisiä osallistumasta yhteiseen toimintaan. Mikäli lapsi tai nuori kokee, ettei hänellä ole esimerkiksi tarpeeksi isoa huonetta tai siistiä kotia, hän voi jättää kutsumatta kavereitaan kylään, Hyvä tulotaso takaa epäsuorasti paremmat mahdollisuudet sosiaalisiin suhteisiin.[3]

Vanhempien ja kasvatuksen rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyyden eri muodot ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyys ja sen syyt voidaan jaotella useisiin eri kategorioihin, kuten sosiaaliset suhteet yleensä.

Emotionaalinen yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emotionaalista yksinäisyyttä on esimerkiksi jäädä keskustelun ulkopuolelle - toistuvasti tai hetkellisesti. Tietyssä porukassa tai kaikkialla.

Henkilöllä on kaveripiiri ja häntä kutsutaan toisinaan erilaisiin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Hänellä ei kuitenkaan ole ketään, jolle puhuisi tai jonka kanssa olisi mukava olla. Tällaisessa tapauksessa Ihminen voi kokea yksinäisyyttä, vaikka ulkopuolisen silmin kaikki näyttää olevan hyvin: henkilö voidaan esimerkiksi kutsua työpaikan juhliin, mutta henkilölle tilanne on silti olla epämukava, koska hän ei löydä kaltaistaan seuraa tai muuten tunne kuuluvansa joukkoon. Henkilö voi kokea, että ainoa syy kuulua joukkoon ja tulla kutsutuksi on se, että hän kuuluu työyhteisöön. Arkikielessä puhutaan "ettei ole samalla aaltopituudella". Emotionaalinen yksinäisyys on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Voidaan puhua myös laadullisesta yksinäisyydestä.

Sosiaalinen yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mies yksin rannalla

Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sitä, ettei henkilöllä ole halumaansa seuraa, kavereita tai elämänkumppania. Henkilö tulee toimeen muiden kanssa (toisin kuin emotionaalisessa yksinäisyydessä) ja on sosiaalinen luonteeltaan.

Henkilön aseman tuoma yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostetussa asemassa olevat, rikkaat ja tunnetut ihmiset voivat kokea yksinäisyyttä, koska eivät voi tai uskalla paljastaa ajatusmaailmansa ja mielipiteitään. Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi poliitikot, virkamiehet tai julkisuuden henkilöt.

Kuuluistaksi tai varakkaiksi tulleet ihmiset voivat kokea olevansa kiinnostavia muiden silmissä vain koska elämäntilanne on muuttunut, vaikka itse ei olisikaan muuttunut.

Syrjintä ja torjutuksi tuleminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Syrjintä

Elämänkumppanin puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilö elää tasapainoista elämää. Hänellä on tasapainoinen elämä, muttei elämänkumppania. Taustalla voi olla esimerkiksi avioero tai kumppanin kuolema.

Totaalinen yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetaan myös nimellä Krooninen yksinäisyys. Täysin yksinäiset ihmiset eivät omista lainkaan kunnollisia ihmiskontakteja. Henkilöllä ei ole sosiaalisia suhteita, ja vaikka olisikin, hän ei saisi heistä pysyviä ystäviä. Täydellinen yksinäisyys liitty vahvasti syrjäytymiseen. Täydellisen yksinäisyyden (osa)syynä voi olla esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko tai yksinkertainen toistuva eristäytyminen sosiaalisista tilanteista eräänlaisena puolustuksena (ks. defenssi), jonka voi olla vaikea katkaista. Totaalisen yksinäisyyden katsotaan olevan usein päättymätön noidankehä, jolle on mahdoton tehdä mitään. Totaalisen yksinäisten joukossa tulotaso on keskimääräistä huonompi.

Muita luokitteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointitutkija Krista Lagus kertoo yksinäisyyden päätyyppejä olevan kolmenlaisia. Hän käyttää nimityksiä eristäytynyt, piiloyksinäinen ja torjuttu[4].

Havaintoja yksinäisistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisten nuorten vapaa-ajan käytöstä on monesti huomattavissa se, että yksinäiset nuoret viettävät huomattavasti enemmän "ruutuaikaa", eli istuvat tietokoneiden, tablet-koneiden, TV:n ja älypuhelinten parissa huomattavasti ei-yksinäisiä keskimääräistä kauemmin,[1] monesti jopa koko päivän koulun jälkeen tai viikonloppuisin. Vaikka sosiaalisen median tiedetään luovan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ylläpitävän sosiaalisia verkostoja, yksinäisiin (ja siellä täten eniten aikaa viettäviin) se vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti. Todennäköisesti moni yksinäinen jää myös internetissä yksin.

Yksinäiset ihmiset julkaisevat internetissä muita enemmän julkaisuja ja herkemmin yksityisiä asioita elämästään. Syyksi on arvioitu sitä, että tällä tavoin halutaan luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.[5][6][7].

Liiallinen tietotekniikan käyttö (etenkin iltaisin) lisää mm. unettomuutta ja näin koulumenestystä. Tämä tosin on yleinen ongelma monelle iltaisin esimerkiksi töiden ja harrastusten jälkeen[8].

Yksinäiset nuorten ovat myös useammin ylipainoisia. Tämä selittyy liikunnan puutteena ja liiallisella syömisellä. Liikunnan puute voi johtua huonoista kokemuksista liikuntaa kohtaan ja/tai vanhempien haluttomuudesta rohkaista lasta liikkumaan.

Yksinäisillä on usein huono itsetunto, käsitys itsestään ja ennakkoluuloja muita kohtaan.[1]

Älykkyydellä on havaittu olevan jonkinasteinen tekijä yksinäisyydessä. Se näkyy erityisesti emotionaalisessa yksinäisyydessä, kun toisten ihmisten mielenkiinnon kohteet eivät ole samat tai toiset eivät edes ymmärrä mistä henkilö puhuu.

Yksinäisyyden periytyminen ja tarttuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyys ja yksin jääminen katsotaan olevan paljolti pysyvä sekä periytyvä ominaisuus (persoonallisuus (geneettinen perimä) ja kotona opetetut tavat, arvot, taloudellinen tilanne ja ajatusmaailma). Vanhempien ajatusmaailma, vuorovaikutustaidot ja tavat siirtyvät kuin huomaamatta lapsille. Paremmat sosiaaliset suhteet omistavilla vanhemmilla on positiivinen vaikutus lapsiensa menestymiseen sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Henkilön luonteella ja ominaisuuksilla on katsottu olevan suurempi tekijä yksinäisyydessä mitä nuorempi henkilö on. Vanhemmaksi tultaessa ympäristön (työ, harrastukset, asuinpaikka yms.) merkitys kasvaa.[1]

Yksinäisyyden vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikutukset yhteiskunnalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyys aiheuttaa miljoonien eurojen kustannuksia (Suomen) yhteiskunnalle[4]. Yksinäisyys syrjäyttää monia ihmisiä. Suomessa noin 35 000 ihmistä on eläkkeellä masennuksen takia. Tilastollisen analyysin perusteella monet ongelmat johtuvat osittain yksinäisyydestä. Kustannusten arviointi on kuitenkin vaikeaa.[9] Lähes kaikkien kouluammuskelujen taustalla on ollut yksinäisyys ja syrjäytyneisyys.

Fyysinen terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyys voi jäytää stressin tavoin vastustuskykyä ja altistaa vakaville sairauksille, kuten 2-tyypin diabetekselle, sepelvaltimotaudille ja sydänsairauksille[10][11]. Yksinäiset ovat ei-yksinäisiä herkempiä kokeilemaan huumeita ja alkoholia. Alkoholin käytössä on todettu, että seurassa viihtyvät nuoret juovat vähemmän, kun taas yksinäiset saattavat juoda kerralla paljon esimerkiksi lievittääkseen pahaa oloaan.[1]

Tutkimuksissa yksinäisyyden on todettu aiheuttavan jop yhtä pahoja vaivoja ihmiskeholle kuin fyysiset vammat[4].

Mielenterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisten tilanteiden pelko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyys ja syrjintä on usein portti ahdistuneisuuteen, sosiaalisen fobiaan, masennukseen ja myöhemmin itsetuhoisuuteen. Yksinäisyyteen liittyy myös voimakkaasti kateus tai suoranainen viha muita ihmisiä kohtaan, joilla elämänlaatu on parempaa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyys vaikuttaa myös voimakkaasti yksinäisen taloudelliseen tilanteeseen. Yksin elävällä on huonompi kyky hankkia esimerkiksi asuntoa, kesämökkiä tai harrastaa muuta vapaa-ajan toimintaa. Suomessa yksin asuvia (vaikka yksin asumista ei tule sekoittaa yksinäisyyteen) elää n. miljoona. Yksin asuvien määrä on Suomessa nouseva. Yksin asuvien taloudellista asemaa onkin alettu pohtia politiikassa. Yhteiskunnan katsotaan nojautuvan liikaa siihen olettamukseen, että taloudessa on ainakin kaksi henkilöä.[12] [13][14].

Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä on havaittu olevan yhteys peliriippuvuuteen.[15]

Sukupuolten välinen ero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten ja naisten välillä yksinäisyydessä on havaittavissa eroja. Tutkimusten mukaan pojat potevat tyttöjä useammin emotionaalista yksinäisyyttä[1][16]. Yksinäisyys on useimmiten miesten ongelma. Miehelle parisuhde on usein helpottava tekijä, kun taas naiset kokevat miehiä useammin yksinäisyyttä parisuhteenkin aikana[17]. Miehet etsivät naisia useammin helpotusta yksinäisyyteen tavoilla, jotka eivät edistä sosiaalisten suhteiden syntymistä (esimerkiksi: Internetin selaaminen, pelaaminen, TV:n katselu, työnteko). Miesten pienempi sosiaalinen "turvaverkko" ja asian häpeäminen usein vähentävät asiasta puhumista.

Ikääntyneiden yksinäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikääntyneiden ihmisten yksinäisyys johtaa muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Yksinäisyys on monen ikääntyneen ihmisen itsemurhan taustalla.

Ikääntyneillä henkilöillä yksinäisyyden seurauksia ovat muun muassa:

  • depressio
  • itsetunto-ongelmat
  • menetysten käsittelyn vaikeus
  • vaikeus tulla toimeen sairauksien kanssa
  • keskittymisongelmat
  • menneisyyden ja nykyhetken rajan hämärtyminen.

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastoja suomalaisten peruskoululaisten yksinäisyyden kokemuksista[1][18].

Alakoulun luokkalaiset (4.-5. lk) Tytöt Pojat
Emotionaalinen yksinäisyys kesti vähintään vuoden 13% 20%
Sosiaalinen yksinäisyys kesti vähintään vuoden 13% 14%
Molemmilla tavoilla yksinäiset 10% 10%
Yläasteen oppilaat (7.-9. luokkalaiset) Tytöt Pojat
Emotionaalinen yksinäisyys, joka kesti yli vuoden 11% 15%
Sosiaalinen yksinäisyys, joka kesti yli vuoden 15% 15%
Molemmilla tavoilla yli vuoden ajan yksinäiset 10% 17%

Teoksia yksinäisyydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksia, jotka käsittelevät yksinäisyyttä, tai jotka voidaan tulkita kertovan siitä.

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kavereita nolla - Kirja - Niina Junttila - Julkaistu 2015 - ISBN: 978-951-31-8165-9

Kappaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ei yksinäinen unta saa - Neon 2:n kappale
  • Näin kulutan aikaa ja En saa mielestä sinua - Eppu Normaalin kappaleet
  • Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään - J. Karjalaisen kappale
  • Yksinäisen keijun tarina - Chisun kappale
  • Salaa yksinäinen nainen - Laura Närhin kappale

Sosiaalisia palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinäisyyden helpottamiseksi on perustettu sosiaalisia palveluita, kuten SPR:n ystäväpalvelu. Myös SPR:n paikallisjärjestöillä on ystäväpalvelutoimintaa. Muita vastaavaa toimintaa harjoittavia tahoja ovat esimerkiksi HelsinkiMissio, Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminta sekä seurakuntien diakoniatyö. Niin sanotuissa Auttavissa puhelimissa on havaittavissa selkeä soittomäärien kasvu juhlapyhinä, kuten juhannuksena ja jouluna.[19][20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heiska, J. (2010) Ennakoiva mielenterveystyö - kirja meille kaikille. Tampere: Mediapinta.
  • Heiskanen, T., Saaristo, L. (2011) Kaiken keskellä yksin. Jyväskylä: Ps-kustannus.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Kavereita nolla - Niina Junttila (2015). Tammi.
  2. Yksinäisyys ahdistaa, syrjäyttää ja sairastuttaa 6.3.2015.
  3. [http://www.hs.fi/kotimaa/a1426828692247 Syntymäpäivät tai kouluretket väliin rahan puutteen takia - Kysely: Joka kymmenes suomalaislapsi pitää perhettään köyhänä] 23.3.2015. hs.fi.
  4. a b c Yksinäisyys tulee kalliiksi – mutta mistä se johtuu? Uutinen.
  5. Lonely people share too much on Facebook 21.5.2014. Marketwatch.com.
  6. Voiko toisen yksinäisyyden havaita sosiaalisessa mediassa? 3.6.2014. yle.fi.
  7. Why Your Empty Facebook Profile Is A Good Sign 3.6.2014. The Huffington Post.
  8. Näin internet haittaa suomalaisopiskelijoita 18.5.2011. Iltasanomat.fi.
  9. Yksinäisyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi – päihdeongelmat, työttömyys, velkaantuminen, masennus... 9.3.2015. yle.fi.
  10. Loneliness makes cancer 'more likely and deadly' 8.12.2009. bbc.co.uk.
  11. Why loneliness may damage health 12.9.2007. bbc.co.uk.
  12. Yksinäisyys nousee politiikan asialistalle 6.11.2014. hs.fi.
  13. Lapsuuden yksinäisyys on portti syrjäytymiseen 1.11.2014. hs.fi.
  14. Yksin asuvien miesten aika 10.12.2012. Tilastokeskus.
  15. ...hyvin usein ongelmapelaamisen taustalla on yksinäisyys hs.fi.
  16. Yksinäisyys satuttaa 2012.
  17. Kumppanin löytäminen ei takaa onnellisuutta Uutinen. 15.11.2014. hs.fi.
  18. Joka viides lapsi jää yksin Uutinen. hs.fi.
  19. Mielenterveysongelmat eivät lomaile - Kriisipuhelimet ruuhkaantuivat kesällä 28.8.2014. yle.fi.
  20. Puhelimessa kaikuu jouluna yksinäisyys – soittamalla saa kotiin edes yhden vieraan Viitattu 24.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]