Suruliputus

Wikipedia

Suruliputus Helsingin keskuspelastusasemalla Jokelan koulusurmien jälkeisenä päivänä

Suruliputus järjestetään Suomessa laskemalla lippu "puolitankoon". Muualla maailmassa käytäntö saattaa vaihdella ja suruliputus voidaan järjestää erityisen suruharson tai mustan lipun avulla. Tanskan lipusta on ollut olemassa erityinen mustavalkoinen Sorgeflag, joka oli käytössä vuoteen 1743 saakka.^[1]

Suomessa suruliputusta aloitettaessa lippu nostetaan ensin tangon huippuun saakka, josta se lyhyen tauon jälkeen lasketaan alaspäin noin yhden kolmasosan tangon pituudesta; tällöin lipun alareuna jää tangon puoliväliin. Suruliputuksen päättäminen tapahtuu nostamalla lippu hetkeksi tangon huippuun ja laskemalla se alas. Katto- ja seinäsalossa lippu lasketaan keskelle tankoa.

[muokkaa] Kuolemantapaus

Suruliputus suoritetaan siinä rakennuksessa sinä päivänä, jolloin rakennuksessa sattuu kuolemantapaus. Yleisen tavan mukaan kuolinpäivänä suruliputetaan vainajan kodissa, usein myös hänen syntymäkodissaan ja työpaikallaan. Mikäli kuolemantapaus ajoittuu myöhään iltaan, suruliputus voidaan suorittaa kuolemantapauksen jälkeisenä päivänä.

Hautauspäivänä liputetaan sekä vainajan kodissa että muistotilaisuuden pitopaikassa. Lippu lasketaan aamulla kahdeksan aikaan puolitankoon. Siitä se hautaan siunaamisen jälkeen nostetaan tangon huippuun kunnianosoitukseksi vainajalle. Lippu suositellaan nostettavaksi ylös jo ennen kuin suruväki saapuu muistotilaisuuden pitopaikalle. Ylösnosto ei suinkaan merkitse suruliputuksen päättymistä, vaan tällöin Suomen lippu ikään kuin tervehtii vainajaa viimeisen kerran. Liputus päättyy auringon laskiessa, viimeistään kuitenkin kello 21.

Myös liputuspäivinä voidaan suruliputtaa; tällöin myös liputuspäivän varsinainen aihe tulisi huomioida.

Jos useita lippuja käytetään esimerkiksi siunaustilaisuudessa, Suomen lippu asetetaan kirkon kuoriin vasemmalle puolelle. Järjestöjen lipuista valtakunnallisen järjestön lippu sijoitetaan Suomen lipun vasemmalle puolelle, paikallisen järjestön lippu oikealle puolelle. Lippuja kannettaessa Suomen lippua kannetaan edellä ja sillä tulee olla airueet.

Suomen lipussa ei käytetä surunauhaa. Sitä voidaan käyttää vain järjestölipuissa. Suomessa surunauhaa käytetään joskus urheiluotteluiden yhteydessä oikeassa hihassa.

[muokkaa] Yleinen suruliputus

Yleinen, valtiollinen suruliputus voidaan määrätä koko kansakuntaa koskevan tapahtuman johdosta. Suomessa yleisiä suruliputuksia ovat olleet presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät sekä merkittävät katastrofaaliset tapahtumat kuten vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys tai 7. marraskuuta 2007 tapahtuneet Jokelan koulusurmat.

[muokkaa] Aiheeton suruliputus

Suruliputus ilman kuolemantapausta on hyvän tavan vastaista ja siitä voidaan tuomita sakkoon.

Laki Suomen lipusta 8§:

"Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)