Suruliputus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suruliputus Helsingin keskuspelastusasemalla Jokelan koulusurmien jälkeisenä päivänä

Suruliputus järjestetään Suomessa laskemalla lippu "puolitankoon". Muualla maailmassa käytäntö saattaa vaihdella ja suruliputus voidaan järjestää erityisen suruharson tai mustan lipun avulla. Tanskan lipusta on ollut olemassa erityinen mustavalkoinen Sorgeflag, joka oli käytössä vuoteen 1743 saakka.[1]

Suomessa suruliputusta aloitettaessa lippu nostetaan ensin tangon huippuun saakka, josta se lyhyen tauon jälkeen lasketaan alaspäin noin yhden kolmasosan tangon pituudesta; tällöin lipun alareuna jää tangon puoliväliin. Suruliputuksen päättäminen tapahtuu nostamalla lippu hetkeksi tangon huippuun ja laskemalla se alas. Katto- ja seinäsalossa lippu lasketaan keskelle tankoa.

Kuolemantapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suruliputus suoritetaan siinä rakennuksessa sinä päivänä, jolloin rakennuksessa sattuu kuolemantapaus. Yleisen tavan mukaisesti suruliputetaan henkilön kuolinpäivänä vainajan kodissa, sekä niin haluttaessa myös hänen syntymäkodissaan ja työpaikallaan.[2] Mikäli kuolemantapaus ajoittuu myöhään iltaan, suruliputus voidaan suorittaa kuolemantapauksen jälkeisenä päivänä.

Liputus suoritetaan hautauspäivänä vainajan kodissa, sekä muistotilaisuuden pitopaikassa. Kyseisen päivän aamuna lippu nostetaan puolitankoon kello kahdeksan aikaan.[3] Siitä se hautaustilaisuuden jälkeen nostetaan tangon huippuun kunnianosoitukseksi vainajalle. Suosituksena on, että lippu nostetaan ylös jo ennen suruväen saapumista muistotilaisuuteen. Lipun ylösnosto ei merkitse suruliputuksen päättymistä, vaan tällöin Suomen lippu ikään kuin tervehtii vainajaa viimeisen kerran. Suruliputus päättyy auringon laskiessa, mutta viimeistään kuitenkin kello 21.[2]

Myös liputuspäivinä voidaan suruliputtaa; tällöin myös liputuspäivän varsinainen aihe tulisi huomioida.

Jos useita lippuja käytetään esimerkiksi hautaustilaisuudessa, Suomen lippu asetetaan esimerkiksi kirkon kuoriin vasemmalle puolelle. Järjestöjen lipuista valtakunnallisen järjestön lippu sijoitetaan Suomen lipun vasemmalle puolelle, paikallisen järjestön lippu oikealle puolelle. Lippuja kannettaessa Suomen lippua kannetaan edellä ja sillä tulee olla airueet.

Suomen lipussa ei käytetä surunauhaa. Sitä voidaan käyttää vain järjestölipuissa. Suomessa surunauhaa käytetään joskus urheiluotteluiden yhteydessä oikeassa hihassa.

Yleinen suruliputus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleinen, valtiollinen suruliputus voidaan määrätä koko kansakuntaa koskevan tapahtuman johdosta. Suomessa yleisiä suruliputuksia ovat olleet presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät (viimeisimpänä Urho Kekkonen 1986) sekä merkittävät katastrofaaliset tapahtumat kuten vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, Konginkankaan liikenneonnettomuus sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat.

Aiemmin yleinen suruliputus suoritettiin osapäiväisenä myös kaatuneiden muistopäivänä. Tavasta luovuttiin 1995, ja siirryttiin normaaliin liputukseen.

Helsingin rautatieaseman suruliputus Kauhajoen tapahtumien jälkeisenä päivänä 2008.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kun läheinen on poissa. Ohjeita hautajaisjärjestelyihin. (Helsingin seurakuntayhtymä, 2005)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jan Oskar Engene: Danish Mourning Flag (until 1743) Flags of the World. Viitattu 20.11.2007. (englanniksi)
  2. a b Suruliputus. Helsingin Seurakuntayhtymä.
  3. Hautaan siunaaminen. Hausjärven seurakunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]