Luettelo Suomen liputuspäivistä

Suomen lippu

Tämä on luettelo Suomen liputuspäivistä. Suomessa liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin. Suomen lipulla, Ahvenanmaan lipulla ja Saamen lipulla on omat viralliset liputuspäivänsä.

Liputuspäivät Suomen lipulla

Viralliset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät luetellaan liputuksesta annetussa asetuksessa. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.

Viralliset liputuspäivät ovat:

• suomalaisen kulttuurin päivä, Kalevalan päivänä 28. helmikuuta
• suomalaisen työn päivä, vappuna 1. toukokuuta
• äitienpäivä, toukokuun toisena sunnuntaina
• puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Gustaf Mannerheimin päivänä 4. kesäkuuta
• Suomen lipun päivä, juhannuksena lauantaina 20.-26. kesäkuuta
• itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta
• vaalipäivä, jolloin toimitetaan
  • kuntavaalit
  • eduskuntavaalit
  • presidentinvaali
  • Euroopan parlamenttivaalit
  • kansanäänestys
• tasavallan presidentin toimeenastumispäivä

Vakiintuneet liputuspäivät

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä." Vakiintuneita liputuspäiviä on kolmetoista ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.

Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:

• J. L. Runebergin päivä, 5. helmikuuta
• tasa-arvon päivä, Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta
• suomen kielen päivä, Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin päivänä 9. huhtikuuta
• kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta
• Eurooppa-päivä, 9. toukokuuta
• suomalaisuuden päivä, J. V. Snellmanin päivänä 12. toukokuuta
• kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmantena sunnuntaina
• runon ja suven päivä, Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta
• suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksis Kiven päivä 10. lokakuuta
• Yhdistyneiden kansakuntien päivä, 24. lokakuuta
• ruotsalaisuuden päivä, 6. marraskuuta
• isänpäivä, marraskuun toisena sunnuntaina
• suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivänä 8. joulukuuta

Liputusajat

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Liputtamisesta annetun asetuksen 4. §:n mukaan "Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää."

Tämä tarkoittaa, että lippu on laskettava loppukesällä, syksyllä, talvella ja alkukeväällä (elokuun lopulta huhtikuulle) auringon laskiessa. Pykälän poikkeuksen mukaan kuitenkin itsenäisyyspäivän liputus päättyy vasta klo 20. Lisäksi Pohjois-Suomen pohjoisimmassa osassa kaamosaikana, kun nousematon aurinko ei tietenkään voi laskeakaan, suositellaan lipun laskemista työpäivän päätyttyä, esim. klo 16.
Keväällä ja kesällä (huhtikuulta elokuun lopulle) puolestaan lippu on laskettava klo 21, sillä vuoden valoisimpana aikana aurinko laskee klo 21 jälkeen tai ei lainkaan. Poikkeuksena tähän Suomen lipun päivän liputus alkaa jo juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuksena klo 21.

Kuntavaalien, eduskuntavaalien ja presidentinvaalin sekä Euroopan parlamentin vaalien ja kansanäänestyksen yhteydessä, samoin tasavallan presidentin astuessa toimeen liputus päättyy vuodenajasta riippumatta klo 20 (eli vaalipäivinä äänestyksen päättyessä).

Nämä ajat sitovat ainoastaan valtion ja kuntien viranomaisia, mutta niiden noudattaminen kuuluu hyvään liputustapaan.

Virallisten valtiovierailujen vuoksi voidaan suosittaa vierailupaikkakunnalla yleistä liputusta. Myös muiden merkittävien tapahtumien vuoksi voidaan suosittaa yleistä liputusta; esimerkiksi 13. maaliskuuta 2010 liputettiin yleisesti talvisodan päättymisen 70-vuotismuistopäivän vuoksi.

Vuodesta 1998 sisäasiainministeriö on suosittanut yleistä liputusta 9. toukokuuta Eurooppa-päivän kunniaksi. Tämä päivä ei kuitenkaan ole päässyt vakiintuneiden liputuspäivien listaan.

Uudenvuodenpäivänä liputettiin ensi kertaa vuonna 2000 Suomalaisuuden liiton ja Helsingin yliopiston aloitteesta. Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.

Liputuspäivät Ahvenanmaan lipulla

Ahvenanmaan lippu

Ahvenanmaalla on kolme virallista liputuspäivää, jotka määrätään Ahvenanmaan lipusta annetussa maakuntalaissa:

• Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin muistopäivä, 30. maaliskuuta
• Ahvenanmaan lipun päivä, huhtikuun viimeisenä sunnuntaina
• Ahvenanmaan itsehallintopäivä, 9. kesäkuuta

Liputuspäivät Saamen lipulla

Saamen lippu

Saamelaisilla on yksitoista omaa virallista liputuspäivää Suomessa, jolloin liputetaan Saamen lipulla:

• saamelaisten kansallispäivä, 6. helmikuuta
• Marian ilmestyspäivä, sunnuntaina 22.-28. maaliskuuta
• juhannus, lauantaina 20.-26. kesäkuuta
• kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä, 9. elokuuta
• Saamen lipun päivä, 15. elokuuta
• Isak Saban päivä, 15. marraskuuta
• toimielimen päivä, liittyen perustamisajankohtaan
  • Suomen saamelaiskäräjien päivä, 2. maaliskuuta
    • saamelaisvaltuuskunnan päivä, 9. marraskuuta (saamelaisten ensimmäinen itsehallintoelin toimi 1973-1996)
  • Ruotsin saamelaiskäräjien päivä, 26. elokuuta
  • Norjan saamelaiskäräjien päivä, 9. lokakuuta

• Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisneuvoston päivä, 18. elokuuta

Katso myös

• Suomen juhlapäivät
• Suruliputus

Lähteet

• Liputuspäivät Liputus, Sisäasiainministeriö

Aiheesta muualla

• Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 206-207. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF).

Suomen liputuspäivät