Kauhajoen koulusurmat
Wikipedia
| Kauhajoen koulusurmat | |
|---|---|
Poliiseja tapahtumapaikan edessä muutama tunti surmien jälkeen. |
|
| Paikka | |
| Kohde | Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedun koulutilat. |
| Ajankohta | 23. syyskuuta 2008 noin kello 10.47 – 12.15 (UTC+3) |
| Iskutyyppi | kouluammuskelu, joukkomurha, jäljittelyrikos |
| Kuolleita | 11 (ampuja mukaan lukien) |
| Haavoittuneita | 3 (1 vakavasti, 2 lievästi) |
| Epäilty/epäillyt | Matti Juhani Saari |
| Tekoväline | Walther P22 Target -puoliautomaattipistooli |
Kauhajoen koulusurmat tapahtuivat 23. syyskuuta 2008 Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa, jotka Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedu jakavat.[1][2] Yksitoista ihmistä sai surmansa mukaan lukien tekijä, yksi loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi.[3][4]
Uhreista yksi oli opettaja ja loput opiskelijoita. Yksi kuolleista löytyi käytävältä, loput luokkahuoneesta[5]. Koulussa oli tapahtumahetkellä noin 150 henkeä[6].
Surmaaja oli 22-vuotias pyhäjärveläissyntyinen Matti Juhani Saari.[7][4]
Kauhajoen koulusurmat on yksi kolmesta Suomessa viime vuosikymmeninä tapahtuneesta vakavasta kouluammuskelusta Raumanmeren (1989) ja Jokelan (2007) tapausten ohella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tapahtumat
Tapahtumat alkoivat aamupäivällä ennen kello yhtätoista, kun Saari ampui[5] koulun alakerroksen luokassa järjestetyssä tenttitilaisuudessa, jossa oli paikalla noin 20 oppilasta.[6]
Saari laski ison mustan laukun luokan ulkopuolelle, otti aseen esille, käveli kolmosluokan ovesta sisään ja alkoi ampua[8]. Hän käyttäytyi aggressiivisesti[9]. Hän ampui tuttuja luokkatovereitaan ja ystävänsä näiden maatessa lattialla[9]. Joitakin Saari ampui jopa 20 kertaa[10]. Kaikkiaan hän ampui noin 200 laukausta[11]. Hänellä oli mukanaan useita panoslippaita[11].
Kolme opiskelijoista pääsi pakenemaan luokasta[9], yksi ikkunan kautta[12].
Todistajien mukaan opettaja yritti estää Saarta tulemasta luokkaan takaisin[9].
Laitosmies katsoi luokan ikkunasta sisään, jolloin Saari ampui häntä kohti. Luodit menivät ohi laitosmiehen pään molemmilta puolilta. Laitosmies pakeni ja soitti hätänumeroon ennen kello 10.47.[8] Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin hätäkeskukseen kello 10.44[13].
Pelastusyksikkö saapui noin 10.52, poliisi noin 11.02.[8][14] Silminnäkijähavainnon mukaan ambulanssi ja palokunta olivat paikalla ennen poliisia.[6]
Tekojen aikana Saari soitti kännykällään, ja hänelle soitettiin[10]. Kello 11.53 Saari soitti ystävälleen, kertoi tappaneensa useita henkilöitä ja pyysi ystävää järjestämään itselleen polttohautauksen[15].
Saari levitti lattialle palavaa nestettä ja sytytti sen tuleen[9]. Hän siirtyi luokkahuoneesta koulun vanhaan osaan. Mennessään hän ampui muutaman laukauksen poliiseja kohti avoimesta ovesta. Poliisi ei vastannut tulitukseen. Poliisi odotti, kunnes paikalle oli saapunut useampi partio. Sen jälkeen poliisit etenivät suojakilpien takana luokkaa kohti. Palavasta irtaimistosta syntynyt savu vaikeutti poliisien työskentelyä kiinteistön sisällä ja näkyvyys oli taskulampun valossa vain muutamia kymmeniä senttejä.[8]
Pelastusyksiköt pääsivät sisälle rakennukseen noin tunnin kuluttua hälytyksestä[8].
Poliisi lähetti paikalle Karhu-ryhmän, jonka ensimmäiset jäsenet tulivat paikalle rajavartiolaitoksen helikopterilla. Tunnin kuluttua tapahtumien käynnistymisestä poliisi teki rynnäkön koulun tiloihin, mutta voimakas savu haittasi heidän etenemistään.lähde?
Saari ampui itseään päähän[16] poliisin nähden[12]. Noin kello 12.30 hänet löydettiin haavoittuneena käytävältä.lähde? Hänet kuljetettiin ambulanssilla hoidettavaksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, jossa hän kuoli vammoihinsa[16].
Ampumahaavasta vakavasti haavoittunut nainen hoidettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän tarvitsi leikkaushoitoa, muttei ollut välittömässä hengenvaarassa.[16] Suurempaan loukkaantuneiden määrään varauduttiin jonkin aikaa tapahtumien jälkeen. Esimerkiksi leikkauksia peruttiin ja TAYS:n lääkäriryhmä oli valmiina matkaamaan Kauhajoelle helikopterilla.[16] Kaksi lievästi haavoittunutta saivat hoitoa Kauhajoen terveyskeskuksessa.[16]
Poliisi saartoi ampujan kotitalon etsiessään räjähteitä hänen asunnostaan.[17] Tekninen tutkinta pääsi koulun tiloihin noin kello 17.00 samana päivänä.[5]
Kaikkiaan yhdeksän hengenvaaraan joutunutta pelastui[11]. Kolme opiskelijoista pääsi pakenemaan luokasta[9], yksi heistä ikkunasta[12]. Uhriensa lisäksi Saari ampui kohti laitosmiestä, paikalle tulleita poliiseja ja palomiehiä, sekä kohti yhtä oppilasta luokan ulkopuolella[11]. Poliisin löytämien hylsyjen perusteella, Saari ampui koululla ainakin 157 laukausta 22-kaliiberisella pistoolillaan. Koulun rakenteita ja omaisuutta rikkoneita luodin iskemiä löytyi 118. Saari sytytti koululla myös useita tulipaloja. [18]
[muokkaa] Uhrit
Poliisi ilmoitti yhdentoista ihmisen kuolleen[4][2] ampujan luoteihin[19], mukaan luettuna oman kätensä kautta kuollut ampuja itse. Uhreista kaksi oli miehiä, loput naisia[20]. Uhrit olivat pääosin nuoria aikuisia, nuorimmat parikymppisiä. Useat olivat syntyneet vuonna 1988. Vanhin uhri oli syntynyt vuonna 1957.[21] Uhrit olivat kotoisin Kauhajoen lähialueilta Pohjanmaalta[22], neljä heistä Ilmajoelta[23] ja yksi Tampereen seudulta[24]. Yksi uhreista oli miespuolinen opettaja [25]. Ilta-Sanomien artikkelissa opettajaan viitataan nimellä Kimmo. Hän opetti muun muassa yritystoiminnan ja markkinoinnin perusteita ja oli toiminut Kauhajoella tuntiopettajana noin kolme vuotta. [26] Keskusrikospoliisi ei julkista uhrien henkilöllisyyttä[22].
Joidenkin uhrien tunnistamista vaikeuttivat näiden saamat pahat palovammat[27]. Niiden vuoksi useimmat uhrit oli tunnistettava DNA- ja hammastietojen perusteella[28]. Tunnistamistyössä Kauhajoella oli mukana kaksi oikeuslääkäriä ja keskusrikospoliiisin tunnistusryhmä[25]. Uhrit kuitenkin vietiin tunnistettavaksi Helsinkiin tiistain jälkeisenä yönä[25]. Vainajien kuolinsyy ja henkilöllisyys varmistettiin Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella[29]. Uhrit kuljetettiin takaisin kotiseudulleen lokakuun ensimmäisenä päivänä, luovutettavaksi omaisilleen[24].
[muokkaa] Ampuja
Poliisin mukaan ampuja, 22-vuotias Matti Juhani Saari (1986 – 23. syyskuuta 2008), toimi yksin.[2][30] Hänellä oli tapahtumien alkaessa päällään kommandopipo ja mukanaan suuri salkku.[2] Tekijä ampui itseään päähän ja kuoli myöhemmin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.[16]
Saari opiskeli Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja oli toisen vuoden restonomiopiskelija.[31]
Saari kertoi olevansa 172-senttinen ja normaalivartaloinen. Elämänkatsomuksekseen hän nimesi ateismin ja "ihmisvihan". Harrastuksikseen hän kertoi tietokoneen, rummut sekä ampumisen. Saari käytti aktiivisesti useita internetpalveluita, kuten IRC-Galleriaa, MySpacea ja YouTubea. Hän osallistui verkkokeskusteluihin, joissa ihailtiin koulusurmia. Hän pelasi myös FPS-pelejä. Hän kertoi kuuntelevansa mieluiten raskasta musiikkia ja katselevansa kauhuelokuvia. Hän kertoi olevansa sinkku, eikä halunnut lapsia.[31]
Saarta ei tiettävästi ollut koskaan tuomittu rikoksista,[31] rattijuopumusta lukuun ottamatta.[32]
[muokkaa] Henkilöhistoria
Saari oli kotoisin Pyhäjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta[33].
Saaren perheeseen kuului useita sisaruksia ja sisarpuolia[34]. Perheessä on kolme Mattia nuorempaa veljestä[35]. Perhe muutti usein paikkakunnalta toiselle ennen asettumistaan Pyhäjärvelle. Matti Saari suoritti peruskoulun ainakin kolmessa eri koulussa. [34]
Saari kävi Pyhäjärvellä yläasteen ja aloitti myös lukion[33].
Saari oli Pyhäjärven lukion kirjoilla kahden kuukauden ajan. Saaren lukiomenestys oli heikko ja opintoja kertyi vähän. Lukion rehtorin mukaan Saari oli yksi laiskoista oppilaista, jotka eivät jaksaneet lukea eivätkä pysyneet lukio-opetuksen perässä. Lopulta Saari erosi koulusta.[36]
Saari aloitti opinnot Nivalan ammattiopiston Pyhäjärven yksikön catering-linjalla syksyllä 2003[36]. Opiskellessaan Nivalan ammattiopistossa Saari oli koulunsa parhaiten menestyviä oppilaita[33]. Koulun aikana Saari oli vaihto-oppilaana opistonsa ystävyyskoulussa Unkarissa[36]. Vuonna 2006 Saari valmistui palveluvastaavaksi[36].
Opinnot Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella Saari aloitti vuoden 2007 syksyllä. Ammattikorkeakoulussa Saari oli keskinkertainen oppilas kemiassa ja fysiikassa.[31]
Tekojen aikaan Matti Saaren vanhemmat asuivat eri paikkakunnilla[37]. Hänen äitinsä oli siivooja[38] tai yrittäjä[35]. Isä oli sotilashenkilöstöä ja työskenteli asevarastolla[38]. Matti Saaren ollessa 17-vuotias hänen 21-vuotias isoveljensä kuoli sydänvikaan.[38]
Matti Saaren äiti Riitta Saari antoi 24. tammikuuta 2009 haastattelun pojastaan Ilta-Sanomille.[39]
[muokkaa] Asepalvelus
Saari aloitti asepalveluksen Kainuun prikaatissa heinäkuussa 2006. Palvelustoverin mukaan Saarta kiusattiin palvelusaikana. Hänen mukaansa Saari ei sisäistänyt ampumataitoja muun joukon tahdissa, vaan joutui harjoittelemaan hyökkäysammuntaa yksinään kymmeniä kertoja ilman oikeita luoteja. Palvelustoverin mukaan kukaan ei olisi halunnut Saarta taisteluparikseen hyökkäysammunnassa. Lopulta Saari päästettiin kovapanosammuntoihin, joissa oli sattua onnettomuus. Palvelustoverin mukaan Saari ampui sääntöjenvastaisesti taisteluparinsa takaa, vaikka ohjeiden mukaan vain edellä oleva sotilas sai tulittaa. Tähän Saari oli palvelustoverin mukaan todennut: "Harmi kun en muistanut tähdätä".[40]
Palveluksen alkuvaiheessa Saari siirrettiin E-luokkaan, johon siirrettäessä asepalvelus keskeytetään määräajaksi, jonka jälkeen henkilön palvelukelpoisuus arvioidaan uudelleen. Puolustusvoimat ei kerro syytä Saaren E-luokkaan siirtämiselle.[41]
[muokkaa] Ristiriitaisia kuvauksia
Ilta-Sanomien haastattelemat tuttavat kuvasivat Saarta syrjäytyneeksi.[42] Saaren kanssa samassa asuntolassa asunut opiskelija luonnehti tätä hiljaiseksi mutta ei eristyneeksi.[43]
Toisaalta häntä kuvailtiin sympaattiseksi ja miellyttäväksi ihmiseksi, joka oli viihtynyt koulussa hyvin Kauhajoen aikoinaan.[42] Naispuolisen ystävän mukaan Saari ei ollut ollenkaan ujo vaan jopa puhelias[38]. Hänen sanottiin olevan sosiaalinen, ei syrjäänvetäytyvä, vaan keskusteleva oppilas, joka tuli hyvin toimeen opiskelutovereidensa kanssa.[31] Opettajansa ja entisen koulukaverinsa mukaan hän oli ”ihan sympaattinen tyyppi” tai pelkästään ”tavallinen”.[31]
Nivalan ammattiopiston rehtorin tietojen mukaan Saari ei ollut ammattiopistoaikanaan kiusattu eikä sosiaalisesti eristynyt.[33] Tuttavan mukaan Saarta kuitenkin oli joskus kiusattu[42] ja Iltalehden mukaan Saari joutui koulukiusatuksi varsinkin ammattikoulussa[34]. Saari kertoi ystävälleen, että häntä oli kiusattu rankasti varsinkin yläasteella[15].
[muokkaa] Materiaali Internetissä
Ampujasta löydettiin runsaasti tietoa Internetistä. YouTube-videopalvelusta löydettiin videoita, joissa kotipaikakseen Kauhajoen ilmoittanut 22-vuotias mies ampuu pienikaliiperisella Walther P22 Target -pistoolilla. Osa videoista on kuvattu Sotkan ampumaradalla Kauhajoella.[44] Joissain videoissa Saarella oli mukana apukuvaaja.[45] Internetissä levisi myös samana päivänä tehty tietopaketti, joka sisälsi muun muassa samoja videoita ja kuvia miehestä osoittamassa kameraa aseellaan.[46] Poliisi löysi Saaren kotoa viestin, jossa hän kertoi muun muassa vihaavansa ihmiskuntaa ja ihmisrotua ja kertoi suunnitelleensa tekoa jo vuodesta 2002.[5][30]
[muokkaa] Aseen hallussapitolupa ja poliisikuulustelu
Matti Saarelle oli myönnetty aseen hallussapitolupa elokuussa 2008. Lupa oli määräaikainen vuodeksi[48] ja se oikeutti 22-kaliiperiseen pistooliin.[49]
Poliisi haastatteli Saarta koulusurmia edeltävänä päivänä, 22. syyskuuta 2008, hänen ammuntaa ampumaradalla esittävän YouTube-videonsa vuoksi.[50] Haastattelun ei tällöin katsottu antavan aihetta aseen tai sen hallussapitoluvan epäämiseen.[51] Iltalehden mukaan Saaren opiskelija-asuntolan asukkaat kertovat poliisin tehneen myös kotietsinnän hänen asuntoonsa 19. syyskuuta 2008 noin kello 16.[52] Ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan koulun henkilökunta ei tiennyt ampujan puhuttamisesta.[53]
Elokuussa 2007 Saari jäi kiinni rattijuopumuksesta Kalajoella. Tällä perusteella poliisi olisi voinut myöhemmin evätä häneltä aseluvan.[54]
Käytetty ase oli samanlainen kuin Virginia Techin koulusurmissa vuonna 2007.[55]
Satakunnan syyttäjänvirasto käynnisti esitutkinnan siitä, miksi poliisi ei takavarikoinut Kauhajoen joukkomurhaajalta tämän asetta ennen verilöylyä. Tapausta tutkitaan "tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena".[56] Esitutkinta poliisin virkarikosepäilyssä valmistui, ja Satakunnan kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Timo Luosma päätti toimittaa asian syyteharkintaan.[57] Tammikuun 2009 lopulla määrättiin, että poliisin menettelystä nostetaan syyte.[58] Jos poliisi tuomittaisiin, rangaistuksena olisi sakkoa tai huomautus.
[muokkaa] Yhteisiä piirteitä
Jokela-ryhmän vetäjä, varatuomari Tuulikki Petäjäniemi nimeää Kauhajoen ja Jokelan surmien yhteisiksi piirteiksi ihmisvihan, huomion tavoittelun ja yhteiskunnan vastaisen toiminnan. Hän toteaa, että molemmat tapaukset muistuttavat paljon Columbinen kouluampumista.[59]
Virginia Techin kouluampuja, Seung-Hui Cho, käytti Walther P22 -pistoolia,[60] aivan kuten Matti Saarikin.
Matti Saari osti aseensa Jokelasta. Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen osti aseensa samalta paikkakunnalta. Jokelassa on vain yksi liike, joka myy Saaren ja Auvisen käyttämiä asemerkkejä.[61] Kyseinen liike on Teräasekeskus.
[muokkaa] Reaktioita
Tapahtuman seurauksena pääministeri Matti Vanhanen kutsui koolle hätäkokouksen, johon osallistuivat pääministerin lisäksi hallitusrintaman eduskuntaryhmien puheenjohtajat, opetusministeri Sari Sarkomaa, peruspalveluministeri Paula Risikko ja sisäasiainministeri Anne Holmlund.lähde?
Usea taho, muun muassa Suomen Punainen Risti, Suomen mielenterveysseura sekä Kauhajoen seurakunta järjestivät kriisiapua tapauksen johdosta. IRC-Galleria sekä Pelastakaa Lapset ry järjestivät aiheesta nuorille suunnatun kriisichatin. Väestöliiton Poikien Puhelin oli tapahtumaviikolla auki kello 21 asti.[62][63]
Ampumatapauksen vuoksi sisäasiainministeriö peruutti poliisin asehuutokaupan, joka oli tarkoitus järjestää Riihimäellä kahdeksan päivää tapauksen jälkeen. Poliisin asehuutokaupoissa on myynnissä esimerkiksi aseita, joiden hallussapito-oikeus on peruutettu.[64] Poliisin toimista tapauksen yhteydessä aloitettiin esitutkinta. Tutkinnanjohtajan mukaan poliisia on syytä epäillä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. STT:n mukaan asiassa on kyse siitä, miksei poliisi takavarikoinut Matti Saaren asetta ennen koulusurmia.[65]
Onnettomuustutkintakeskuksen entinen johtaja Kari Lehtola pelkää[66] ja tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta uskoo[67], että samanlaisia tekoja tulee lisää. Tapahtumasta seurasi yli 200 koulu-uhkausta[68], joiden vuoksi kouluja tyhjennettiin. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kannatti rangaistusten koventamista koulu-uhkauksista.[69] Marraskuussa 2008 poliisi ilmoitti, että sen oma tehostettu verkkovalvonta ja yleisövihjeet saivat yhden mahdollisen kouluampumisaikeen estetyksi, mutta julkisuuteen ei ole kerrottu, missä koulussa isku olisi aiottu toteuttaa.[70]
[muokkaa] Myötätunnon osoituksia
Lukuisten maiden valtionpäämiehet esittivät tapahtumaa seuraavana päivänä surunvalittelunsa Suomelle. Surunvalittelunsa uhrien omaisille ja läheisille esittivät muun muassa Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Ruotsin ja Norjan pääministerit Fredrik Reinfeldt ja Jens Stoltenberg, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa, Irlannin presidentti Mary McAleese sekä Portugalin presidentti Anibal Cavaco Silva. Muun muassa Viron, Latvian ja Liettuan presidentit lisäksi esittivät surunvalittelunsa henkilökohtaisesti presidentti Tarja Haloselle ja Suomen valtuuskunnalle YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.[71]
Tapauksen vuoksi järjestettiin suruliputus 24. syyskuuta 2008.[72]
Seuraavana sunnuntaina, 28. syyskuuta 2008, tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui surmien muistojumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa.[73]
Turmion Kätilöt -yhtye perui Etelä-Pohjanmaan keikkansa kunnioittaakseen uhrien muistoa ja osoittaakseen osanottonsa näiden läheisille.[74] YouTubessa Matti Saari oli listannut Turmion Kätilöt yhdeksi suosikkiyhtyeistään.[75]
[muokkaa] Poliittisia vaikutuksia
Opposition kansanedustaja, SDP:n Liisa Jaakonsaari vaati sisäministeriä, kokoomuksen Anne Holmlundia, ”vetämään johtopäätökset”[76] eli eroamaan, jos Jokelan tapausten jälkeen aselainsäädäntö ei ole muuttunut eikä vastaavia uhkia ole opittu havaitsemaan[77]. Holmlundin eroa vaati myös Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie, jonka mukaan aselain muutos ei ollut edennyt vaan pikemminkin päinvastoin; lisäksi Holmlund ei Lapintien mukaan tunne hallinnonalaansa eikä ole tehtäviensä tasalla[78]. Holmlund ei nähnyt syyllistyneensä virhearvioihin, laiminlyönteihin tai väärinkäytöksiin[79]. Hän vastasi syykseen luettavien tekijöiden puuttuvan ja sanoi eronpyynnön olevan "rintamakarkuruutta"[80]. Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen mielestä Holmlundilla ei ole mitään syytä erota tehtävästään, vaan ongelman todelliset syyt ovat lasten ja nuorten kasvatuksessa, jossa on jo monta hallitusta sitten tehty virheitä[81].
Pääministeri Vanhasen mukaan tapahtuma antaa aihetta muuttaa Suomen ampuma-aselakia.[82]
Tapahtumaa seuranneella viikolla sisäasiainministeriö antoi poliisille uudet ohjeet ampuma-aseiden hallussapitolupien myöntämisestä. Vastedes käsiaseisiin ei myönnetä lupaa ensimmäisenä ampuma-aseena, paitsi jos hakija on harrastanut lajia aktiivisesti urheiluseuran valvonnassa vuoden ajan. Hallussapitolupa käsiaseeseen tulee antaa aina määräaikaisena. Luvan hakijan on esitettävä hänen omasta mielenterveydestään todistava lääkärinlausunto. Ensimmäistä lupaa hakevat on haastateltava erikseen, ja käsiaselupaa haettaessa paikalla on oltava kaksi haastattelijaa. Harrastuksen perusteella lupaa hakevan on osoitettava harrastavansa kyseistä lajia.[83]
[muokkaa] Uskonnollisen ääriryhmän reaktio
Westboron baptistikirkko lähetti surmapäivänä tiedotteen, jonka mukaan Jumala lähetti ampujan rangaistukseksi Suomen synneistä, etenkin myönteisestä suhtautumisesta homoihin. Uskonlahkon edustajat aikoivat tulla Suomeen osoittamaan mieltään uhrien hautajaisiin.[84][85]
[muokkaa] Kuvia tapahtuneesta
|
Poliisin Panssari-Sisu Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edessä. |
|||
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kauhajoen tragediaa koskeva tiedotustilaisuus 24.9.2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 23.9.2008. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Kauhajoella useita loukkaantuneita Yleisradio 23.9.2008
- ↑ YLE erikoisuutislähetys 23.09.2008
- ↑ 4,0 4,1 4,2 11 kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa Helsingin Sanomat. 23. syyskuuta 2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 Uhreista yksi tunnistettu, yksi todennäköisesti opettaja 23.9.2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ 6,0 6,1 6,2 Silminnäkijä: Poliisi hitaasti paikalle (”Poliisi tuli turhan myöhään paikalle. Ambulanssi ja palokunta olivat paikalla ennen poliisia, Forsberg kertoi YLE Uutisille.”) YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Henkilöllisyys varmistui: Hän on Kauhajoen kouluammuskelija Iltalehti. 23. syyskuuta 2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 Mika Heikkilä: Laitosmies Jukka Forsberg: Juoksin henkeni edestä! 7 päivää. 3.10.2008. Helsinki: Aller Julkaisut Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 9,5 Saari kertoi nauttivansa tilanteesta, poliisi kuvaa tekoa teurastukseksi 25.09.2008. HS. Viitattu 01.10.2008.
- ↑ 10,0 10,1 STT-Mia Peltola: Kauhajoen koulusurmien uhreista löytyi enimmillään noin 20 osumaa Pohjalainen. 30.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Minna Passi: Surmaaja ampui Kauhajoella lähes 200 laukausta Helsingin Sanomat. 29.9.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ 12,0 12,1 12,2 Osmo Kahari: "Tulin apuun ja kohtasin helvetin" Pohjalainen. 24.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Näin Kauhajoen tapahtumat etenivät YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Näin Kauhajoen tragedia eteni 234 syyskuuta 2008. HS. Viitattu 01.10.2008.
- ↑ 15,0 15,1 Kai Merilä: Saaren ystävän erikoishaastattelu 7 päivää. 3.10.2008. Helsinki: Aller Julkaisut Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ 16,0 16,1 16,2 16,3 16,4 16,5 Kauhajoen ampuja kuoli vammoihinsa YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ Tuomo Björksten: Poliisi saartoi ampujan kotitalon päivällä Aamulehti. 23. syyskuuta 2008. Kustannus Oy Aamulehti. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ Helsingin Sanomat. 11.6.2009. Saari ampui ainakin 157 laukausta.[1] viitattu 11.6.2009.
- ↑ Kauhajoen kaikki uhrit kuolivat luoteihin HS 2.10.2008
- ↑ Suruviestit omaisille toimitettu, tunnistaminen jatkuu Helsingin sanomat. 25. syyskuuta 2008. Viitattu 3. lokakuuta 2008.
- ↑ Suomen tietotoimisto ja Helsingin Sanomat: Kauhajoen kouluammuskelussa ei kuollut alaikäisiä Helsingin Sanomat. 1.10.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 2.10.2008.
- ↑ 22,0 22,1 Kauhajoen surmien esitutkinta poliisi.fi. 24.09.2008. Poliisi. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ Kauhajoen tragedia: Ilmajoki menetti neljä Ilta-Sanomat 26.9.2008
- ↑ 24,0 24,1 Kauhajoen uhrien lopullinen kuolinsyy selvinnyt YLE Uutiset. 02.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 2.10.2008.
- ↑ 25,0 25,1 25,2 Yksi Kauhajoen uhreista on tunnistettu Helsingin Sanomat. 23. syyskuuta 2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ IS: Menehtynyt opettaja yritti pelastaa oppilaansa surmaajalta Ilta-Sanomat. 25.09.2008. Helsinki: Ilta-Sanomat Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Kauhajoella kuolleiden tunnistus jatkuu Helsingissä YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Ampumavälikohtaus Kauhajoen keskustassa Poliisin tiedote. 23.09.2008. Poliisi. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Kauhajoen uhrien omaisille on saatu tieto Iltalehti 24.9.2008
- ↑ 30,0 30,1 Saari toimi yksin Iltalehti. 24.9.2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ 31,0 31,1 31,2 31,3 31,4 31,5 Katriina Pajari, Merituuli Ahola ja Matti Mielonen: Tavallisen oloinen nuorukainen kertoi internetissä vihaavansa ihmisiä Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ Syyttäjä tutkii myös, miksi Saari sai aseluvan, Aamulehti, 25.9.2008
- ↑ 33,0 33,1 33,2 33,3 Katriina Pajari: Rehtori: Matti Saari oli parhaita oppilaitamme mutta ei kiusattu Helsingin Sanomat. 24.09.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ 34,0 34,1 34,2 Sirpaleinen nuoruus Iltalehti. 25.9.2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ 35,0 35,1 Jaana-Stiina Ala-Korpi: Äiti yrittäjä, isä töissä varikolla Pohjalainen. 25.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ 36,0 36,1 36,2 36,3 STT-Minna Akimo: Saaren lukio-opinnot jäivät kesken heikon menestyksen vuoksi Pohjalainen. 25.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Ruotsalaislehti tavoitti Matti Saaren isän uusisuomi.fi 25.9.2008
- ↑ 38,0 38,1 38,2 38,3 Han förändrades när brodern dog Aftonbladet. 25.9.2008. Aftonbladet Nya medier AB. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ Kauhajoen surmaajan äiti: Mitä olisi voinut tehdä toisin? 24.1.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 25.1.2008.
- ↑ Saari ampui taistelupariaan kohti armeijassa. Mtv3 25.9.2008
- ↑ Jussi Pullinen: Matti Saaren asepalvelus jäi kesken Helsingin Sanomat. 24.09.2008. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ 42,0 42,1 42,2 Tuttavat: Saari oli koulukiusattu ja syrjäytynyt Helsingin Sanomat. 24.09.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ SK netin toimitus: Kauhajoen surmaaja: Matti Juhani Saari Suomen Kuvalehti. 24.9.2008.
- ↑ Saari ei kuulunut ampumaseuraan, Pohjalainen, 26.9.2008
- ↑ Näin Matti Saari toimi verkossa, Helsingin Sanomat, 24.9.2008
- ↑ Ampujasta paljon materiaalia internetissä YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ Sonja Lakaniemi: Miksi näihin ei herätty? Iltalehti. 24.9.2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Ampujan Youtube-videoissa apukuvaaja, Iltalehti, 23.9.2008
- ↑ Poliisi ei poistanut asetta ampujalta maanantaina Yleisradio 23.9.2008
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+tiesi+uhkauksista+jo+eilen+%E2%80%93+ei+ryhtynyt+toimiin/1135239661409 Helsingin Sanomat. 23. syyskuuta 2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Poliisi ei poistanut asetta ampujalta maanantaina YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ Ampujan asuntoon tehtiin perjantaina ratsia Iltalehti. 23. syyskuuta 2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ AMK:n rehtori: Koulu ei tiennyt ampujan puhuttamisesta Iltalehti. 23. syyskuuta 2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Kristiina Tolvanen: Syyttäjä tutkii myös, miksi Saari sai aseluvan Aamulehti. 25.09.2008. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ http://www.wayodd.com/guns-used-at-virginia-tech-shootings-by-cho-seung-hui-with-video/v/7017/ (englanniksi) Viitattu 24.9 2008.
- ↑ Poliisia epäillään virkavirheestä Kauhajoen ampumistapauksessa. HS 30.9.2008
- ↑ Kauhajoen ampujaa kuulleen poliisin toiminta syyteharkintaan. HS 12.2.2008
- ↑ Aseluvan Kauhajoella myöntäneelle poliisille syyte, Iltalehti, 27.1.2009
- ↑ Suomen tietotoimisto: Jokela-tutkija: Kouluampumisiin ei yhtä syytä Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Guns Used At Virginia Tech Shootings by Cho Seung-Hui with Video WayOdd blogi. 17.4.2007. Tetrio, Inc. Viitattu 4.10.2008. (englanniksi)
- ↑ Suomen tietotoimisto: Matti ja Pekka-Eric ovat olleet yhteyksissä Iltalehti. 24.9.2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ SPR auttanut yli sataa Kauhajoella, kriisipuhelimista saa tukea YLE Uutiset. 23. syyskuuta 2008. Yleisradio. Viitattu 23.9.2008.
- ↑ Kriisiapua kirkoissa, verkossa ja puhelimitse Helsingin Sanomat. 23. syyskuuta 2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Riihimäen asehuutokauppa perutaan Sisäasiainministeriön tiedote. 29.09.2008. Sisäasiainministeriö. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ Poliisia epäillään rikoksesta Kauhajoen aseasiassa stt.fi. 30.09.2008. Helsinki: Suomen tietotoimisto. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ Mikko Kallionpää: Lehtola pelkää kolmatta iskua Pohjalainen. 25.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Heta ?"ngeslevä: Tutkija Lehti vahvistaa Lehtolan arvion Pohjalainen. 25.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 4.10.2008.
- ↑ Poliisi: Kauhajoen jälkeen yli 200 koulu-uhkausta, Uusi Suomi, 3.12.2008
- ↑ Paatero koventaisi koulu-uhkausten rangaistuksia, MTV3.fi, 20.10.2008
- ↑ Nettipoliisi esti uuden kouluiskun, MTV3.fi, 4.11.2008
- ↑ Monilta ulkomaisilta valtionpäämiehiltä surunvalittelut Iltalehti. 24. syyskuuta 2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 3.10.2008.
- ↑ Suruliputus Kauhajoen kouluammuskelun vuoksi YLE Uutiset. 24.9.2008. Yleisradio. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Presidentti Halonen Kauhajoen muistojumalanpalvelukseen 26.9.2008. Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ Turmion Kätilöt | Suomi
- ↑ Katsaus koulusurmaaja Matti Saaren ajatusmaailmaan musiikkimaun kautta 26.9.2008. Uutiskynnys. Viitattu 5.10.2008.
- ↑ Jaakonsaari, Liisa: Koulumurhaajien maa? Liisa Jaakonsaaren blogi. 23.9.2008. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ Liisa Jaakonsaari: Eroa, Anne Holmlund! Ilta-Sanomat. 24.9.2008. Ilta-Sanomat Oy. Viitattu 1.10.2008.
- ↑ Vasemmisto-oppositiosta erovaatimuksia sisäministeri Holmlundille YLE Uutiset. 24.09.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2008.
- ↑ Sisäministeri Anne Holmlund: Ero olisi rintamakarkuruutta YLE Uutiset. 24.09.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2008.
- ↑ Kari Valtonen: Käsiaselupia tiukennetaan nopeasti Pohjalainen. 25.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 5.10.2008.
- ↑ Poliiseilta tuki sisäministeri Holmlundille Pohjalainen. 26.09.2008. Vaasa: Vaasa Oy. Viitattu 5.10.2008.
- ↑ Vanhanen: Aselakiin tulossa muutoksia Iltalehti. 23. syyskuuta 2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Käsiaseelle ei lupaa ensimmäisenä aseena Sisäasiainministeriön tiedote. 29.09.2008 [ SV ]. Sisäasiainministeriö. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ GOD HATES FINLAND. (.PDF) Westboro Baptist Churchin lehdistötiedote. 23.9.2008. Topeka, Kansas: WestboroBaptist Church. Viitattu 30.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Helsingin Sanomat: Pieni amerikkalaislahko iloitsee Kauhajoen koulusurmista Helsingin Sanomat. 23.9.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 30.9.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ampumavälikohtaus kauhajokelaisessa oppilaitoksessa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhajoen koulusurmat Wikimedia Commonsissa.- YLE Elävä arkisto: Kauhajoen koulusurmat
- Kuvia ja videoita Matti Saaren mediapaketista
- Hakala, Salli (2009): Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa. Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä. Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 2/2009. Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto.
- Pentti Raittila, Paula Haara, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu ja Jari Väliverronen: Kauhajoen koulusurmat mediassa. Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos, Julkaisuja A 111/ 2009 http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7654-9.pdf
[muokkaa] Uutiskoosteita
Koordinaatit:

