Jokelan koulusurmat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jokelan koulusurmat
Paikka Suomen lippu Jokela, Tuusula, Suomi
60°32′56″N, 024°57′49″EKoordinaatit: 60°32′56″N, 024°57′49″E
Ajankohta 7. marraskuuta 2007
11.40 – 13.53 (UTC+2)
Iskutyyppi aseellinen hyökkäys
Kuolleita 9 (ampuja mukaan lukien)
Haavoittuneita 12
Epäilty/epäillyt Pekka-Eric Auvinen
Tekoväline SIG Sauer Mosquito

Jokelan koulusurmat oli 7. marraskuuta 2007 hieman ennen keskipäivää Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa Keski-Uudenmaan alueella tapahtunut aseellinen hyökkäys, jossa koulun oppilas Pekka-Eric Auvinen ampui koulun sisätiloissa pienoispistoolilla useita henkilöitä kohti. Jokelan koulukeskus on yhdistetty yläaste ja lukio, jossa työskentelee noin 500 oppilasta[1] ja 50 henkilökunnan jäsentä.[2]

Kouluammuskelussa sai surmansa yhdeksän henkilöä: yksi 16-vuotias, kaksi 17-vuotiasta ja kaksi 18-vuotiasta koulussa opiskellutta miespuolista henkilöä, lukion toisella luokalla opiskellut 25-vuotias naispuolinen aikuisoppilas,[3] koulun 43-vuotias naispuolinen terveydenhoitaja,[4] koulun 61-vuotias rehtori Helena Kalmi sekä ampuja itse. Ampuja menehtyi Töölön sairaalan teho-osastolla itse aiheuttamiinsa vammoihin myöhään ampumispäivän iltana.[5] Kaksitoista lievästi loukkaantunutta vietiin hoitoon Hyvinkään ja Töölön sairaaloihin sekä Järvenpään terveyskeskukseen, yksi ampumahaavan ja muut lasinsiruista saamiensa vammojen vuoksi.[6][7]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SIG Sauer Mosquito lisävarustein

Keskiviikkona, 7. marraskuuta 2007 noin kello 11.40 Pekka-Eric Auvinen alkoi ampua .22-kaliiberisella (s.o, luodin halkaisija on 5,56 mm) pistoolilla (malliltaan SIG Sauer Mosquito) Jokelan koulukeskuksessa, jossa hän oli opiskelijana. Seuraavien noin 20 minuutin aikana hän ampui yhteensä kahdeksan opiskelijaa ja henkilökunnan edustajaa. Hän myös valeli kaksitahtibensiinillä (bensiinin ja öljyn sekoitus) käytävää, ja yritti sytyttää sen ja koulun palamaan.[8] 11 henkilöä haavoittui sekasorrossa, joka syntyi, kun oppilaat ja henkilökunta pakenivat ampujaa muun muassa ikkunoiden kautta.[9][10]

Hätäkeskus sai ensimmäisen ilmoituksen tapahtumista klo 11.43. Poliisi sai hälytyksen kello 11.45, ja ensimmäiset Järvenpään poliisilaitokselta lähteneet yksiköt saapuivat koululle kello 11.55. Seuraavat poliisipartiot saapuivat paikalle välittömästi kello kahdentoista jälkeen. Klo 12.04 poliisit saivat näköyhteyden Auviseen, joka ampui näitä kohti kuitenkaan osumatta ja katosi näkyvistä. Poliisi aloitti koulun hätäevakuoinnin klo 12.08. Ensimmäisten 20 minuutin aikana poliisi evakuoi koulun sisältä noin 150 oppilasta. Klo 12.30 mennessä paikalle saatiin jonkin verran poliiseja, joista osa kutsuttiin töihin vapailtaan.[11]

Poliisin Karhu-ryhmä saapui noin kello 12.30, ja vasta noin 1,5 tuntia hälytyksen jälkeen (klo 13.53) ryhmä teki rynnäkön koulun sisälle ja löysi Auvisen wc-tiloista ase vierellään (klo 13.54). Hän oli ampunut itseään päähän ja oli tajuton, mutta edelleen hengissä. Auvinen vietiin Töölön sairaalaan, jossa hän menehtyi vammoihinsa kello 22.15.[9][10] Poliisin raportti sanoo:[12]

”Poliisi jatkoi [klo 12.28:n jälkeen] koulurakennuksen tilojen tarkastamista tila ja luokkahuone kerrallaan tarkoituksenaan evakuoida turvallisesti koulurakennukseen jääneet kymmenet oppilaat ja opettajat. Samalla poliisin tehtävänä oli etsiä rakennuksen sisällä olevat loukkaantuneita sekä järjestää pelastushenkilöstölle turvalliset työskentelyolosuhteet hoitotoimenpiteitä varten. Edelleen poliisin tehtävänä oli etsiä surmatyöhön osallistuneet henkilöt ja pyrkiä estämään lisävahingot.”

Raportti ei kerro, oliko poliisilla varmuutta, ettei paikalla ollut pommi- tai palovaara, jotka olisivat vaatineet välitöntä rynnäkköä. Mediassa ja keskustelupalstoilla oli alussa kriittisiä kommentteja poliisin viivyttelystä, mutta keskustelu on laantunut.

Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan Auvinen ampui ainakin 76 laukausta, joista yhdeksän ulkona[13], ja kantoi mukanaan 500 patruunaa.[14] Auvisella oli käytössään kaksi kymmenen patruunan vetoista lipasta, joten välikohtauksen aikana hän joutui irrottamaan lippaan ainakin seitsemän kertaa ja täyttämään sellaisen ainakin kuudesti.[15]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti surunvalittelunsa kuolleiden omaisille.[16] Pääministeri Matti Vanhanen ja opetusministeri Sari Sarkomaa ilmaisivat järkytyksensä.[16] Eduskunta piti hiljaisen hetken torstain istunnossaan.[17] Hallituksen suosituksesta järjestettiin 8. marraskuuta 2007 suruliputus.[16] Kirkoissa on järjestetty rukoushetkiä ja muistotilaisuuksia kautta maan.[18]

Puhuessaan tapahtumapäivänä hallituksen tiedotustilaisuudessa pääministeri Vanhanen korosti koulun, vanhempien ja erityisesti median vastuuta tapahtuneen käsittelemisessä. Opetushallitus antoi verkkosivullaan jo samana päivänä ohjeet tapahtuman käsittelemiseksi kouluissa. Lisäksi Opetushallitus antoi lyhyemmän ohjeen siitä, miten vanhempien tulisi käsitellä asiaa lastensa kanssa.[19][20]

Myös Ruotsin[21] ja Norjan[22] kuninkaat, Viron[23] ja Islannin[24] presidentit sekä Euroopan unionin komission puheenjohtaja José Manuel Barroso[21] esittivät tapauksen johdosta surunvalittelunsa uhrien omaisille.

Saksalainen metalliyhtye Sturmgeist sai heti tapauksen jälkeen yhteydenottoja lehdistöltä. Yhtyeen johtohahmo Cornelius Jakhelln julkaisi yhtyeen kotisivuilla tiedotteen, jossa yhtye esitti surunvalittelunsa tapauksesta. Samalla hän muistutti, että yhtyeellä tai heidän musiikillaan ei ole mitään tekemistä Auvisen kanssa. Auvinen oli poistetussa YouTube-profiilissaan nimennyt yhtyeen yhdeksi suosikeistaan yhdessä 17 muun yhtyeen kanssa.[25]

Pekka-Eric Auvisen vanhemmat antoivat haastattelun MTV3:n 45 minuuttia-ohjelmalle vuosi tapahtumien jälkeen 5. marraskuuta 2008 estääkseen nuorten väkivallantekoja tulevaisuudessa.[26] Jakso keräsi enimmillään 1,24 miljoonaa katsojaa.[27]

Pekka-Eric Auvinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka-Eric Auvinen (4. kesäkuuta 1989[28] – 7. marraskuuta 2007) oli Jokelan koulun oppilas, 18-vuotias abiturientti. Hänellä ei ollut rikosrekisteriä eikä hän ollut käyttäytynyt uhkaavasti koulussa.[28] Auvisen muusikkoisä antoi pojalleen etunimen kitaristien Pekka ”Albert” Järvisen ja Eric Claptonin mukaan.[29]

Keskusrikospoliisin raportin mukaan Auvinen menestyi koulussa kohtuullisesti tai hyvin ja hän valmistautui kirjoittamaan ylioppilaaksi keväällä 2008. Auvista pidettiin yleisesti melko ujona ja hiljaisena ja joidenkin mielestä muista eristäytyvänä oppilaana. Hänen tuttavapiirinsä oli hyvin suppea. Joidenkin mielestä hän erottui ulkoasullaan ja pukeutumisellaan ikäisistään. Auvinen oli joutunut myös vakavan, pitkäaikaisen koulukiusaamisen kohteeksi, mihin oli puututtu sekä koulun että kodin toimenpitein. Auvinen viihtyi hyvin omissa oloissaan ja vietti paljon aikaansa tietokoneen ja Internetin parissa.[12] Kun pitkälliset poliisitutkimukset julkaistiin 17. huhtikuuta vuonna 2008, todettiin, että Auvinen oli kokenut koulukiusaamista enemmän kuin mitä oli aikaisemmin luultu.[30]

Auvinen oli käyttänyt hänelle 17-vuotiaana paniikkihäiriöön määrättyjä SSRI-mielialalääkkeitä epäsäännöllisesti[31], mutta tekohetkellä hän ei ollut lääkkeiden, alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena.[32][33]

Auvinen asui perheensä kanssa Tuusulan Jokelassa. Hänellä on veli, jota oli myös kiusattu koulussa ennen tapahtumaa, mikä vaikutti Auvisen mielialaan.[34]

Auvisella oli varsin ankariakin mielipiteitä eikä hän hyväksynyt muun muassa yksinhuoltajia eikä homoseksuaaleja. Erityisesti homoseksuaaleja hänen on kerrottu pitäneen luonnonoikkuina ja virheinä. Auvinen oli myös ateisti ja tunnettiin vahvoista uskonnonvastaisista mielipiteistään [35]. Hänen kerrotaan myös puhuneen aikomuksesta jättäytyä kutsunnoista tai käydä paikalla ilmoittautumassa totaalikieltäytyjäksi.[36] Ylipäätään hänen tiedettiin olleen kiinnostunut ääri-ilmiöistä. Hän ilmaisi ihailua aiempia koulusurmia kohtaan. Hän oli puhunut valkoisesta vallankumouksesta, jonka myötä muut nuoret tulevat kuolemaan. [37]

Nettirakkauden päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien kuukausiliite kirjoitti 6. joulukuuta 2008 laajan artikkelin Pekka-Eric Auvisen internetissä kokemasta ensirakkaudesta, joka päättyi onnettomasti. Auvinen oli kotona yksinäinen ja erilainen nuori, mutta Internetissä hänellä oli laaja, kansainvälinen tuttavapiiri.[38]

Auvinen koki rakkauden Internetin välityksellä ja tunnusti sen julkisesti YouTubessa. Nettisuhde katkesi, kun kyseinen nainen valitsi toisen nettirakkauden. Auvinen yritti pelastaa suhteen, mutta joutui pettymään. Hän purki pettymystään kirjoituksillaan pitkin syksyä ja vielä päivää ennen koulusurmia.[38]

Suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisin mukaan Auvinen oli suunnitellut aseellista iskua maaliskuusta 2007 lähtien. Se, kuinka tosissaan Auvinen oli joukkosurmaa suunnitellut jo tuolloin, ei koskaan selvinne.[33] Poliisin mukaan mitään iskun laukaisevaa tekijää ei ole tullut esiin eikä myöskään ole tiedossa, milloin se oli Auvisen päässä täsmentynyt kouluiskuksi. Auvinen oli antanut iskulle nimen ”Operation Mainstrike” ja hän käytti käsitettä jo suunnitteluvaiheessa.[39]

Poliisin tutkinnassa ei ole tullut tietoon, että kukaan olisi tiennyt iskusta etukäteen. Auvinen oli ladannut tiedot iskusta internetiin puolisen tuntia ennen iskua.[32]

Aseen hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auvinen oli hankkinut Helsingissä toimivan kaupallisen ampumaradan Helsinki Shooting Clubin jäsenkortin. Se on saatavissa käymällä vajaan tunnin mittainen kurssi, joka koostuu aseturvallisuudesta ja ammuntaharjoittelusta.[40] Hän oli esittänyt HSC:n liittymistodistuksen Keski-Uudenmaan poliisille osoittaakseen harrastavansa ammuntaa hakiessaan ampuma-aselupaa. Poliisi ei kuitenkaan myöntänyt lupaa Auvisen hakemaan 9 millimetrin pistooliin, vaan aloittelijalle paremmin sopivaan, .22 LR-kaliiperiseen pienoispistooliin. Luvan myöntäminen oli Keski-Uudenmaan poliisin mukaan ”itsestäänselvyys, jossa ei ollut juurikaan harkintavaltaa”, koska Auvisella ei ollut rikollista taustaa tai muitakaan aseen saannin estäviä ominaisuuksia.[41][42] Hän sai aseen hankkimisluvan 19. lokakuuta 2007 eli muutamaa viikkoa ennen tapahtumaa.[43][28]

Materiaalia internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvakaappaus Auvisen YouTubeen lähettämästä videosta.

YouTube[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auvinen oli lähettänyt nimimerkillä Sturmgeist89 YouTube-videopalveluun useita videoita,[44] muiden muassa videon, jossa hän ampuu aseellaan metsässä omenaa ja esittelee asettaan sekä masennuslääkevideon, jossa viitataan Yhdysvalloissa tapahtuneisiin Columbinen ja Virginia Techin kouluammuskeluihin.[45]

Ennen hyökkäystään Auvinen lähetti viimeisen videonsa nimeltä ”Jokela High School Massacre – 11/7/2007” (suom. Jokelan lukion verilöyly).[44] Videon taustalla soi KMFDM-yhtyeen kappale ”Stray Bullet”.[46]

Auvisen kaikki videot poistettiin YouTubesta ampumavälikohtauspäivänä kello neljän aikaan iltapäivällä.[45]

Tiedostopaketti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auvinen jätti ennen tapahtunutta internetin Rapidshare-tiedostonjakopalveluun tiedostopaketin, joka sisältää 21 tiedostoa. Se koostuu kuvista hänestä itsestään, koulustaan ja ampuma-aseestaan, yhdestä musiikkitiedostosta ja kolmesta asiakirjasta sekä suomeksi että englanniksi.[44][47]

Yksi teksteistä sisältää hyökkäyssuunnitelman. Teksteistä pisin oli yli tuhatsanainen ”Luonnollisen valitsijan manifesti”,[45] jossa hän kertoi ajatusmaailmastaan ja syistä, jotka johtivat ammuskeluun Jokelan koulussa. Hän kirjoittaa muun muassa luonnonvalinnasta, yhteiskunnan nykytilasta, sekä omasta sodastaan ihmiskuntaa vastaan.[48]

Auvinen pyysi, ettei hänen teostaan syytettäisi kirjoja, elokuvia, musiikkia, videopelejä tai hänen vanhempiaan. Auvinen korosti, että hän toimi yksin eikä ollut kertonut aikeistaan etukäteen muille.[49][50]

Ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auvinen luetteli verkkosivuillaan erilaisia yhteiskuntakriittisiä ajattelijoita, kuten Platon (Valtio), Friedrich Nietzsche ja Pentti Linkola, sekä kaunokirjallisia teoksia, kuten Ray Bradburyn Fahrenheit 451, George Orwellin Vuonna 1984 ja Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma. Juha Sihvolan ja Henrik Rydenfeltin mukaan tämä näkyi siinä ideologiassa, jonka hän kuvasi kirjoittamassaan manifestissa. Auvinen muun muassa jakoi ihmiset kolmeen kastiin hieman kuten Platon ja korosti itsenäiseen ajatteluun kykenevän parhaimmiston oikeuksia. Manifestissa on viitteitä myös Nietzschen yli-ihmisestä ja Theodore "Unabomber" Kaczynskin kirjoittamasta manifestista Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus.[51] Yhteydet saivat aikaan keskustelua filosofian opetuksesta ja filosofien väärin tulkitsemisen vaaroista. Professori Tarmo Kunnaksen mukaan Auvinen oli ymmärtänyt Nietzschen väärin, ja edusti enemmän sosiaalidarwinismia kuin nietzscheläisyyttä. Myös Rydenfelt huomauttaa, ettei Nietzsche kehottanut ääritekoihin. Opetusneuvos Pekka Elo sanoi, että tapaus saattaa vaikuttaa koulujen filosofianopetuksen sisältöön. Filosofian tutkijoiden mukaan olisi kuitenkin vaarallista, jos myös kriittisiä ja radikaaleja ajatuksia ei käsiteltäisi kouluissa.[52][53][54]

Materiaalia tietokoneella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auvinen oli jättänyt tietokoneelleen itsemurhaviestejä joukkosurmaa edeltävänä iltana ja yönä. Yhdessä viestissä Auvinen kertoo muun muassa: ”kun luette tätä viestiä, olen luultavasti jo kuollut”.[55] Auvisen koneelta löytyi myös muun muassa video, jossa Auvinen esittelee itsensä englanniksi.[56]

Varoitusmerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkolehti Wiredin mukaan YouTubeen nimellä TheAmazingAtheist rekisteröitynyt käyttäjä oli kiinnittänyt huomiota Auvisen YouTube-materiaaliin jo kesäkuussa. Omassa videossaan TheAmazingAtheist kehotti poliisia tutkimaan Auvista ja eräitä muita käyttäjiä, koska nämä olivat lähettäneet YouTubeen useita videoita, joissa muun muassa ihannoitiin Columbinen verilöylyä ja Oklahoma Cityn pommi-iskua. TheAmazingAtheist katsoi näiden YouTube-käyttäjien osoittavan varoittavia merkkejä siitä, että saattavat olla enemmän kuin pelkästään ihastuneita väkivaltaan tai kiinnostuneita siitä. Käyttäjä ei kuitenkaan ottanut itse yhteyttä poliisiin, vaan kehotti muita tekemään niin.[57]

Vastaavia tapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouluammuskelut olivat olleet erittäin harvinaisia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1989 tapahtui Raumanmeren kouluammuskelu Raumalla, Raumanmeren yläasteella. Silloin koulukiusattu 14-vuotias poika ampui kaksi oppilasta kuoliaaksi.[58] Syyskuussa 2008 tapahtui Suomen kolmas kouluammuskelu, Kauhajoen koulusurmat. Maaliskuussa 2012 tapahtui Suomen historian neljäs kouluammuskelu, Orivedellä, Pirkanmaalla. Koululla tapahtuneessa ammuskelussa ei tullut uhreja, mutta ampuja oli haavoittanut entisen tyttöystävänsä isää ennen koululla ampumista. Ampuja tuomittiin syyntakeettomana ja määrättiin mielentilatutkimukseen.

Puukotuksia Suomen kouluissa on lähihistoriassa tapahtunut Oulussa lokakuussa 2013, Tampereella lokakuussa 2007, Porissa tammikuussa 2003, Hollolassa tammikuussa 2001 ja Eurajoella huhtikuussa 1999. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta tekojen motiiviksi ilmoitettiin koulukiusaaminen. Yksikään näistä tapauksista ei johtanut kuolonuhreihin.[49] Lokakuussa 2014 Utsjoella saamelaislukion 30-vuotias aikuisopiskelija puukotti 16-vuotiaan lukiolaisen kuoliaaksi. Tapaus oli Suomen neljäs koulussa tapahtunut kuolemaan johtanut veriteko.

Yhdysvaltalaisissa kouluissa kuolonuhreja vaatineita ampumavälikohtauksia on tapahtunut viime vuosikymmeninä lukuisia. Niistä tunnetuimpia ovat vuonna 1999 tapahtunut Columbinen verilöyly ja Virginia Techin verilöyly huhtikuussa 2007.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikutukset lainsäädäntöön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus päätti 9. marraskuuta myöntyä Euroopan unionin ampuma-asedirektiivin muuttamiseen siten, että alaikäiset eivät enää saisi lupaa omaan aseeseen eivätkä ampua muutoin kuin ampuma-aselupakirjan omistavan aikuisen henkilön valvonnassa. Ennen direktiivin muutosta oman aseen oli Suomessa voinut hankkia 15 vuotta täyttänyt vanhempansa suostumuksella. Aiemmin hallitus oli vastustanut muiden EU-maiden pyrkimystä direktiivin muuttamiseen. Sisäministeri Anne Holmlundin erityisavustaja Ilkka Salmen mukaan kannanmuutos ei liittynyt Jokelan koulusurmiin, vaan siihen, että Suomi oli mielipiteineen yksin. Direktiivi olisi Salmen mukaan tullut voimaan Suomen vastustuksesta huolimatta.[59]

Hallitus esitti 16. toukokuuta 2008 täsmälakia, jonka perusteella Jokelan surmaa varten perustettaisiin tutkintalautakunta.[60] Vastaava laki on olemassa onnettomuustutkintaa varten, mutta ei sovellu tapaukseen, koska kyseessä ei ollut onnettomuus vaan rikos. Tutkintalautakunnalle tulee lain mukaan oikeus saada muun muassa muutoin salassa pidettäviä terveystietoja tekijästä. Lakiesityksen käsittely aloitettiin eduskunnan kevätkaudella 2008, mutta siirtyi syyskaudelle. Eduskunta hyväksyi lain lokakuussa 2008. [61]

Jäljittelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opettaja-lehden mukaan Jokelaan viitanneita uhkauksia tehtiin marraskuun alun jälkeen kaikissa Suomen lääneissä. Yhteensä ainakin 70 uhkausta tehtiin 40 kunnassa oleviin 64 kouluun. Alaikäisten tekemät tapaukset on selvitelty lastensuojeluviranomaisten kanssa, mutta KRP:n mukaan tutkintapyyntöjä tehtiin 26 kappaletta. Suurin osa uhkauksista tehtiin vuoden 2007 puolella, mutta lehti kertoo kahdesta vielä tammikuun lopulla ilmenneestä uhkauksesta.[62]

»Opettaja-lehden soitot läänien poliisiosastoille ja kihlakuntiin osoittavat, että koulu-uhkauksia on marraskuun 7. päivän jälkeen ollut kaikissa Suomen lääneissä Ahvenanmaata myöten. Uhkauksiksi luettiin selvästi Jokelaan viitanneet, poliisin puuttumista vaatineet tilanteet kouluissa. Yhteensä uhkauksia on ollut tammikuun loppuun mennessä 70 kaikkiaan 40 kunnassa ja 64 koulussa tai oppilaitoksessa. Paikkakuntien poliisit tutkivat tapauksia, eikä niitä ole koottu valtakunnallisesti tai edes lääneittäin. On siis ilmeistä, että todellinen määrä voi olla vieläkin suurempi.»
( Opettaja-lehti 15.2.2008)

Ehkä tunnetuimmat uhkailut tehtiin Pateniemen lukiota kohtaan, jossa 14-vuotias poika uhkaili koulua nettikeskustelu ”Sturmgeist 2nd 27.11.07 Oulu, Patelan lukio”, sekä esimerkiksi Maaningan Kirkonkylän yläastetta uhattiin tapauksen jälkeen videolla nimeltä ”Maaninka Massacre”.[63][64]

Tiedotusvälineiden toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapauksen jälkeen jokelalaiset nuoret julkaisivat avoimen kirjeen ja adressin, jonka mukaan uhrien omaisia ja silminnäkijöitä on maaniteltu, seurattu ja ahdisteltu puhelimitse. Uhrien omaisten koteihin oli yritetty tunkeutua, ja ihmisten kuvia ja sanomisia on julkaistu lehdissä kielloista huolimatta. Toimittajia syytettiin myös salakuuntelusta ja haastattelulausuntojen vääristelemisestä.[65]

Julkisen sanan neuvosto katsoi, että Iltalehti ja 7 päivää -lehti loukkasivat uutisoinnissaan surmaajan lähipiirin yksityiselämän suojaa ja rikkoivat siten hyvää journalistista tapaa.[66]

Myöhemmin, seuraavan vuoden toukokuussa, professori Jukka Kemppinen julkaisi blogissaan[67] eräiden Jokelan koulun oppilaiden laatiman yhteenvedon median toiminnasta surmien jälkeen ja jopa niiden aikana. Siinä kerrottiin muun muassa papiksi ja kriisikeskuksen työntekijäksi esittäytyneistä henkilöistä, jotka pyrkivät haastattelemaan omaisia ja asianosaisia. Esimerkiksi kuolleen sairaanhoitajan alaikäiselle lapselle oli soiteltu vain muutamia tunteja sen jälkeen, kun hän oli menettänyt vanhempansa.[68]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aamulehti: Jokelassa kuollut jopa seitsemän, kymmenen loukkaantunut Aamulehti. Viitattu 7.11.2007.
  2. Faktat: Jokelan koulukeskus Iltalehti. 7.11.2007. Viitattu 26.8.2008. (suomeksi)
  3. Kaksi pientä lasta jäi ilman äitiä 8.11.2007. Ilta-sanomat. Viitattu 8.11.2007.
  4. Myös koulun terveydenhoitaja menehtyi Ilta-Sanomat. Viitattu 8.11.2007.
  5. Jokelan ampuja kuoli sairaalassa, kuolleiden joukossa myös terveydenhoitaja 8.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.11.2011.
  6. Kahdeksan kuollut Jokelan kouluammuskelussa YLE uutiset. Viitattu 7.11.2007.
  7. Kahdeksan kuollutta Iltalehti. Viitattu 7.11.2007.
  8. Poliisin raportti Poliisi. Viitattu 25.9.2008.
  9. a b YLE: Poliisin tiedotustilaisuus 8.11.2007 klo 15:00, YLE Uutiset Viitattu viitattu 8.11.2007.
  10. a b Miksi poliisi odotti niin kauan? Iltalehti. Viitattu 8.11.2007.
  11. Tero Haapala: Poliisin raportti Jokelan tutkimuksista (PDF) Poliisi. Viitattu 25.9.2008.
  12. a b TIIVISTELMÄ JOKELAN KOULUKESKUKSEN AMPUMISTAPAUKSESTA 7.11.2007 17.4.2008. Keskusrikospoliisi. Viitattu 18.4.2008.
  13. Poliisi: Jokelan koulukeskuksen tekninen tutkinta valmistumassa 9.11.2007. Poliisi. Viitattu 14.11.2007.
  14. Poliisi: Jokelan ampumistapauksen tutkinta on edennyt 8.11.2007. Poliisi. Viitattu 14.11.2007.
  15. Auvisella oli vain kaksi lipasta HS.fi. 9.11.2007.
  16. a b c Presidentti Halonen esitti osanottonsa MTV3. Viitattu 7.11.2007.
  17. Pekka Vuoristo: Eduskunta keskeytti istuntonsa Helsingin Sanomat. Viitattu 25.11.2011.
  18. Loppuviikosta lukuisia muistotilaisuuksia eri puolella Suomea YLE uutiset. Viitattu 7.11.2007.
  19. Opetushallitus: Tukea kouluille ja kodeille kriisitilanteissa (uusi sivu) Opetushallitus. Viitattu 11.11.2007.
  20. Valtioneuvosto: Valtioneuvoston tiedotustilaisuus Valtioneuvosto. Viitattu 11.11.2007.
  21. a b MTV3: Jokelan tragedia poiki surunvalitteluja 7.11.2007. MTV3. Viitattu 11.11.2007.
  22. VG Nett: Kong Harald kondolerer Finlands president 8.11.2007. VG Nett. Viitattu 11.11.2007. (norjaksi)
  23. Iltalehti: Viron presidentti esitti surunvalittelut Iltalehti. Viitattu 11.11.2007.
  24. Samúðarkveðjur frá forseta Íslands til forseta Finna 7.11.2007. Eyjan. Viitattu 11.11.2007. (islanniksi)
  25. Sturmgeist press release Sturmgeist. Viitattu 26.9.2007. (englanniksi)
  26. 5.11. Jokelan raskas vuosi – nyt puhuvat Pekka-Eric Auvisen äiti ja isä 5.11.2008. MTV3. Viitattu 25.1.2008.
  27. Auvisen vanhempien haastattelulla jopa 1,24 miljoonaa katsojaa 5.11.2008. MTV3. Viitattu 25.1.2008.
  28. a b c Jokelan uhrien joukossa myös terveydenhoitaja 7.11.2007. Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 8.11.2007.
  29. Jokelan koulusurmaajan isä: Kaikki on synkkää Iltalehti. 16.7.2008. Viitattu 26.9.2008.
  30. Pekka-Eric Auvinen koulukiusatumpi kuin on luultu HS. 17.4.2008. Viitattu 26.9.2008.
  31. Asiantuntija: Epäsäännöllinen lääkitys on riski Ilta-Sanomat. 17.4.2008. Viitattu 13.12.2007.
  32. a b Hautanen, Suvi: Jokelan kouluampuja suunnitteli ja toteutti tekonsa yksin Verkkouutiset. 17.4.2008. Suomen kansallisverkko Oy. Viitattu 25.11.2011.
  33. a b MTV3: Poliisi paljastaa Jokelan joukkosurman syyt 13.12.2007. Viitattu 13.12.2007.
  34. Pikkuveljeä kiusattiin 19.4.2008. Iltalehti. Viitattu 26.9.2008. Koulukiusattu nuorukainen rakensi oman elämänkatsomuksensa 7.11.2007. HS. Viitattu 25.11.2011.
  35. Vapaa-ajattelija 6/2007 Viitattu 01.07.2011.
  36. Auvinen teki listoja hyvistä ja huonoista ihmisistä 17.4.2008. IS. Viitattu 26.9.2008.
  37. Kiilakoski (2009) Viiltoja, 53. Nuorisotutkimusseura. Viitattu 26.8.2010.
  38. a b Teppo Sillantaus: Pekka-Eric Auvinen pettyi nettirakkaudessaan Helsingin Sanomat. 6.12.2008.
  39. Jokelan koulusurman suunnittelu alkoi jo maaliskuussa 13.12.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.12.2007.
  40. Helsinki shooting club: Helsinki Shooting Clubin tutustumiskäynti ensikertalaiselle Viitattu 12.11.2007.
  41. Tiainen, Antti & Sipilä, Annamari: Aseenkantoluvan saa helpommin Suomessa kuin ajokortin. Helsingin Sanomat, 2007, nro 9.11..
  42. Kouluampujan treenipaikka Ilta-Sanomat. Viitattu 8.11.2007.
  43. Tietoja Jokelan kouluammuskelun ampujasta 8.11.2007. YLE uutiset. Viitattu 8.11.2007.
  44. a b c YouTubessa viesti ammuskelusta jo tiistaina 7.11.2007. YLE uutiset. Viitattu 26.9.2008.
  45. a b c Verkossa etukäteen runsaasti tietoa hyökkäyksestä 7.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.11.2007.
  46. Ilta-Sanomat: Nettivideo viittaa Jokelan verilöylyyn 7.11.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.11.2007.
  47. Tuusulan ampuja jätti Youtubeen täyden mediapaketin 7.11.2007. Digitoday. Viitattu 7.11.2007.
  48. Brendan O'Neill: IRating humanity 14.11.2007. Guardian. Viitattu 23.11.2011. (englanniksi)
  49. a b Tuusulassa ampumavälikohtaus koulussa – kahdeksan kuollut MTV3.fi. Viitattu 7.11.2007.
  50. Internet levitti runsaasti tietoja Jokelan epäillystä ampujasta 7.11.2007. Aamulehti. Viitattu 8.11.2007.
  51. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1663956
  52. Räikkä, Jyrki: Platon voi panna pään sekaisin HS.fi. 18.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.9.2008.
  53. Rydenfelt, Henrik: Vieraskynä: Nietzsche ei kehottanut ääritekoihin HS. 13.11.2007. Viitattu 25.8.2008.
  54. Räikkä, Jyrki: Opetushallitus varoittaa opettajia Platonin ihailusta. Helsingin Sanomat, 18.7.2007, s. C1.
  55. Auvinen jätti useita itsemurhaviestejä Ilta-Sanomat. 17.4.2008. Viitattu 26.9.2008.
  56. Surmaaja esitteli ajatuksiaan videolla – katso video Ilta-Sanomat. 17.4.2008. Viitattu 26.9.2008.
  57. Singel, Ryan: YouTuber Warned of Finnish Gunman in June, But No One Listened 8.11.2007. Wired. Viitattu 10.11.2007. (englanniksi)
  58. Ampumatapaukset kouluissa erittäin harvinaisia YLE uutiset. Viitattu 7.11.2007.
  59. Kaarto, Hanna: Hallitus kieltää aseen hankinnan alaikäisiltä Helsingin Sanomat. 10.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.11.2007.
  60. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Jokelan koulukeskuksessa sattuneiden kuolemaan johtaneiden tapahtumien tutkinnasta (HE 51/2008) Finlex. Viitattu 26.9.2008.
  61. Hallituksen esityksen 51/2008 eduskuntakäsittelytiedot
  62. Opettaja 15.2.2008, s. 12
  63. Oulun nettiuhkaaja 14-vuotias 21.11.2007. Uusi Suomi.
  64. Nettiuhkausvideon tekijä otettiin kiinni Maaningalla HS.fi. 11.11.2007.
  65. SJL: Median syytä vastata Jokelan nuorten haasteeseen Aamulehti. 22.11.2007. Aamulehti. Viitattu 25.9.2008.
  66. Hyvärinen ym.: 3811/SL/07 Julkisen sanan neuvoston päätös. 19.3.2008. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 31.8.2008.
  67. Jukka Kemppinen: Jokela Blogspot. Viitattu 25.9.2008.
  68. Professori julkaisi Jokelan mediatörkyä Uusi Suomi. 19.5.2008. Viitattu 25.8.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Uutiskoosteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reportaaseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]