Uljas uusi maailma
| Uljas uusi maailma | |
|---|---|
| Brave New World | |
 Keltainen kirjasto-kirjan kansi |
|
|
Alkuperäisteos
|
|
| Kirjailija | Aldous Huxley |
| Kieli | englanti |
| Genre | science fiction |
| Julkaistu | 1932 |
|
Suomennos
|
|
| Suomentaja | I. H. Orras. Shakespeare-lainaukset Paavo Cajanderin ja Yrjö Jylhän mukaan |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1. painos: 1944. 2. painos: 1962, Keltainen kirjasto 40. 12. painos 2012. |
| Ulkoasu | Sidottu, kansipaperi. |
 |
|
Uljas uusi maailma (engl. Brave New World) on Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu tieteisromaani. Se on George Orwellin romaanin Vuonna 1984 ohella yksi 1900-luvun merkittävimpiä tulevaisuusfiktioita. Se ennusti pyrkimyksen luoda parempi maailma muokkaamalla ihmisistä täydellisempiä. Uljas uusi maailma sai vaikutteita muun muassa filosofi Bertrand Russellin vuotta aiemmin julkaisemasta kirjasta The Scientific Outlook.
Huxleyn maailma kuvaa dystopiaa noin viisisataa vuotta meidän ajastamme eteenpäin. Hänen maailmansa on totalitaristinen yhtenäisvaltio, jossa ihmisen tuotteistaminen on viety loogiseen loppuunsa saakka. Hänen luomassaan maailmassa lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia yksilöitä tuotetaan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmisten kohtalo on predestinoitu sen mukaan, mihin tuotantosarjaan (yhteiskuntaluokkaan) hän sattuu kuulumaan; tuotteistetut ihmiset jaetaan alfoihin, beetoihin, gammoihin, deltoihin ja epsiloneihin. Kulttuuri on täysin banalisoitu, taide ja korkeakulttuuri hävitetty ja historia muistomerkkeineen pyyhitty pois ihmisten mielistä.
Siinä, missä Orwellin dystopia viittaa suoraan uhkaan ja totalitaristiseen ideologiaan vallankumouksen kautta (Neuvostoliitto, natsi-Saksa), Huxleyn dystopiassa uhka on epäsuora ja viittaa totalitaristiseen ideologiaan konsumerismin ja monopolikapitalismin kautta. Uljas uusi maailma on muutenkin hyvin erilainen. Sivistyneet ihmiset hukuttautuvat keinotekoisiin nautintoihin ja vapaaseen seksiin haluten aina vain lisää. Koska ihmisten valmistaminen on tuotteistettu, perheen käsitys on hävitetty ja perhekäsitteistä (isä, äiti, veli, sisko jne) on tullut kirosanoja. Uskontoa ei enää ole siinä muodossa kuin me olemme tottuneet sen tulkitsemaan. Ihmisille esikuvaksi on noussut Henry Ford, jota he palvovat kuin puolijumalaa. Kristinuskon risti on korvattu Fordin T-mallin mukaan T-merkillä.
Kirjan ironinen nimi on lainaus Shakespearen Myrsky-näytelmästä:
» Ihme, kumma! Kuink' ihania olennoita täällä nyt näenkään! Kuink' ihminen on kaunis! Ah, uljas uusi maailma, joss' ompi tuollaista kansaa!»
(Paavo Cajanderin mukaan)
