Theodore Kaczynski
Theodore John Kaczynski alias Unabomber (s. 22. toukokuuta 1942) on yhdysvaltalainen kirjepommittaja, joka pyrki 18-vuotisen pommikampanjansa aikana taistelemaan teknologista kehitystä ja sen tuomia haittoja vastaan. Kirjepommit tappoivat kolme ihmistä, 29 haavoittui. Hän oli FBI:n kaikkien aikojen kalleimman tutkinnan kohde.[1]
FBI käytti tuntemattomasta pommittajasta lyhennettä UNABOM ("university and airline bomber", kirj. "yliopisto- ja lentoliikennepommittaja"). Media muunsi tämän eri muotoihin, ml. Unabomer, Unabomber ja Unibomber.[2]
Kaczynski valmistui vuonna 1962 Harvardista ja jatkoi opiskelujaan Michiganin yliopistossa, jossa väitteli matematiikan tohtoriksi. Kaczynski opetti kolme vuotta Michiganissa, kunnes hänet palkattiin vuonna 1967 Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksen matematiikan professoriksi. Hän erosi virastaan kahden vuoden kuluttua.[2]
Sisällysluettelo |
Pommitukset [muokkaa]
Ensimmäinen kirjepommi lähetettiin toukokuun lopulla 1978 professori Buckley Cristille. Paketti löytyi Illinoisin yliopiston pysäköintialueelta Chicagossa, ja siinä oli Cristin lähettäjätiedot (sekä professori E. J. Smithin jakeluosoite Rensselaerin ammattikorkeakoululle New Yorkissa). Paketti oli lähetetty ”takaisin” Cristille. Koska Crist tiesi ettei ollut lähettänyt pakettia, hän otti yhteyttä kampuksen poliisiin. Terry Marker -niminen poliisi avasi paketin, joka räjähti. Marker sai pieniä vammoja.[2]
Tätä seurasi joukko ilmailualan ihmisille lähetettyjä pommeja, sekä pommeja, jotka oli suunniteltu räjähtämään lentokoneissa. Nämä olivat aluksi amatöörimäisiä eivätkä aiheuttaneet juurikaan vahinkoa.[2]
Ensimmäinen vakava haavoittuminen tapahtui 1985, kun Berkeleyn opiskelija menetti neljä sormea sekä näön toisesta silmästään. Kaikki pommit olivat käsityötä ja niihin oli merkitty kirjaimet ”FC”. Kirjainten arveltiin ensin tulevan sanoista ”Fuck Computers” (”vitut tietokoneista”), mutta myöhemmin osoittautui, että se tarkoitti ”Freedom Clubia” (Vapauskerho). Kalifornialainen tietokonekaupan omistaja kuoli pysäköintipaikalleen jätetyn naula- ja sirpalepommin räjähtäessä 1985. Samanlainen hyökkäys tehtiin tietokoneliikettä vastaan Utahin Salt Lake Cityssä 20. helmikuuta 1987.[2]
Kuuden vuoden tauon jälkeen Kaczynski iski uudelleen 1993. Hän lähetti kirjepommin David Gelernterille, joka toimi tietotekniikan professorina Yalen yliopistossa. Gelernter on kirjoittanut tapauksesta kirjan Drawing Life: Surviving the Unabomber. Toinen samana vuonna lähetetty pommi haavoitti perinnöllisyystutkija Charles Epsteinia.[2]
Uhrit [muokkaa]
| Vuosi | Pvm | Sijainti | Uhrit | Vahingot |
|---|---|---|---|---|
| 1978 | 25.- 26. maaliskuuta | Northwestern University, Evanston, Illinois | Terry Marker, kampuksen poliisi | vähäiset |
| 1979 | 9. maaliskuuta | Northwestern University | John Harris, ylioppilas | vähäiset |
| 15. marraskuuta | Chicago, Illinois | 12 American Airlinesin matkustajaa | savuinhalaatio | |
| 1980 | 10. kesäkuuta | Chicago | Percy Wood, United Airlinesin presidentti | viilto- ja palovammoja |
| 1981 | 8. lokakuuta | Utahin yliopisto, Salt Lake City, Utah | Ei uhreja - pommi purettiin | |
| 1982 | 5. maaliskuuta | Vanderbiltin yliopisto, Nashville, Tennessee | Janet Smith, yliopistosihteeri | vakavia vammoja käsiin, vaati pitkää kuntoutusta |
| 2. kesäkuuta | Kalifornian yliopisto, Berkeley, Kalifornia | Diogenes Angelakos, professori | oikea käsi ja kasvot; lähes täydellinen parantuminen | |
| 1985 | 15. toukokuuta | Kalifornian yliopisto, Berkeley | John Hauser, ylioppilas | menetti osan vasemman silmänsä näkökyvystä sekä neljä sormea oikeasta kädestään |
| 13. kesäkuuta | Auburn, Washington | Ei uhreja – pommi purettiin | ||
| 15. marraskuuta | Ann Arbor, Michigan | James V. McConnell ja Nicklaus Suino | McConnell menetti kuulonsa, Suino haavoittui sirpaleesta | |
| 11. joulukuuta | Sacramento, Kalifornia | Hugh Scrutton, tietokonekorjaamon omistaja | ensimmäinen kuolonuhri | |
| 1987 | 20. helmikuuta | Salt Lake City, Utah | Gary Wright, tietokonekaupan omistaja | loukkaantui |
| 1993 | 22. kesäkuuta | Tiburon, Kalifornia | Charles Epstein, Kalifornian yliopiston geneetikko | tuhosi kummankin tärykalvon, menetti osan kolmesta sormesta |
| 24. kesäkuuta | Yalen yliopisto, New Haven, Connecticut | David Gelernter, tietokonetieteen professori | Oikea käsi ja silmä | |
| 1994 | 10. joulukuuta | North Caldwell, New Jersey | Thomas J. Mosser, mainospäällikkö | toinen kuolonuhri |
| 1995 | 24. huhtikuuta | Sacramento, Kalifornia | Gillbert Murray, saha-alan edunvalvoja | kolmas kuolonuhri |
| Lähteet: [3][4] | ||||
Motiivi ja tutkinta [muokkaa]
»Toivomme vakuuttaneemme lukijan siitä, ettei järjestelmää voi uudistaa siten, että vapaus sovitettaisiin yhteen teknologian kanssa. Ainoa reitti ulos on vapautua koko teollis-teknologisesta järjestelmästä. Tämä edellyttää vallankumousta, ei välttämättä aseellista kansanousua, mutta varmasti radikaalia ja perustavan vastaista muutosta yhteiskuntamme luonteesta.»
(Ote Kaczynskin manifestistä "Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus", 140. kappale.)
Vuonna 1995 Kaczynski lähetti useita kirjeitä, joissa hän selvitti motiivejaan ja vaati 35 000-sanaisen julistuksensa "Industrial Society and Its Future" (suomennettu nimellä Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus, Savukeidas 2005) julkaisemista. Siitä, pitäisikö vaatimukseen suostua käytiin keskustelua. Lopulta oikeusministeriö suositti manifestin julkaisua.[2]
New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin manifestin 19. syyskuuta 1995. Tällä toivottiin, että joku tunnistaisi kirjoittajan tyylin. Hän oli myös luvannut lopettaa pommikampanjansa kirjoituksen julkaisun myötä.[2]
Jo ennen kirjeen julkaisua Theodore Kaczynskin veli David Kaczynski oli epäillyt häntä Unabomberiksi. Hän löysi veljensä äidilleen kirjoittaman kirjeen, josta FBI:n panttivankineuvottelija ja profiloija Clinton R. Van Zandt havaitsi vastaavuuden sanastossa ja tyylissä manifestin kanssa. Kaczynski pidätettiin 3. huhtikuuta 1996 mökistä lähellä Lincolnia Montanassa.[2]
Oikeuspsykiatri totesi Kaczynskin sairastavan paranoidista skitsofreniaa, mutta siitä huolimatta hänen katsottiin olevan kykenevä oikeudenkäyntiin. Kaczynski tuomittiin 22. tammikuuta 1998 elinkautiseen vankeuteen ilman ehdonalaisen mahdollisuutta. Hän istuu rangaistustaan ADX Florence -vankilassa Coloradossa.[2]
Katso myös [muokkaa]
- Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus, Theodore Kaczynskin kirjoittama manifesti.
- Unabomber presidentiksi, 1990-luvulla toiminut poliittinen kampanja, jolla haluttiin Theodore Kaczynski Yhdysvaltain presidentiksi.
- Anders Behring Breivik, norjalainen massamurhaaja, joka kopioi Kaczynskin manifestia.[5]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Gibbs, Nancy ; Allis, Sam ; Cole, Wendy ; Dawson, Pat ; Jackson, David S. ; Shannon, Elaine: Tracking Down The Unabomber Time.com. 15.4.1996. Viitattu 11.11.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j Jim D: Unabomber
- ↑ The Unabomber's Targets: An Interactive Map 1997. CNN. Viitattu February 4, 2009.
- ↑ Lardner, George; Adams, Lorraine: To Unabomb Victims, a Deeper Mystery The Washington Post. April 14, 1996. Viitattu February 4, 2009.
- ↑ SVT.se: "Kopierade unabombarens manifest"
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kaczynski, Theodore: Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus. (Industrial society and its future, 1995.) Suomennos ja esipuhe: Timo Hännikäinen. Savumerkki. Turku: Savukeidas, 2005. ISBN 952-5500-10-1.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theodore Kaczynski Wikimedia Commonsissa- MTV3 Uutiset 4.5.1998: Unabomberille neljä elinkautista
- CNN News 22.1.1998: Kaczynski admits he is Unabomber, sentenced to life without parole
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
