Hollola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hollola
Hollola.vaakuna.svg Hollola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hollola.fi
Sijainti 60°59′15″N, 25°31′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 531,84 km²
214:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 463,16 km²
– sisävesi 68,68 km²
Väkiluku 22 007
49:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 47,51 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 18,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2011[5]
  Kok.
  SDP
  Kesk.
  KD
  PS
  Vas.
  Vihr.

16
9
9
4
3
1
1

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Lahden luoteispuolella. Kunnan pinta-ala on 531,84 km², josta 68,68 km² on vesistöjä.[1] Kunnassa asuu 22 007 ihmistä.[2], ja väestötiheys on 47,51 asukasta/km². Hollolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 121 km ja Jyväskylään 182 km.

Hollola on hevosenkengän muotoinen alue Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Vesijärvi jakaa kunnan alueen kahtia. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Digita Oy:n, Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.

Hollolan suurin taajama on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden rajaa ja on myös nykyinen kuntakeskus Okeroisten kylässä. Sitä vastoin Hollolan kirkonkylä on jäänyt pieneksi kyläksi, jonka pientaloasutus tosin kasvaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautinen asuinpaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan tärkein vasarakirveskulttuurin aikainen asutuspaikka sijaitsee Okeroisissa. Viikinkiajalla Hollolasta kehitty tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttu paikka lienee ollut Vainion seutu. Myös arvioita siitä, että Turkumäki olisi ollut tärkeä kauppapaikka, on esitetty. Turkimäen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto. Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli rajaseutua. Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoitukset ketju, joista Kapatuosia on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Linnoitusten varsinaista luonnetta ei tarkkaan tiedetä, mutta arviot kohdistuvat puolustusketjuun, tulitiedotusketjuun tai paikallisen väestön käyttämään pakopaikkaan.

Itäisen Hämeen emäpitäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollola takamaineen varhaiskeskiajalla on ollut nykyistä Päijät-Hämettä alueellisesti laajempi. Hallintoa järjestettiin perustamalla Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.

Hollolan Lahden kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi, kun Lahden–Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema rakennettiin Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan.

Kaupungistuminen ja Salpakangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama Salpakangas. Hollolan väkiluku oli 1960 noin 9 500, joka kasvoi vuoteen 1983 mennessä yli 17 000:een.

Salpakankaasta kasvoi Tampereen–Lahden-valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut asukasluvultaan koko Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle.

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnanvaltuustossa on kuusi valtuustoryhmää, kokoomus, sosialidemokraatit, keskusta, kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Hollolan kunta hoitaa Kärkölän sivistystoimen. Kunnan virallinen linja kuntayhteistyöhön on ollut Päijät-Hämeen käsittävä yksi kunta, minkä jälkeen strategista tavoitetta on muutettu.

Hollolan kunnanvaltuusto päätti 2008 perustaa lähineuvostot samaan tapaan kuin Orimattilan kaupungilla on kylittäin. Hollolassa lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja. Neuvostoja on viisi: eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueelle.[6] Hollolaiseen autonomiaan olisi vaikuttanut seitsemän kunnan kuntaliitos Lahden kaupunki mukaan lukien Uusi Kunta -hankkeessa (alun perin Vellamo), mitä kuitenkaan ei kunnanvaltuustoissa kannatettu.

Elinkeinot ja kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan suurimmat yritystyönantajat vuonna 2007 olivat:[7]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa 2006. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella.[9]

Teollisuusalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta suuntautuu Kukonkoivun yrityspuiston kehittämiseen ja Nostavaan kaavaillun logistiikkakeskuksen tarkoituksena on osaltaan palvella Vuosaaren sataman logistiikkaa Lahden seudulla.

Maakunnallinen elinkeinotoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunta tukeutuu elinkeinotoiminnassaan Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy:hyn, jota omistaa Lahden kaupungin lisäksi joukko lähialueen kuntia ja Orimattilan kaupunki.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Lahden läntisen kaupunginosan, Jalkarannan, sanotaan saaneen nimensä siitä, että Hollolan kirkkoon jalan tulleet olisivat pysähtyneet siellä lepuuttelemaan jalkojaan. Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti–Riihimäki-rautatien ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kuntaan kuulunut Vesijärven rannalla sijainnut Lahti sai vuonna 1905 kaupunkioikeudet ja erosi Hollolasta.

Lahden kuuluessa kylänä ja epäitsenäisenä kauppalana Hollolaan asutus sijoittui Salpausselän harjumuodostuman pohjoispuolelle Vesijärven rantaan. Myös kaupungistumisessa on rakennettu siten, että näkymä Vesijärvelle on olemassa Pallaksenranta, Tapanilan pohjoisosa, Kankola, Kiikkula ja Messilä. Kiikkulan ja Messilän välissä oleva Korpikankare ja Rautakankare sijaitsevat korkealla ja ne on rakennettu vasta 1970- ja 1980-luvuilla loppuun.

Vapaa-ajan asuntoja Hollolassa on 1 527.

Salpakangas ja muut alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salpakankaan keskustaan tulee suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa osti keskustan liikekorttelin omistavan kiinteistöosakeyhtiön. Tilalle tulee Hollolan Prisma. Myös ABC-liikenneasema, aikaisempi Shell Savikukko, siirtyy muualle Keskuskadulta.

Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin. Hollolan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä Lahtea pienimuotoisempaan elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen, mikä mahdollisti Lahtea vähäisemmät kunnallisverot, jotka houkuttelivat yrityksiä ja asukkaita aluksi Salpakankaan teollisuusalueelle sekä kartanoon.

Hollola on pitänyt verrattain laajaa kouluverkostoa yllä sekä ostanut maata perikunnilta sitä mukaa kuin niitä on tullut myyntiin. Näin on ylläpidetty riittävää tonttivarantoa, mikä on mahdollistanut myös omakotitonttien tarjonnan. Lahden kaupunki reagoi tilanteeseen 2000-luvulla perustamalla Järvenpäähän Kariston pientaloalueen. 2000-luvulla muutkin kunnat ovat ryhtyneet kehittämään asumisedellytyksiä, mikä tasaa Päijät-Hämeen ydinalueen, Lahden kaupunkiseudun investointitarpeita uusien asukkaiden tarvitsemaan perusrakenteeseen sekä perusopetuksen sivistyspalveluihin. Orimattilassa kasvaa Lahden rajan eteläpuolella oleva Pennalan alue.

Näin kasvupaineet Hollolassa helpottavat Päijät-Hämeen ydinseudun tasapainoisemman kehityksen myötä. Kylien palveluiden takaamiseksi pyritään konsensukseen. Vesijärven takana ilmaan suoraa maayhteyttä olevalla Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee Kukkilan, Kalliolan ja Paimelan asioita. Koska Lahden kaupungin perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa oli 1960- ja 1970-luvulla keskustelua siitä, pitäisikö Vesikansa siirtää Lahden kaupungille. Myöhemmin kuitenkin Hollolankin hallussa alueesta tuli asukasluvultaan kasvualue Lahden Ahtialan tultua paljolti rakennetuksi.

Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen korkea kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui 2011 Hollolan kirjaston pääkirjaston viereen Hollolan torin lähelle.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä. Kylissä toimii kyläyhdistyksiä, kuten Länsi-Hollolan kyläyhdistys.

Väestönkehitys ja väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan asukasluvun kasvu
Vuosi Asukasluku
1905
1906
1910
1915
1920
1925
1930
1935
1940
1945
1950
1955
1956 9 316 1.1.1957 MMM 1957
1960
1961
1962 9 571
1963 9 650
1964 9 674
1965 9 711
1966 9 826
1967 9 971
1968 10 629
1975
1980
1985
1990 19 915
1995 20 293
1996
1997
1998
1999
2000 20 378
2002
2003 20 755
2004 20 965
2005 21 199
2006
2007 21 520
2008 21 747
2009 21 845

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hollolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
16 418
1985
  
18 442
1990
  
19 915
1995
  
20 293
2000
  
20 378
2005
  
21 199
2010
  
21 962
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Asuntostrategia

Väestötilastojen ja Hollolan kunnanvaltuuston 27.3.2006 hyväksymän tilastokeskuksen valtakunnallisen väestönkehitysarvion mukaan, jota on muokattu Hollolan kunnan omilla tavoitteilla ja näkemyksillä.[11] Kunnilla on valtakunnallisesti voimassa valtion tavoite siitä, että asuntokannasta 20% pitäisi olla vuokra-asuntoja. Hollolan vuokra-asuntopolitiikkaa toimeenpanee Hollolan kunnan omistama Hollolan Asuntotalot Oy.

Kasvualueet

Hollolan voimakkain kasvualue on ollut Kukkila-Kalliolan tilastoalue, joka sijaitsee Hollolan kuntakeskuksesta katsottuna Vesijärven takana Lahden pohjoispuolella. Alue kuuluu Vesikansaan eikä sillä ole maayhteyttä muun Hollolan kanssa. Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella Hämeenkoskeen rajoittuvilla alueilla tai niiden lähialueilla ei ole kasvua. Sieltäpäin suljettiin Kastarin koulu. Myös kirkonkylän seudun kasvun ajateltiin tasaantuvan, koska Uskilan koulun lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Pyhäniemen kouluun suunniteltiin. Uskilan koulu kuitenkin päätettiin säilyttää lakkautussuunnitelman vastustuksen vuoksi.

Kuntatavoite

Hollolan kunta pyrkii pitämään itsensä kasvukuntana siten, että kasvusuunnitelman mukaista tonttivarantoa on 5–10 vuodeksi eteenpäin ja kaavoitettua tonttimaata 2–3 vuodeksi eteenpäin. Kuitenkin Hollolan kasvua pyritään sääntelemään siten, ettei asukasluku kasvaisi yli 1,5 % vuodessa. Myös tonttien luovutuksessa pyritään varautumaan kunnallistekniikan vanhenemisesta johtuen poistojen korvaamiseen.

Kulttuuri

Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti. Pääkirjastossa samoin kuin Kalliolan sivukirjastossa on avoin Hollola WLAN, jota voi käyttää vapaasti ilman rekisteröitymistä.

Hollolassa on vapaata sivistystyötä: mm. Hollolan Keskiaikajuhlat joka toinen vuosi sekä Martta ja Hollo -festivaali.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan peruskoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kankaan koulu
  • Salpakankaan koulu
  • Pyhäniemen koulu
  • Uskilan koulu
  • Hollolan Yläaste

Hollolassa on yksitoista peruskoulun alempien luokkien opetusta antavaa koulua, joista neljä on kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja seitsemän kylissä haja-asutusalueilla. Paimelan koulussa on mahdollista valita A-kieleksi peruskoulun kolmannelta luokalta saksa ja viidenneltä luokalta vapaaehtoisena englanti. Uskilan ja Pyhäniemen koulujen johto on yhteinen. Uskilan koulua suunniteltiin lakkautettavaksi, mutta suunnitelma peruttiin. Kastarin koulu lakkautettiin.

Hollolan lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muu opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolassa on museoviraston luokituksessa kolme valtakunnallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä:

Hollolan kirkonkylän seudut Uskilasta Pyhäniemeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikunlähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikunlähde on lähde Hollolan kivikirkolta luoteiseen Uskilan kylässä.

Hollolan keskiaikainen kivikirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kivikirkko noin vuodelta 1510 joulupäivänä 2005.
Hollolan kellotapuli vuodelta 1831 (25.12.2005)

Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko, joka oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi puiset kattorakennelmat paloivat 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 19341935. Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiretyylinen 18291831 rakennettu keltainen kellotapuli.

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikaisiin perinteisiin liittyviä kavalkadeja. Seuraavan kerran keskiaikatapahtuma järjestetään 25.27. heinäkuuta 2008.[12] Vanhalta Lahti-Tampere-valtatieltä Hollolan kirkonkylälle johtavan tien varrella on puolustusvoimien alueella oleva Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.

Kapatuosian linnavuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni, mitä käytetään myös lintujen tarkkailuun.

Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota. Makasiinirakennuksessa on kaksi kerrosta, missä ensimmäisessä kerroksessa on sota-ajasta kertovaa näyttely.

Hentilän talomuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, johon on koottu alueelta vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.

Hollolan kunnantupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnantupa vuodelta 1902 (25.12.2005)

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa, ja siinä toimii Antiikki ja Design kahvila.

Pyhäniemen kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messiläntietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu Pyhäniemen kartano. Sen päärakennus on rakennettu 1780 ja saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on kuvattu SF Filmin elokuvia 1930- ja 1940-luvuilla ja sen lähistöllä Pyhäniemen edustalla Vesijärven jäällä toimi talvisodan viimeisinä viikkoina hävittäjälentokenttä. Pyhäniemen kartanossa kuvattiin vuoden 2009 aikana elokuvaa Hella Wuolijoki. 2009 Pyhäniemen kartano siirtyi uudelle omistajalle, joka palautti kartanoon kesällä järjestettävät taidenäyttelyt ja klassisen musiikin esitykset.

Rautatieasemakylä Herrala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo. Herralan tiilitehdasta, Herralan asemaa ympäristöineen, Maattolan tilaa sekä Ylöstalon tilaa pidetään maakunnallisesti arvokkaina kohteinaselvennä.

Salpausselän harjun Tiirismaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiirismaan radio- ja televisiomasto.

Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla, on Digita Oy:n korkea lähetysmasto, jota kautta lähetetään Päijät-Hämeessä televisio-ohjelmat ja ULA-radion ohjelmia.

Ennen Arvi Hauvosen tien päässä Tiirismaan mäellä olevaa lähetintä, vastaavat lähetykset lähetettiin Lahdesta. Radiolähetystaulukoiden Lahdesta lähetettäviksi mainitut ohjelmat lähetetään Hollolan Tiirismaalta.

Messilä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messilän kartanossa toimii lomakeskus, jossa on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Vesijärven rannassa Messilän kohdalla ovat pienvenelaiturit ja kesäisin toiminnassa oleva leirintäalue, missä voi viipyä myös talvisin lämmitettävällä asuntovaunulla.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan luontoon kuuluu niin valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä perinnemaisemia. Hollolassa on myös kuusi Natura 2000-luonnonsuojelualuetta.

Tiirismaalta etelään päin siihen liittyen on vähäravinteinen, erittäin kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, missä näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärven uimaranta sijaitsee Tiilikankaalla Tiilikankaantien lopussa. Tiirismaalle pääsee Iso-Tiilijärven itäpuolelta Soisalmen suon poikki kulkevia pitkospuita pitkin koulukeskukseen kuuluvalta Heinsuon urheilukeskukselta, Salpakankaalta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kulttuuritoimille on luonteenomaista niukka rahoitus, joka johtaa melko monipuoliseen, mutta pienimuotoiseen tarjontaan. Vapaalle sivistystyölle ei ohjata merkittäviä varoja, koska Hollolan laaja asutustoiminta on edellyttänyt ja edellyttää kohtalaisesti varoja kunnallistekniikkaan sekä hajautettujen perusopetuspalveluiden tarjoamiseen väestönkasvualueilla, joita Hollolassa on monia.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleiväksi. Hollolassa on kuusi Suomen tuhannen suurimman maatilan joukkoon kuuluvaa maatilaa.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: