Hollola

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteetöntä höpötystä, joka pitäisi korjata tietosanakirjamaiseen muotoon ja lähteistää tai poistaa

Hollola
vaakuna	sijainti
www.hollola.fi
Sijainti	60°59′15″N, 25°31′00″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Perustettu	1865
Kokonaispinta-ala	531,92 km² 222:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	463,33 km²
– sisävesi	68,59 km²
Väkiluku	21 795 49:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	47,04 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	20,3 %
– 15–64-v.	65 %
– yli 64-v.	14,7 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2004–2008[6]   Kok.   SDP   Kesk.   KD   Vas.   Vihr.	14 10 10 6 2 1

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Kunnan pinta-ala on 531,92 km², josta 68,59 km² on vesistöjä.^[1]. Kunnassa asuu 21 795 ihmistä.^[2], ja väestötiheys on 47,04 asukasta/km².

Hollolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 121 km ja Jyväskylään 182 km.

Hollola on hevosenkengän muotoinen alue Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Vesijärvi jakaa kunnan alueen kahtia. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Yleisradion Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.

Hollolan suurin taajama on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden rajaa ja on myös nykyinen kuntakeskus. Sitä vastoin Hollolan kirkonkylä on jäänyt pieneksi syrjäkyläksi, jonka pientaloasutus tosin kasvaa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Päätöksenteko 3 Elinkeinot ja kehittäminen 4 Asutus 4.1 Salpakangas ja muut alueet 4.2 Väestönkehitys ja väestöjakauma 4.3 Koulut 5 Nähtävyydet 5.1 Hollolan kirkonkylän seudut Uskilasta Pyhäniemeen 5.1.1 Kiikunlähde 5.1.2 Hollolan keskiaikainen kivikirkko 5.1.3 Kapatuosian linnavuori 5.1.4 Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely 5.1.5 Hentilän talomuseo 5.1.6 Hollolan kunnantupa 5.2 Pyhäniemen kartano - Hollolan Hollywood 6 Rautatieasemakylä Herrala 7 Salpausselän harjun Tiirismaa 7.1 Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi 7.2 Messilä 8 Luonto 8.1 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 8.2 Luonnonsuojelualueet 9 Kulttuuri 9.1 Kirjasto ja tori 9.2 Muuta kulttuuritoimintaa 9.3 Tapahtumia 10 Tunnettuja hollolalaisia 10.1 Eurokansanedustajat, kansanedustajat ja valtiopäivämiehet 10.1.1 Ruotsin ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiväedustajat 10.1.2 Kansanedustajat 10.1.3 Eurokansanedustajat 10.2 Urheilijat 10.3 Taiteilijat 11 Ystävyyskunnat 12 Muuta 13 Lähteet 13.1 Viitteet 14 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan tärkein vasarakirveskulttuurin aikainen asutuspaikka sijaitsee Okeroisissa. Viikinkiajalla Hollolasta kehitty tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttu paikka lienee ollut Vainion seutu. Myös arvioita siitä, että Turkumäki olisi ollut tärkeä kauppapaikka, on esitetty. Turkimäen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto. Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli rajaseutua. Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoitukset ketju, joista Kapatuosia on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Linnoitusten varsinaista luonnetta ei tarkkaan tiedetä, mutta arviot kohdistuvat puolustusketjuun, tulitiedotusketjuun tai paikallisen väestön käyttämään pakopaikkaan.

Hollola takamaineen varhaiskeskiajalla on ollut nykyistä Päijät-Hämettä alueellisesti laajempi. Hallintoa järjestettiin perustamalla Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.

Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi, kun Lahden–Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema rakennettiin Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan.

Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama Salpakangas. Hollolan väkiluku oli 1960 noin 9 500, joka kasvoi vuoteen 1983 mennessä yli 17 000:een.

Salpakankaasta kasvoi Tampereen–Lahden-valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut asukasluvultaan koko Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle.

[muokkaa] Päätöksenteko

Hollolan kunnanvaltuustossa on kuusi valtuustoryhmää, Kokoomus, Sosialidemokraatit, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Hollolan kunta hoitaa Kärkölän sivistystoimen. Kunnan virallinen linja kuntayhteistyöhön on Päijät-Hämeen käsittävä yksi kunta.

[muokkaa] Elinkeinot ja kehittäminen

Hollolan suurimmat yritystyönantajat ovat:^[7]

• Makron Oy, 170 työntekijää
• prosessilaitteita valmistava Vaahto Oy (Vaahto Group Plc Oyj), 119 työntekijää
• puunkäsittelylaitteita valmistava Andritz Oy, 113 työntekijää
• konsultti- ja asiantuntijapalveluita Ramboll Finland Oy
• materiaalikäsittelylaitteistoja valmistava Sandvik Materials Handling - Roxon Oy, 110 työntekijää
• paperikoneiden osia valmistava Metso Paper Oy, 105 työntekijää
• tuotepakkauksia valmistava Muovijaloste Oy, 83 työntekijää
• Porkka Finland Oy (Huurre Group), 81 työntekijää
• elementtejä valmistava Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 77 työntekijää
• suunnittelutoimisto Etteplan Oyj, 73 työntekijää
• SEW-Eurodrive Oy, 64 työntekijää
• Holmet Oy, 64 työntekijää
• Suomen Kotikylmiö Oy, 60 työntekijää
• kemikaaleja ja lattiapinnotteita valmistava Solmaster Oy, 55 työntekijää
• Naisten Pukutehdas Oy, 48 työntekijää
• Trelmec Oy, 45 työntekijä

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa 2006. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella.^[8]

Kunta suuntautuu Kukonkoivun yrityspuiston kehittämiseen ja Nostavaan kaavaillun logistiikkakeskuksen tarkoituksena on osaltaan palvella Vuosaaren sataman logistiikkaa Lahden seudulla.

Hollolan kunta tukeutuu elinkeinotoiminnassaan Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy:hyn, jota omistaa Lahden kaupungin lisäksi joukko lähialueen kuntia ja Orimattilan kaupunki.

[muokkaa] Asutus

Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Lahden läntisen kaupunginosan, Jalkarannan, sanotaan saaneen nimensä siitä, että Hollolan kirkkoon jalan tulleet olisivat pysähtyneet siellä lepuuttelemaan jalkojaan. Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti–Riihimäki-rautatien ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kuntaan kuulunut Vesijärven rannalla sijainnut Lahti sai vuonna 1905 kaupunkioikeudet ja erosi Hollolasta.

Lahden kuuluessa kylänä ja epäitsenäisenä kauppalana Hollolaan asutus sijoittui Salpausselän harjumuodostelman pohjoispuolelle Vesijärven rantaan. Myös kaupungistumisessa on rakennettu siten, että näkymä Vesijärvelle on olemassa Pallaksenranta, Tapanilan pohjoisosa, Kankola, Kiikkula ja Messilä. Kiikkulan ja Messilän välissä oleva Korpikankare ja Rautakankare sijaitsevat korkealla ja ne on rakennettu vasta 1970- ja 1980-luvuilla loppuun.

Vapaa-ajan asuntoja Hollolassa on 1 527.

[muokkaa] Salpakangas ja muut alueet

Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin. Hollolan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä Lahtea pienimuotoisempaan elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen, mikä mahdollisti Lahtea vähäisemmät kunnallisverot, jotka houkuttelivat yrityksiä ja asukkaita aluksi Salpakankaan teollisuusalueelle sekä kartanoon.

Hollola on pitänyt verrattain laajaa kouluverkostoa yllä sekä ostanut maata perikunnilta sitä mukaa kuin niitä on tullut myyntiin. Näin on ylläpidetty riittävää tonttivarantoa, mikä on mahdollistanut myös omakotitonttien tarjonnan. Lahden kaupunki reagoi tilanteeseen 2000-luvulla perustamalla Järvenpäähän Kariston pientaloalueen. 2000-luvulla muutkin kunnat ovat ryhtyneet kehittämään asumisedellytyksiä, mikä tasaa Päijät-Hämeen ydinalueen, Lahden kaupunkiseudun investointitarpeita uusien asukkaiden tarvitsemaan perusrakenteeseen sekä perusopetuksen sivistyspalveluihin. Orimattilassa kasvaa Lahden rajan eteläpuolella oleva Pennalan alue.

Näin kasvupaineet Hollolassa helpottavat Päijät-Hämeen ydinseudun tasapainoisemman kehityksen myötä. Kylien palveluiden takaamiseksi pyritään konsensukseen. Vesijärven takana ilmaan suoraa maayhteyttä olevalla Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee Kukkilan, Kalliolan ja Paimelan asioita. Koska Lahden kaupungin perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa oli 1960- ja 1970-luvulla keskustelua siitä, pitäisikö Vesikansa siirtää Lahden kaupungille. Myöhemmin kuitenkin Hollolankin hallussa alueesta tuli asukasluvultaan kasvualue Lahden Ahtialan tultua paljolti rakennetuksi.

Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen korkea kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toista rakennetaan Tiirismaan terveyskeskuksen ja Salpakankaan ostoskeskuksen läheisyyteen.

Hollolan väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä. Kylissä toimii kyläyhdistyksiä, kuten Länsi-Hollolan kyläyhdistys.

[muokkaa] Väestönkehitys ja väestöjakauma

Hollolan asukasluvun kasvu

Vuosi	Asukasluku
1905
1906
1910
1915
1920
1925
1930
1935
1940
1945
1950
1955
1960
1961
1962	9 571
1963	9 650
1964	9 674
1965	9 711
1966	9 826
1967	9 971
1968	10 629
1975
1980
1985
1990
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008

Väestötilastojen ja Hollolan kunnanvaltuuston 27.3.2006 hyväksymän tilastokeskuksen valtakunnallisen väestönkehitysarvion mukaan, jota on muokattu Hollolan kunnan omilla tavoitteilla ja näkemyksillä.^[9]

Hollolan voimakkain kasvualue on ollut Kukkila-Kalliolan tilastoalue, joka sijaitsee Hollolan kuntakeskuksesta katsottuna Vesijärven takana Lahden pohjoispuolella. Alue kuuluu Vesikansaan eikä sillä ole maayhteyttä muun Hollolan kanssa. Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella Hämeenkoskeen rajoittuvilla alueilla tai niiden lähialueilla ei ole kasvua. Sieltäpäin suljettiin Kastarin koulu. Myös kirkonkylän seudun kasvun ajateltiin tasaantuvan, koska Uskilan koulun lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Pyhäniemen kouluun suunniteltiin. Uskilan koulu kuitenkin päätettiin säilyttää lakkautussuunnitelman vastustuksen vuoksi.

Hollolan kunta pyrkii pitämään itsensä kasvukuntana siten, että kasvusuunnitelman mukaista tonttivarantoa on 5–10 vuodeksi eteenpäin ja kaavoitettua tonttimaata 2–3 vuodeksi eteenpäin. Kuitenkin Hollolan kasvua pyritään sääntelemään siten, ettei asukasluku kasvaisi yli 1,5 % vuodessa. Myös tonttien luovutuksessa pyritään varautumaan kunnallistekniikan vanhenemisesta johtuen poistojen korvaamiseen.

Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti. Pääkirjastossa samoin kuin Kalliolan sivukirjastossa on avoin Hollola WLAN, jota voi käyttää vapaasti ilman rekisteröitymistä.

[muokkaa] Koulut

• Salpakankaan koulu
• Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos Kukonkoivussa.

Hollolassa on yksitoista peruskoulun alempien luokkien opetusta antavaa koulua, joista neljä on kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja seitsemän kylissä haja-asutusalueilla. Paimelan koulussa on mahdollista valita A-kieleksi peruskoulun kolmannelta luokalta saksa ja viidenneltä luokalta vapaaehtoisena englanti. Uskilan ja Pyhäniemen koulujen johto on yhteinen. Uskilan koulua suunniteltiin lakkautettavaksi, mutta suunnitelma peruttiin. Kastarin koulu lakkautettiin.

[muokkaa] Nähtävyydet

[muokkaa] Hollolan kirkonkylän seudut Uskilasta Pyhäniemeen

[muokkaa] Kiikunlähde

Kiikunlähde on lähde Hollolan kivikirkolta luoteiseen Uskilan kylässä.

[muokkaa] Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko, joka oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi puiset kattorakennelmat paloivat 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935. Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiretyylinen 1829–1831 rakennettu keltainen kellotapuli.

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikaisiin perinteisiin liittyviä kavalkadeja. Seuraavan kerran keskiaikatapahtuma järjestetään 25.–27. heinäkuuta 2008.^[10] Vanhalta Lahti-Tampere-valtatieltä Hollolan kirkonkylälle johtavan tien varrella on puolustusvoimien alueella oleva Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.

[muokkaa] Kapatuosian linnavuori

Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni, mitä käytetään myös lintujen tarkkailuun.

[muokkaa] Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely

Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota. Makasiinirakennuksessa on kaksi kerrosta, missä ensimmäisessä kerroksessa on sota-ajasta kertovaa näyttely.

[muokkaa] Hentilän talomuseo

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, mihin on koottu alueelta vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.

[muokkaa] Hollolan kunnantupa

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa, ja siinä toimii Antiikki ja Design kahvila, tilaa on mahdollista vuokrata myös juhlatilaisuuksiin y.m. www.hirsimajandesign.fi

[muokkaa] Pyhäniemen kartano - Hollolan Hollywood

Kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messiläntietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu ja Pyhäniemen kartano päärakennus on rakennettu 1780. Päärakennus saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on kuvattu SF Filmin elokuvia 1930- ja 1940-luvuilla ja sen lähistöllä Pyhäniemen edustalla Vesijärven jäällä toimi talvisodan viimeisinä viikkoina hävittäjälentokenttä. Kartanossa on järjestetty taidenäyttelyitä, mutta se on nykyään yksityisomistuksessa ja asumiskäytössä. 2009 Pyhäniemen kartano siirtyi 1 200 000 € kauppahinnasta uudelle omistajalle, joka aikoo palauttaa kartanoon kesällä järjestettävät taidenäyttelyt.

[muokkaa] Rautatieasemakylä Herrala

Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo. Herralan tiilitehdasta, Herralan asemaa ympäristöineen, Maattolan tilaa sekä Ylöstalon tilaa pidetään maakunnallisesti arvokkaina kohteina.

[muokkaa] Salpausselän harjun Tiirismaa

Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla, on ranskalaisen Télédiffusion de France S.A.:n omistaman Digita Oy:n korkea lähetysmasto, jota kautta lähetetään Päijät-Hämeessä televisio-ohjelmat ja ULA-radion ohjelmia.^[11]

Ennen Arvi Hauvosen tien päässä Tiirismaan mäellä olevaa lähetintä, vastaavat lähetykset lähetettiin Lahdesta. Radiolähetystaulukoiden Lahdesta lähetettäviksi mainitut ohjelmat lähetetään Hollolan Tiirismaalta.

[muokkaa] Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi

Tiirismaalta etelään päin siihen liittyen on vähäravinteinen, erittäin kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, missä näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärven uimaranta sijaitsee Tiilikankaalla Tiilikankaantien lopussa. Tiirismaalle pääsee Iso-Tiilijärven itäpuolelta Soisalmen suon poikki kulkevia pitkospuita pitkin koulukeskukseen kuuluvalta Heinsuon urheilukeskukselta, Salpakankaalta.

[muokkaa] Messilä

Messilän kartanossa toimii lomakeskus, jossa on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Vesijärven rannassa Messilän kohdalla ovat pienvenelaiturit ja kesäisin toiminnassa oleva leirintäalue, missä voi viipyä myös talvisin lämmitettävällä asuntovaunulla.

[muokkaa] Luonto

[muokkaa] Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt

Hollolan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema, Laitialan kartano ja kulttuurimaisema sekä Voistion ja Tennilän kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue sekä perinnemaisemiin Heinlammin kalliokedot sekä Huhdanjoen Tervalan niitty^[12]

[muokkaa] Luonnonsuojelualueet

Hollolan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.

[muokkaa] Kulttuuri

Hollolan kulttuuritoimille on luonteenomaista niukka rahoitus, joka johtaa melko monipuoliseen, mutta pienimuotoiseen tarjontaan. Vapaalle sivistystyölle ei ohjata merkittäviä varoja, koska Hollolan laaja asutustoiminta on edellyttänyt ja edellyttää kohtalaisesti varoja kunnallistekniikkaan sekä hajautettujen perusopetuspalveluiden tarjoamiseen väestönkasvualueilla, joita Hollolassa on monia.

[muokkaa] Kirjasto ja tori

Kirjastossa on näyttelytiloja ja kunnan tietoverkkoa käyttävä avoin langaton verkko Hollola WLAN. Kirjaston edustalla on tori. Perunakaupan lisäksi torilla järjestettiin 2006 pihasoittokonsertteja. Yleinen esiintymistila, jota myös Hollolan teatteri käyttää, on peruskoulun yläasteen auditorio.

[muokkaa] Muuta kulttuuritoimintaa

Kulttuurisihteerin toimi on lakkautettu. Kulttuuria kuitenkin harjoitetaan eri yhdistysten parissa, kuten Hollolan nuorisoseurassa, jonka järjestämä on kansainvälinen Hollo ja Martta -tanssi- ja laulufestivaali. Nuorisoseura on perustettu 1901, ja se vastaa yli satavuotiaan hyväkuntoisen toimitalon Kukon toiminnasta Kukonkoivussa. Nuorisoseuran esiintymisryhmiä ovat Matit ja Maijat ja Hannat ja Heikit.

Hollolan kirkonkylässä Hollolan keskiaikaseura järjestää parillisina vuosina Hollolan keskiaikatapahtuman.

Hollolassa on myös monipuolista musiikkitoimintaa, kuten aktiivinen Hollolan-Kärkölän Puhallinorkesteri.^[13]

[muokkaa] Tapahtumia

• Hollolan kesäillan pihasoitto
• Hollolan keskiaikatapahtuma
• Hollo ja Martta

[muokkaa] Tunnettuja hollolalaisia

[muokkaa] Eurokansanedustajat, kansanedustajat ja valtiopäivämiehet

[muokkaa] Ruotsin ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäiväedustajat

• Esais Akselinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1746-1747, Upila
• Barthold Antonius, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1765-1766, Sairakkala ja 1778-1779
• Kustaa Antinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1740-1741
• Matti Brandt, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, 1649 ja1664, Uskela
• Akseli Bucht, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1738-1739, Toivola, Säkäri
• Erkki Eskonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1640, Jarvala, Euksela
• August Fellman, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1877-1878
• Heikki Hannunpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1697 ja 1710, Järvenpää, Matkanen
• Klemetti Jaakonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1644, Toivola, Mäkelä
• Juho Jussila, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1771-1772, Korpikylä
• Pertti Jönsinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1633, Tenhilä, Hannula
• Erkki Keskivari, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1771-1772, Uhkola
• Juhana Martinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1660 ja 1672,Järvelä, Rehula
• Erkki Mäkelä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1742-1743, Lahti
• Kalle Polon, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1789, Messilä
• Juho Puolakka, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1755-1756, Nokkola
• Kustaa Saksalin, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, 1731, Lahti
• Juhana Sivenius-Sipilä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1891, 1894, 1899, 1900, 1904-1905 ja 1905-1906
• Severi Simonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies, 1650, Uskela, Puhtila^[14]

[muokkaa] Kansanedustajat

• Juha Rehula, kansanedustaja
• Timo Seppälä, entinen kansanedustaja

[muokkaa] Eurokansanedustajat

• Kyösti Toivonen, entinen Messilän kartanon omistaja, entinen kansanedustaja ja entinen eurokansanedustaja.

[muokkaa] Urheilijat

• Janne Ahonen, mäkihyppääjä
• Jari Litmanen, jalkapalloilija
• Aino-Kaisa Saarinen, hiihtäjä
• Henri Häkkinen, ammunnan olympiapronssimitalisti (miesten ilmakivääri)
• Joni Rautanen, pikajuoksija
• Marko Pöyhönen, Jääkiekkoilija
• Tero Seppälä, Lentopalloilija

[muokkaa] Taiteilijat

• Ville Haapasalo, näyttelijä
• Lari Halme, näyttelijä ja juontaja
• Gunnar Finne, kuvanveistäjä
• Mauno Hartman, kuvanveistäjä

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Arborga
• Nordkapp
• Ebeltoft

[muokkaa] Muuta

Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleivaksi. Hollolassa on neljä Suomen tuhannen suurimman maatilan joukkoon kuuluvaa maatilaa.^[15]

[muokkaa] Lähteet

• Maanmittauslaitos: Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2006 1.1.2006. Maanmittauslaitos. Viitattu 7.1.2006.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Hollolan kunnan kotisivut
• Hollolan seurakunnan kotisivut
• Hollolan kartta