Hollola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hollola
Hollola.vaakuna.svg Hollola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hollola.fi
Sijainti 60°59′15″N, 025°31′00″EKoordinaatit: 60°59′15″N, 025°31′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 531,84 km²
214:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 463,16 km²
– sisävesi 68,68 km²
Väkiluku 21 971
47:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 47,44 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 18,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 20,75 %
109:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2011[5]
  Kok.
  SDP
  Kesk.
  KD
  PS
  Vas.
  Vihr.

16
9
9
4
3
1
1

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Lahden luoteispuolella. Kunnan pinta-ala on 531,84 km², josta 68,68 km² on vesistöjä.[1] Kunnassa asuu 21 971 ihmistä.[2], ja väestötiheys on 47,44 asukasta/km². Hollolan taajama-aste oli 1. tammikuuta 2012 80,9% valtakunnallaisen taajama-asteen ollessa 84,7%. Vapaa-ajanasuntoja Hollolassa oli 1542. [6]

Hollolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 121 km ja Jyväskylään 182 km.

Hollola on hevosenkengän muotoinen alue Lahden länsi- ja pohjoispuolella. Vesijärvi jakaa kunnan alueen kahtia. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Digita Oy:n, Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.

Hollolan suurin taajama ja kuntakeskus on 1960-luvun lopulla Ala-Okeroisten kylän aluksi Yli-Kartanoon kaavoitettu ja rakennettu Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Hollolan kunnasta 16. marraskuuta 1905 itsenäistyneen Lahden kaupungin länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt pieneksi kyläksi, jonka pientaloasutus tosin kasvaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollola on vanha keskiaikainen emäpitäjä, jonka esihistoriallinen kehitys on perustunut Päijäteen rannoilla olevaan asutukseen. Historiallisena aikana se kehitys on perustunut Hämeen linnalääniin. Lahden kaupunki, josta tuli itsenäinen kaupunki 16. marraskuuta 1905 on Vesijärven rannalla sijainnut Hollolan pitäjän entinen Lahden kylä. Lahden kaupungin kehitykselle on ollut keskeistä rautatiet, jotka auttoivat yhdistämään Vesijärven satamassa Päijänteen vesikuljetukset rautateiden maantiekuljetuksiin sekä maitse kulutuskeskuksiin.

Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty näihin liittyviä selvityksiä, kuten Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke ja viimeksi kuuden eteläisen kunnan, Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan yhdistymishanke, jonka lopulta päätöksentekovaiheessa torjuivat Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto. [7] Aikaisemmin kaikista kuntaliitosselvityksistä on jäänyt pois Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen maakunnan eteläisimpänä kuntayksikkönä, joka aikaisemmin oli kuulunut Uudenmaan lääniin.

Kunnallishallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnan kunnanvaltuusto on kuntalain mukainen Hollolan kunnan korkein päättävä elin. Hollolan kunnanvaltuustoon kuuluu on seitsemän valtuustoryhmää, kokoomus, sosialidemokraatit, keskusta, kristillisdemokraatit, Hollolan Perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät. Uusin valtuustoryhmä on Hollolan Perussuomalaiset, joka muodostui kunnallisvaaleissa 2008. Perussuomalaiset rp:n edeltäjällä Suomen Maaseudunpuolueella ja SMP:llä oli kunnanvaltuustoryhmä 1973-1977.

Hollolan kunta hoitaa Kärkölän sivistystoimen. Kunnan virallinen linja kuntayhteistyöhön on ollut Päijät-Hämeen käsittävä yksi kunta, minkä jälkeen strategista tavoitetta on muutettu.

Hollolan kunnanvaltuusto päätti 2008 perustaa lähineuvostot samaan tapaan kuin Orimattilan kaupungilla on kylittäin. Hollolassa lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja. Neuvostoja on viisi: eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueelle.[8] Hollolaiseen autonomiaan olisi vaikuttanut seitsemän kunnan kuntaliitos Lahden kaupunki mukaan lukien Uusi Kunta -hankkeessa (alun perin Vellamo), mitä kuitenkaan ei kunnanvaltuustoissa kannatettu.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Väestönkehitys ja väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan asukasluvun kasvu
Vuosi Asukasluku
1905
1906
1910
1915
1920
1925
1930
1935
1940
1945
1950
1955
1956 9 316 1.1.1957 MMM 1957
1960
1961
1962 9 571
1963 9 650
1964 9 674
1965 9 711
1966 9 826
1967 9 971
1968 10 629
1975
1980
1985
1990 19 915
1995 20 293
1996
1997
1998
1999
2000 20 378
2002
2003 20 755
2004 20 965
2005 21 199
2006
2007 21 520
2008 21 747
2009 21 845

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hollolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
16 418
1985
  
18 442
1990
  
19 915
1995
  
20 293
2000
  
20 378
2005
  
21 199
2010
  
21 962
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Asuntostrategia

Väestötilastojen ja Hollolan kunnanvaltuuston 27.3.2006 hyväksymän tilastokeskuksen valtakunnallisen väestönkehitysarvion mukaan, jota on muokattu Hollolan kunnan omilla tavoitteilla ja näkemyksillä.[10] Kunnilla on valtakunnallisesti voimassa valtion tavoite siitä, että asuntokannasta 20% pitäisi olla vuokra-asuntoja. Hollolan vuokra-asuntopolitiikkaa toimeenpanee Hollolan kunnan omistama Hollolan Asuntotalot Oy.

Kasvualueet

Hollolan voimakkain kasvualue on ollut Kukkila-Kalliolan tilastoalue, joka sijaitsee Hollolan kuntakeskuksesta katsottuna Vesijärven takana Lahden pohjoispuolella. Alue kuuluu Vesikansaan eikä sillä ole maayhteyttä muun Hollolan kanssa. Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella Hämeenkoskeen rajoittuvilla alueilla tai niiden lähialueilla ei ole kasvua. Sieltäpäin suljettiin Kastarin koulu. Myös kirkonkylän seudun kasvun ajateltiin tasaantuvan, koska Uskilan koulun lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä Pyhäniemen kouluun suunniteltiin. Uskilan koulu kuitenkin päätettiin säilyttää lakkautussuunnitelman vastustuksen vuoksi.

Kuntatavoite

Hollolan kunta pyrkii pitämään itsensä kasvukuntana siten, että kasvusuunnitelman mukaista tonttivarantoa on 5–10 vuodeksi eteenpäin ja kaavoitettua tonttimaata 2–3 vuodeksi eteenpäin. Kuitenkin Hollolan kasvua pyritään sääntelemään siten, ettei asukasluku kasvaisi yli 1,5 % vuodessa. Myös tonttien luovutuksessa pyritään varautumaan kunnallistekniikan vanhenemisesta johtuen poistojen korvaamiseen.

Kulttuuri

Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti. Pääkirjastossa samoin kuin Kalliolan sivukirjastossa on avoin Hollolan WLAN, jota voi käyttää vapaasti ilman rekisteröitymistä.

Hollolassa on vapaata sivistystyötä: mm. Hollolan Keskiaikajuhlat joka toinen vuosi sekä Martta ja Hollo -festivaali.

Elinkeinot ja kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan elinkeinoelämä jakautuu alkutuotantoon, jalostukseen ja palveluihin, joiden suhde oli tilastokeskuksen tilastojen mukaan 31. joulukuuta 2011 alkutuotannon osalta 4,7 % sekä jalostuksen ja palvelujen osalta 31,2 % ja 61,9 %, kun Suomen keskiarvot olivat 3,5 %, 22,1 % ja 73,1 %. [11] Hollolan väkiluvun ja elinkeinojen voimakas laajeneminen alkoi 1960-luvun lopulla, kun Lahden kaupungin länsi- ja Hollolan kunnan itärajalle kaavoitettiin teollisuusallue ja Yli-Kartanossa oleva Kartanon asuinalue Ala-Okeroisten kylään Salpakankaaksi, josta muodostui Hollolan kunnan kuntakeskus. Hollolan kunnanhallinto oli siirtynyt jatkosodan aikana Hollolan kunnantuvalta Lahden kaupungin keskustaan, mutta palautui Salpakankaalle, jossa nykyään asuu runsaat puolet Hollolan väestöstä.

1960-luvulla ajateltiin Lahden kaupungin kasvun olevan voimakasta ja lineaarista, jonka vuoksi Ahtiala ei olisi enää riittänyt vastaanottamaan suurta maakuntaan muuttavien väestöä Lahden kaupunkiin, jonka vuoksi Lahden kaupunginjohtaja ehdotti, että Hollolan kunnan rajaa olisi siirrettävä Sairakkalaan saakka ja väliin jäävä alue, myös nykyinen Salpakangas, Soramäki, Vesala, Kukonkoivu ja Kastari olisi liitettävä Lahden kaupunkiin, jolloin jäljelle jäävän Hollolan kunnan kuntakeskukseksi olisi muodostunut Sairakkalan kylä.

Pienen ja keskisuuren teollisuuden kasvupaikkoja Hollolassa ovat olleet Salpakankaan teollisuusalue ja Kukonkoivun teollisuusalue.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hollolan sivistystoimi


Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hollolan luonto
Pääartikkeli: Hollolan nähtävyydet

Hollolassa on museoviraston luokituksessa kolme valtakunnallisesti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä: Hollolan keskiaikainen kivikirkko ja historiallinen pitäjänkeskus, Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema ja Voistion kulttuurimaisema.

Hollolan kuusi Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleiväksi.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia hollolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: