Lahden kauppala
Lahden kauppala oli Hollolan kuntaan kuulunut alkujaan Lahden kylän pääasiassa käsittänyt epäitsenäinen kauppala. Paikkakuntaa kutsuttiin Lahdeksi siksi, että se sijaitsi Vesijärven ja Pikku-Vesijärven rannalla sijaiten Päijänteen eteläisimmän osan, Asikkalan Vääksyn Vääksyn kanavan eteläpuolella Vesijärven lahdella. Siitä tuli epäitsenäinen kauppala Nordenstamin senaatin heinäkuussa 1877 tekemän periaatepäätöksen perusteella, jonka Aleksanteri II vahvisti julistuksella 5. kesäkuuta 1878. Lahden kauppala itsenäistyi Hollolan kunnasta 1. marraskuuta 1905 tehdyn keisarillisen päätöksen perusteella, joka saatiin tiedoksi vasta 16. marraskuuta. Päätöksellä Lahden kauppala itsenäistyi Hollolan kunnasta ja siitä tuli Lahden kaupunki.
Pinta-alaltaan Lahden kauppala oli paljon 16. marraskuuta 1905 1. marraskuuta perustetuksi julistettua Lahden kaupunkia pienempi, koska Lahden kaupunkia on laajennettu Hollolan kunnan alueelle vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956.
Lahtelaiset pyrkivät saamaan Lahden kauppalalle kaupungin aseman 1890-luvun lopulla, kun F. F. Frostell alkoi hankkia vertailutietoja Suomen suuriruhtinaskunnan eri kauppaloista ja kaupungeista. Lahden kauppalanhallitus laati tietojen pohjalta suunnitelman anoa Lahden kauppalalle kaupunginoikeuksia. Hollolan pitäjä, johon Lahden kauppala kuului kunnallishallnnollisesti, vastusti suunnitelmaa. Hämeen läänin maaherra kannatti kaupungiksi tulosuunnitelmaa 2. heinäkuuta 1890 ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen suuren edistymisen ja liikkeen vilkastumisen.
Vuonna 1904 hyväksyttiin Lahden perustamisasiakirja, joka toimitettiin Nikolai II:n ratkaistavaksi toukokuun lopulla 1904. Vuoden kuluttua järjestysmies F. F. Frostell ja pankinjohtaja Carlstedt lähtivät tiedustelemaan asian eteenpäin menoa Pietarista. [1]