Nurmijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Uudenmaan kunnasta. Nurmijärvi on myös kylä Lieksassa, Suomen itärajalla.
Nurmijärvi
Nurmijarvi.vaakuna.svg Nurmijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.nurmijarvi.fi
Sijainti 60°27′45″N, 24°48′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1605
Kokonaispinta-ala 367,26 km²
248:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 361,86 km²
– sisävesi 5,40 km²
Väkiluku 41 333
25:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 114,2 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 22,8 %
– 15–64-v. 64,3 %
– yli 64-v. 13,0 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,1 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Kimmo Behm

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 41 333 ihmistä.[2] Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,40 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 114,2 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,00%.[4] Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijärvi on osa Helsingin metropolialuetta[5] ja sen naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi Valtatie 3:a pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 45003500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115. Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.

Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta järvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi. Peltojen osuus kokonaispinta-alasta on Nurmijärvellä suurempi kuin monessa muussa Suomen kunnassa.

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filisiini- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.

Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herunen, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Myllykukko, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila ja Valkjärvi

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven kunta kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Nurmijärven kunnanvaltuustossa on 51 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Outi Mäkelä ja kunnanvaltuuston Petri Kalmi.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
SMP
PS
Vihr. Muut
1976 13 8 22 80,2%
1980 13 12 7 7 2 -- 2a 79,2%
1984 11 12 3 9 1 1 4 2b 73,4%
1988 12 14 3 9 1 1 3 -- 69,8%
1992 13 12 4 7 2 -- 5 -- 70,2%
1996 14 14 4 11 2 -- 6 -- 59,5%
2000 12 14 3 16 2 -- 4 -- 53,3%
2004 12 14 3 17 2 -- 3 -- 58,8%
2008 10 16 2 16 1 3 3 -- 61,1%
2012 9 14 1 12 1 8 5 1c 59,1%
a Liberaalinen kansanpuolue
b Sitoutumattoman vastuuryhmän yhteislista (1), Kommunistinen työväen
ja toimihenkilöiden yhteislista (1)[6]
c Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Lähteet: Tilastokeskus,[7] Oikeusministeriö[8]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä.[9] Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Nurmijärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 115
1985
  
24 696
1990
  
28 129
1995
  
30 014
2000
  
33 104
2005
  
37 391
2010
  
39 937
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kuuluisia nurmijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua, 2 yhtenäiskoulua, 1 erityiskoulu ja kolme yläkoulua.

Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota ja yksi ammattikoulu. Kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio (www.nyk.fi), Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo (www.ayl.fi). Viimeksi mainittu on yksityinen, kaksi muuta ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Ammattikoulu sijaitsee Perttulassa.

Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö.

Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.

Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.

Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurmijärvellä toimii juniorijääkiekkoseura Kurra Hockey ry, jalkapalloseura NJS sekä luisteluseura (NTL). Nurmijärvi on kotipaikka myös Rajamäen Rykmentille, yhdelle Suomen johtavista suunnistusseuroista. Myös menestynyt salibandyseura SB-Pro on Nurmijärveltä.

Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.

Nurmijärvellä sijaitsee myös Nurmijärven Golfkeskus(NGK). Nurmijärven Golfkeskus sijaitsee 45 minuutin ajomatkan päässä Helsingistä Hanko–Hyvinkää-tien varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää, sekä kaikille avoin par 3 -rata.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  6. Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
  7. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  8. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  9. Nurmijärven taajamat ja kylät Nurmijärven kunta. Viitattu 8.12.2009.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]