Albin Koponen (apteekkari)

Fredrik Albinus (Albin) Koponen (22. helmikuuta 1858 Joensuu – 21. lokakuuta 1917 Nurmijärvi) oli suomalainen apteekkari, keksijä ja lääketehtailija. Koposen vuonna 1899 perustama Nurmijärven lääkelaboratorio oli Suomen ensimmäinen lääketehdas.

Elämäkerta

Albin Koposen perhe asui Heinäveden Sarvikummun kylässä jossa hänen isänsä toimi räätälinä. Hän kävi ala- ja yläalkeiskoulun Joensuussa ja lähti sitten apteekkioppilaaksi Osbergin apteekkiin Helsinkiin. Koponen valmistui vuonna 1880 farmaseutiksi, sai oikeudet sivuapteekin pitoon ja toimi sitten lääkevaraston hoitajana Heinävedellä ja Puumalassa. Hän aloitti samaan aikaan myös apteekinpidon ohella kenkä- ja kirjoitusmusteen, koneöljyn sekä puisten apteekkirasioiden valmistuksen ja myynnin, mutta tämä toiminta oli vielä pienimuotoista.

Vuonna 1894 Koponen valmistui proviisoriksi ja hän sai sitten apteekkioikeudet Juukaan. Vuonna 1899 Koponen sai apteekkioikeudet Nurmijärvelle ja hän perusti Nurmijärven apteekin yhteyteen samana vuonna myös lääkelaboratorion. Koponen hankki 1890-luvulla 17 patenttia useille keksinnöilleen, näihin kuuluivat muun muassa uuttauslaite, kiinteiden aineiden kapselointikone ja laastarin valmistuslaite.

Lääkelaboratorio (1920-luvulta lähtien Lääkelaboratorio Alb. Koponen) valmisti lähes 30 erilaista tuotetta muun muassa lapamato- ja heisimatolääkettä (Koposen kapselit, tuotemerkit Filicon ja Filisiini), jonka raaka-aineena oli kivikkoalvejuuri, sekä Koposen kehittämää Alcalin nimistä palovamma- ja ihottumavoidetta. Matolääkkeen vaikuttava aine fisiinihappo uutettiin kivikkoalvejuuren juurakoista Koposen kehittämällä eetteriuuttauslaitteella. Koponen järjesti myös kivikkoalvejuuren keräämisen maastosta ja koulutti itse kerääjät. Koposen matolääkettä vietiin myös ulkomaille.

Lääkelaboratoriolle valmistui vuonna 1900 oma tehdasrakennus, jota laajennettiin myöhemmin useita kertoja. Tehtaaseen kuului kuivaamo, raaka-ainevarasto, varsinaiset murskaus-, uuttaus-, puhdistus- ja pakkaustilat sekä valmiiden tuotteiden varasto. Tehtaan käyttämä sähkö saatiin omasta sähkölaitoksesta. Koponen oli itse suunnitellut tehtaan laitteet ja hän vastasi myös lääkepakkausten, mainosten ja lehti-ilmoitusten suunnittelusta. Koposen tehtaan valmistamia tuotteita palkittiin Hampurin farmakologisessa näyttelyssä 1904 sekä Suomessa pidetyissä Turun, Viipurin ja Helsingin teollisuusnäyttelyissä.

Albin Koponen kuoli 1917 ja hänet on haudattu Joensuuhun. Koposen perustama lääkelaboratorio jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1960 saakka, jolloin sen osake-enemmistö siirtyi lääketehdas Orionin haltuun. Nurmijärvellä tehtaan toiminta päättyi 1964. Matolääkkeen raaka-aineena käytetty kivikkoalvejuuri valittiin vuonna 1996 Nurmijärven nimikkokasviksi.

Koposen Nurmijärven lääketehtaan muistokivi

Tehdasrakennus jäi tyhjilleen ja hylätyksi; se vaurioitui pahasti ilkivallan vuoksi 70-luvun lopuilla ja lopulta purettiin vähin äänin.

Lähteet

• Nurmijärven merkkihenkilöitä : Apteekkari Frederik Albinus Koponen (1858-1917)
• Nurmijärven historiaa
• Heinäveden apteekki : Albin Koponen - lääketeollisuutemme perustajia
• Juuka-Seura Ry : Albin Koponen
• Apteekkimuseo : Suomen ensimmäinen lääketehdas

Aiheesta muualla

• Leikola, Anto: Koponen, Albin (1858–1917) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.