Hyvinkää–Karjaa-rata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti  Hyvinkää–Karjaa
Rakennettu  useissa osissa
Avattu  1873
Lakkautettu  1983
Omistaja  Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä  Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tavarajunia / vrk  10
Tekniset tiedot
Pituus  99,1 km
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  1524 mm
Sähköistys  ei
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  80 km/h
 • tavaraliikenteessä  80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Hyvinkää–Karjaa [1]
Ohjauskeskus  Helsinki (Pasila)
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV3

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, lukuun ottamatta satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä. Radalla kulkee myös Hangon satamasta Venäjälle autoja kuljettavia junia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus valmistui vuonna 1873[2], ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.

Henkilöliikennettä rataosalla on ollut jonkin verran. Karjaan ja Hyvinkään välistä tarjontaa alettiin vähentää vähäisten matkustajamäärien vuoksi 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Aluksi 1980-luvun alussa osa junavuoroista korvattiin kahdella linja-autolla ajettavalla vuoroparilla. Vuonna 1983 henkilöjunaliikenne lakkautettiin kokonaan ja liikennettä hoidettiin arkipäivisin kulkeneilla neljällä vuoroparilla. Liikennettä hoidettiin näin muutaman vuoden ajan ja matkustajamäärien vähennyttyä oli 1990-luvun alkuun mennessä jäljellä enää kaksi linja-autolla ajettua vuoroparia. Kysyntä linja-autoliikenteelle on ollut niin heikkoa, että vuoden 2006 kesällä lakkautettiin viimeinen yhteen suuntaan kulkenut Helsinki–Saukkola–Hyvinkää-vuoro. Hyvinkäältä Rajamäelle liikennettä on runsaasti ja samaten myös Hanko–Karjaa–Lohja–Nummela-välillä. Välillä Lohja–Rajamäki ei ole kysyntää, sillä päämatkustajavirrat kulkevat läheisiin kuntakeskuksiin ja Helsinkiin, joten poikittaisliikennetarve on vähäistä. Kaukoliikenteen osana reitti voisi toimia, mutta vaihtajat jäisivät muutamaan päivässä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]