Kulosaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kulosaari
Brändö
Kaupungin kartta, jossa Kulosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kulosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 42
Pinta-ala 1,81 km²
Väkiluku 3 809 (1.1.2013) 
Väestötiheys 2070 as./km²
Postinumerot 00570
Lähialueet Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Tullisaari, Mustikkamaa-Korkeasaari, Sörnäinen


Kulosaari
Brändö Nl.
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Helsinki
Lääni Uudenmaan lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Kihlakunta Helsingin kihlakunta
Perustettu 1922 Helsingin maalaiskunnasta
Liitetty 1946
– liitoskunnat Helsinki
Haaga
Huopalahti
Oulunkylä
Helsingin mlk (osittain)
Kulosaari
– syntynyt kunta Helsinki
Pinta-ala 1,2 km²
(1943)
Väkiluku 1 010
(1943)

Koordinaatit: 60°11.2′N, 25°00.5′E

Kulosaari (ruots. Brändö, vuosina 1922–1946 Brändö Nl.[1]) on saari, entinen kunta ja nykyinen Helsingin 42. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Saari sijaitsee Herttoniemen ja Sörnäisten välissä, ja sen molemmilta puolilta johtavat salmet Vanhankaupunginlahdelta Kruunuvuorenselälle. Se tunnetaan vanhana huvilakaupunginosana, joskin saarella on 1960-luvulta lähtien ollut myös jonkin verran kerrostaloasutusta. Vanhat huvila-alueet sijaitsevat pääasiassa saaren eteläisillä ja itäisillä ranta-alueilla, kerrostaloalue taas saaren keskiosassa, joka 1960-luvulle saakka oli pysynyt rakentamattomana.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukkaita Kulosaaressa on hieman yli 3 700 (2008 alussa)[2] ja osa-alueen pinta-ala on 1,81 km². Kulosaaren osa-alueeseen kuuluu myös Kivinokan niemi Kulosaaren saaren pohjoispuolella. Helsingin hallinnollisessa jaottelussa tunnetaan myös Kulosaaren peruspiiri, joka kattaa Kulosaaren osa-alueen lisäksi Mustikkamaa-Korkeasaaren osa-alueen.

Kulosaaren asukkaat ovat pääosin korkeasti koulutettuja (eniten korkeakoulututkintoja Helsingin alueista). Keskimääräisellä varallisuudella mitattuna Kulosaari on Helsingin varakkaimpia kaupunginosia (v. 2006 tulot per asuntokunta 80 594 €).[2] Työpaikkoja alue tarjoaa noin 430 hengelle (31.12.2005).[2]

Kulosaaren Domus, Kulosaarentien varrelle vuosina 1915–1916 rakennettu asuin- ja liikerakennus, joka oli 1960-luvun alkuun saakka Kulosaaren ainoa asuinkerrostalo.

Pääosa Kulosaaren asunnoista rakennettiin 1960-luvulla, sen jälkeen valmistuneita rakennuksista on vajaa viidennes ja 1960-lukua vanhempia kymmenesosa. Alueen asuntojen koko vaihtelee yksiöstä huomattavasti isompiin huoneistoihin. Monet niistä ovat tilavia; Kulosaaren asuntojen keskimääräinen pinta-ala 87,5 m2 (31.12.2006) on yksi Helsingin suurimpia.[2]

Saaren pohjoisosan halki kulkevat Itäväylä ja metrorata; Kulosaaressa on yksi Helsingin metron vuonna 1982 avatuista ensimmäisistä asemista. Kulosaaresta pääsee siltaa pitkin viereiseen Mustikkamaan saareen, josta puolestaan on yhteys Korkeasaareen.

Kulosaaressa on muun muassa suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet sekä kaksi lukiota: suomen- ja englanninkielinen Kulosaaren yhteiskoulu (myös yläaste) ja ruotsinkielinen Brändö gymnasium.

Kulosaareen valmistui vuoden 1917 syksyllä Rantahotelli, jonka on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Hotellitoiminta on sittemmin lakannut ja nykyisin rakennuksessa toimii Wihuri Oy:n pääkonttori, Wihurin linna.

Entisen rantahotellin välittömässä läheisyydessä on Kulosaaren tunnetuin ravintola, Kulosaaren Casino. Casino on suosittu paikka diplomaattitapaamisille, sillä Kulosaaressa toimii usean valtion suurlähetystöjä, muun muassa Puolan, Venezuelan, Kiinan, Ukrainan, Iranin, Madagaskarin ja Irakin. Osasyynä suosioon on myös ravintolan sijainti pienellä saarella, jota turvallisuuspalveluiden on helppo vartioida uhkien varalta.kenen mukaan?

Kulosaaren hautausmaa sijaitsee pienessä Leposaaressa Kulosaaren pohjoispuolella. Kulosaareen kuuluvaan Kivinokkaan sijoittuu muun muassa Kulosaaren kartano, Herttoniemen siirtolapuutarha ja Kivinokan kesämaja-alue.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulosaari ilmasta, ylävasemmalla viereinen Mustikkamaa. Kuva vuodelta 2009.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AB Brändö Villastad – Kulosaari-yhtiö perustettiin Helsingin kaupungin ulkopuolelle vuonna 1907 tarkoituksenaan muodostaa asumattomalle Kulosaaren saarelle uudenaikainen huvilakaupunki. Alueen asemakaavan laati yhtiön toimeksiannosta Lars Sonck. Kulosaaressa sijaitseva Vapaamuurarien kallio oli Sonckin ensimmäisessä suunnitelmassa sommitelman avulla yhteydessä saaren ehkä merkillisimpään luonnonmuodostelmaan, saaren eteläosassa sijaitsevaan laguunimaiseen sisälahteen (Gloet). Alueen asemakaavassa on myös Vapaamuurarinkuja.

Yhteiskunnallinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulosaaren huvilakaupunki kuului vuoteen 1922 asti Helsingin maalaiskuntaan. Sen jälkeen se oli runsaat kaksikymmentä vuotta itsenäinen kunta, kunnes se liitettiin osaksi laajenevaa Helsinkiä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa.

Vuosina 1910–1951 Kulosaareen liikennöi raitiotielinja. Linjalla ei ollut numeroa, vaan sen tunnuksena käytettiin alkujaan kirjainta B (Brändö), myöhemmin KB.[3] Raitiovaunut kuljetettiin saareen höyrylautalla vuoden 1919 joulukuuhun saakka, jolloin ensimmäinen Kulosaaren silta avattiin liikenteelle. Nykyinen silta valmistui sen paikalle vuonna 1957.

K. J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa kyyditys lokakuussa 1930 alkoi Kulosaaresta, mistä heidät siepattiin 14. lokakuuta ja kyyditettiin Joensuuhun. Tapahtumat etenivät esimerkiksi nykyisellä Armas Lindgrenin tiellä (silloin Södra Strandvägen).

Liikenneyhteydet Kulosaareen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kulosaaren kunnan ruotsinkielinen nimi oli sama kuin Ahvenanmaan Brändö, jolloin ruotsink. nimessä oleva Nl. tarkoittaa Nylands län eli Uudenmaan lääni. Ahvenanmaan Brändön nimi oli Kulosaaren kunnan olemassaoloaikana Brändö Ål. (Ålands län eli Ahvenanmaan lääni).
  2. a b c d Helsinki alueittain (2008)
  3. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat3.htm

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]