Kulosaari
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 42 | ||
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,81 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 3748 (1.1.2008) | ||
| - Väestötiheys | 2070 (1.1.2008)/km² | ||
| Postinumerot | 00570 | ||
| Osa-alueet | |||
| Lähialueet | Länsi-Herttoniemi, Herttoniemenranta, Tullisaari, Mustikkamaa-Korkeasaari, Sörnäinen | ||
|
Brändö Nl. |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Helsinki |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Kihlakunta | Helsingin kihlakunta |
| Perustettu | 1922 Helsingin maalaiskunnasta |
| Liitetty | 1946 |
| – liitoskunnat | Helsinki Haaga Huopalahti Oulunkylä Helsingin mlk (osittain) Kulosaari |
| – syntynyt kunta | Helsinki |
| Pinta-ala | 1,2 km² (1943) |
| Väkiluku | 1 010 (1943) |
Koordinaatit:
Kulosaari (ruots. Brändö, vuosina 1922–1946 Brändö Nl.[1]) on saari, entinen kunta ja nykyinen Helsingin 42. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Saari sijaitsee Herttoniemen ja Sörnäisten välissä, ja sen molemmilta puolilta johtavat salmet Vanhankaupunginlahdelta Kruunuvuorenselälle. Se tunnetaan vanhana huvilakaupunginosana, joskin saarella on 1960-luvulta lähtien ollut myös jonkin verran kerrostaloasutusta. Vanhat huvila-alueet sijaitsevat pääasiassa saaren eteläisillä ja itäisillä ranta-alueilla, kerrostaloalue taas saaren keskiosassa, joka 1960-luvulle saakka oli pysynyt rakentamattomana.
Sisällysluettelo |
Väestö [muokkaa]
Asukkaita Kulosaaressa on hieman yli 3 700 (2008 alussa)[2] ja osa-alueen pinta-ala on 1,81 km². Kulosaaren osa-alueeseen kuuluu myös Kivinokan niemi Kulosaaren saaren pohjoispuolella. Helsingin hallinnollisessa jaottelussa tunnetaan myös Kulosaaren peruspiiri, joka kattaa Kulosaaren osa-alueen lisäksi Mustikkamaa-Korkeasaaren osa-alueen.
Kulosaaren asukkaat ovat pääosin korkeasti koulutettuja (eniten korkeakoulututkintoja Helsingin alueista). Keskimääräisellä varallisuudella mitattuna Kulosaari on Helsingin varakkaimpia kaupunginosia (v. 2006 tulot per asuntokunta 80 594 €).[2] Työpaikkoja alue tarjoaa noin 430 hengelle (31.12.2005).[2]
Pääosa Kulosaaren asunnoista rakennettiin 1960-luvulla, sen jälkeen valmistuneita rakennuksista on vajaa viidennes ja 1960-lukua vanhempia kymmenesosa. Alueen asuntojen koko vaihtelee yksiöstä huomattavasti isompiin huoneistoihin. Monet niistä ovat tilavia; Kulosaaren asuntojen keskimääräinen pinta-ala 87,5 m2 (31.12.2006) on yksi Helsingin suurimpia.[2]
Saaren pohjoisosan halki kulkevat Itäväylä ja metrorata; Kulosaaressa on yksi Helsingin metron vuonna 1982 avatuista ensimmäisistä asemista. Kulosaaresta pääsee siltaa pitkin viereiseen Mustikkamaan saareen, josta puolestaan on yhteys Korkeasaareen.
Kulosaaressa on muun muassa suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet sekä kaksi lukiota: suomen- ja englanninkielinen Kulosaaren yhteiskoulu (myös yläaste) ja ruotsinkielinen Brändö gymnasium.
Kulosaareen valmistui vuoden 1917 syksyllä Rantahotelli, jonka on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Hotellitoiminta on sittemmin lakannut ja nykyisin rakennuksessa toimii Wihuri Oy:n pääkonttori, Wihurin linna.
Entisen rantahotellin välittömässä läheisyydessä on Kulosaaren tunnetuin ravintola, Kulosaaren Casino. Casino on suosittu paikka diplomaattitapaamisille, sillä Kulosaaressa toimii usean valtion suurlähetystöjä, muun muassa Puolan, Venezuelan, Kiinan, Ukrainan, Iranin, Madagaskarin ja Irakin. Osasyynä suosioon on myös ravintolan sijainti pienellä saarella, jota turvallisuuspalveluiden on helppo vartioida uhkien varalta.kenen mukaan?
Kulosaaren hautausmaa sijaitsee pienessä Leposaaressa Kulosaaren pohjoispuolella. Kulosaareen kuuluvaan Kivinokkaan sijoittuu muun muassa Kulosaaren kartano, Herttoniemen siirtolapuutarha ja Kivinokan kesämaja-alue.
Historia [muokkaa]
AB Brändö Villastad – Kulosaari-yhtiö perustettiin Helsingin kaupungin ulkopuolelle vuonna 1907 tarkoituksenaan muodostaa asumattomalle Kulosaaren saarelle uudenaikainen huvilakaupunki. Alueen asemakaavan laati yhtiön toimeksiannosta Lars Sonck.
Kulosaaren huvilakaupunki kuului vuoteen 1922 asti Helsingin maalaiskuntaan. Sen jälkeen se oli runsaat kaksikymmentä vuotta itsenäinen kunta, kunnes se liitettiin osaksi laajenevaa Helsinkiä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa.
Vuosina 1910–1951 Kulosaareen liikennöi raitiotielinja. Linjalla ei ollut numeroa, vaan sen tunnuksena käytettiin alkujaan kirjainta B (Brändö), myöhemmin KB.[3] Raitiovaunut kuljetettiin saareen höyrylautalla vuoden 1919 joulukuuhun saakka, jolloin ensimmäinen Kulosaaren silta avattiin liikenteelle. Nykyinen silta valmistui sen paikalle vuonna 1957.
K. J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa kyyditys lokakuussa 1930 alkoi Kulosaaresta, mistä heidät siepattiin 14. lokakuuta ja kyyditettiin Joensuuhun. Tapahtumat etenivät esimerkiksi nykyisellä Armas Lindgrenin tiellä (silloin Södra Strandvägen).
Liikenneyhteydet Kulosaareen [muokkaa]
- Helsingin metro: Kulosaaren metroasema
- busseja mm.
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Laura Kolbe: Kulosaari: unelma paremmasta tulevaisuudesta. (Väitöskirja.) Keuruu 1988. ISBN 952-90016-1-4
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Kulosaaren kunnan ruotsinkielinen nimi oli sama kuin Ahvenanmaan Brändö, jolloin ruotsink. nimessä oleva Nl. tarkoittaa Nylands län eli Uudenmaan lääni. Ahvenanmaan Brändön nimi oli Kulosaaren kunnan olemassaoloaikana Brändö Ål. (Ålands län eli Ahvenanmaan lääni).
- ↑ a b c d Helsinki alueittain (2008)
- ↑ http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat3.htm
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kulosaari Wikimedia Commonsissa- Kulosaaren kartta (helsinginkartta.fi)
- Kulosaarelaiset ry -kaupunginosayhdistyksen sivusto
- Laura Kolbe: Kulosaari – Helsingin 42. kaupunginosa
- Helsinki alueittain (2008) (pdf)
- Kulosaaren kirjasto
- Kulosaaren kartta
- Suomen raitiotieseura: Kulosaaren raitiotie
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
