Kallio (Helsinki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kallio
Berghäll
Kaupungin kartta, jossa Kallio korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kallio korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 11
Pinta-ala 1,09 km²
Väkiluku 27 051 (1.1.2013) 
Väestötiheys 16494 as./km²
Osa-alueet Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki
Postinumerot 00500, 00530
Lähialueet Kruununhaka, Kluuvi, Sörnäinen, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka-Töölö
Ilmakuva Kallion ydinalueesta
Diakoniapuisto Kallion länsiosassa uudistettiin 2000-luvun alussa. Taustalla tyypillisiä kalliolaisia kerrostaloja 1960-luvulta.

Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella. Kallion peruspiiriin kuuluu Kallion kaupunginosan lisäksi sen itäpuolella oleva Sörnäinen, joka on 10. kaupunginosa.

Miljöö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on aiemmin tunnettu työväestön asuinalueena. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksioissa asui lapsiperheitä, jotka muuttivat tuolloin varallisuuden salliessa muualle. Nykyään Kallio on profiloitunut erityisesti opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on pienten asuntojen saatavuuden,[1] hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, keskimääräinen asumisaika on noin 3,5 vuotta ja vain 23 prosenttia asukkaista on syntyjään helsinkiläisiä.lähde? Asunnon Kalliosta hankkivat yleensä ensiasuntoa tarvitsevat opiskelijat tai työn perässä Helsinkiin muuttavat yksineläjät.

Palvelut ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne mahdollistaa Helsingin parhaimpiin kuuluvan lähipalvelutarjonnan. Kivijalkakauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen talon alakerrassa. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Kalliota palvelee kaksi metroasemaa (Hakaniemi ja Sörnäinen), kuusi raitiovaunulinjaa ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta Alppiharjusta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Vallilasta Itäväylän kaukobusseihin. Julkisia palveluja Kalliossa ovat terveysasema, kirjasto ja alakoulu sekä Helsingin Diakonissalaitoksen sairaala. Lisäksi alueella sijaitsee Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä kaksi lukiota, ilmaisutaitoon erikoistunut Kallion lukio ja kuvataideopetusta painottava Helsingin kuvataidelukio. Kallion kirkko on yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä. Kalliossa on lukuisia puistoja, Eläintarhanlahden rannalla olevan Tokoinrannan puistoalueen lisäksi muun muassa Karhupuisto, Torkkelinpuistikko, Diakoniapuisto ja Tauno Palon puisto.

Kallion alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginosajaon mukaan Kallion (11. kaupunginosan) rajoina ovat etelässä Siltavuorensalmi ja sen ylittävä Pitkäsilta sekä Kaisaniemenlahti, lännessä Töölönlahti, pohjoisessa Helsinginkatu, idässä Hämeentie, Näkinkuja ja Hakaniemen silta. Se jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat Siltasaari (vuoden 2009 alussa noin 2 300 as.), Linjat (noin 9 200 as.) ja Torkkelinmäki (noin 6 900 as.).[2] Siltasaaren osa-alueeseen kuuluu Hakaniemen tori ympäristöineen. Linjojen osa-alueen nimi johtuu alueen kaduista, numeroiduista linjoista (Ensi-Viides linja), mutta niiden välisten kortteleiden lisäksi siihen kuuluu myös Töölönlahden rannalla oleva Linnunlaulun huvila-alue, joka eroaa kuitenkin luonteeltaan täysin muusta Kalliosta.[3]

Työläisten punaisena kaupunginosana tunnettu Kallio on vielä näinä päivinäkin Vasemmistoliiton vahvinta kannatusaluetta

Kallio muodostaa Hämeentien itäpuolella olevan Sörnäisten eli 10. kaupunginosan kanssa Kallion peruspiirin, johon kuuluvat myös Merihaka, Hanasaari ja Sompasaari. Puhekielessä Kalliolla tarkoitetaan usein virallista määritelmää laajempaa aluetta, johon voidaan laskea kuuluvaksi myös Helsinginkadun toisella puolella sijaitseva, Alppiharjun kaupunginosaan kuuluva Harjun alue eli Vaasankadun ja Brahen­kentän (Kallion urheilukentän) ympäristö.

Kallio populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on usein esiintynyt suomalaisessa populaarikulttuurissa. Kallio on tapahtumapaikkana muun muassa vuonna 1975 ilmestyneessä Pirkko Saision esikoisromaanissa Elämänmeno. Teoksen päähenkilö asuu Fleminginkadulla ja kirjan tapahtumat sijoittuvat pitkälti Kallion ja Sörnäisten rajamaille. Tämä antaa kirjalle ”eräänlaisia kortteli- ja kaupunginosaromaanin piirteitä”.[4]. Mikko Rimmisen vuonna 2004 ilmestynyt teos Pussikaljaromaani sijoittuu kokonaisuudessaan Kallion kaduille ja baareihin. Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja -teosten päähenkilö Juha asuu Kalliossa.

Kallio esiintyy myös suomalaisissa televisiosarjoissa ja elokuvissa. Kallion ideologinen merkitys helsinkiläisyydelle korostuu Aki Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Calamari Union (1985), jossa 15 Frank-nimistä henkilöä lähtevät matkalle Kalliosta Eiraan paremman elämän toivossa. Kallio on myös Pekka ja Pätkä -elokuvien taustamiljöö talomies pikkaraisineen. Tapio Piiraisen ohjaaman Raid-televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat paljolti Kallioon ja erityisesti Linjoille. Draamasarja Kotikadun päähenkilöt muuttivat tuotantokauden 2004–2005 aikana Ullanlinnasta Kallioon lähelle Karhupuistoa.[5]

Musiikissa Kallio mainitaan muun muassa useissa Tuomari Nurmion kappaleissa, Happoradion kappaleessa ”Pois Kalliosta”, Lapinlahden Lintujen kappaleissa ”Kalliossa” ja ”Tyttö huutaa hii!”, Plutonium 74:n kappaleessa ”Kallioon”, Junon kappaleessa "Hagiksesta pohjoiseen", sekä Fredin esityksessä ”Kolmatta linjaa takaisin”. Myös Jontin & Shakan kappaleessa ”Kolmatta linjaa” ja Heikki Kuulan useammassa kappaleessa käsitellään Kalliota. Tuomari Nurmion slangikappaleessa ”Tonnin stiflat” liikutaan Kalliossa, ”luudataan Hesarilla ja dallataan Hagikseen”. Useat Sir Elwoodin Hiljaiset Värit -yhtyeen kappaleiden sanoitukset liittyvät Kallioon (esimerkiksi ”Flemarilla tuulee”, ”Kaduilla Kallion” ja ”Ohut kosketus”). Kaija Koon kappaleen ”Yhtä kaikki” toisessa säkeistössä liikutaan Kalliossa. Säkeistössä mainitaan muun muassa Karhupuisto ja kalliolainen ravintola Cella. Laineen Kasperin sekä Julma-Henrin kappaleissa mainitaan myös Kallio. Pertti Kurikan nimipäivät yhtyeen 2009 julkaistu kappale "Kallioon!" edustaa puolestaan punk musiikkityyliä.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sivun 13 karttakuva, ks. Asuminen alueittain Helsingissä 2010, Tilastoja 2012 2012. Helsingin kaupunki, Tietokeskus. Viitattu 23.10.2013.
  2. Helsinki alueittain (s. 86) Helsingin kaupungin tilastotoimisto. Viitattu 5.9.2011.
  3. Helsinki alueittain (osa-aluejakokartta sivulla 87)
  4. HS.fi: Pirkko Saision kirjasta Elämänmeno
  5. http://www.kalliolainen.com/jutut/histoire.php?ID=271

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kallio.

Koordinaatit: 60°11′03″N, 24°56′57″E