Kallio (Helsinki)
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 11 | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,09 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 17 979 (1.1.2004) | ||
| - Väestötiheys | 16 494/km² | ||
| Postinumerot | 00530 | ||
| Osa-alueet | Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki | ||
| Lähialueet | Kruununhaka, Kluuvi, Sörnäinen, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka-Töölö | ||
Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella. Kallion peruspiiriin kuuluu Kallion kaupunginosan lisäksi sen itäpuolella oleva Sörnäinen, joka on 10. kaupunginosa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Miljöö
Kallio on aiemmin tunnettu työväestön asuinalueena. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksioissa asui lapsiperheitä, jotka muuttivat tuolloin varallisuuden salliessa muualle. Nykyään Kallio on profiloitunut erityisesti opiskelijoiden ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on asuntojen edullisuudenlähde?, hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, keskimääräinen asumisaika on noin 3,5 vuotta ja vain 23 prosenttia asukkaista on syntyjään helsinkiläisiä. Asunnon Kalliosta hankkivat yleensä ensiasuntoa tarvitsevat opiskelijat tai työn perässä Helsinkiin muuttavat yksineläjät.
[muokkaa] Palvelut ja liikenne
Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne mahdollistaa Helsingin parhaimpiin kuuluvan lähipalvelutarjonnan. Kivijalkakauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen talon alakerrassa. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Kalliota palvelee kaksi metroasemaa (Hakaniemi ja Sörnäinen), kuusi raitiovaunulinjaa ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta Alppiharjusta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Vallilasta Itäväylän kaukobusseihin. Julkisia palveluja Kalliossa on terveysasema, kirjasto ja alakoulu sekä Helsingin Diakonissalaitoksen sairaala. Lisäksi alueella sijaitsee Metropolia Ammattikorkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, ilmaisutaitoon erikoistunut Kallion lukio sekä kuvataideopetusta painottava Helsingin kuvataidelukio. Kallion kirkko on yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä. Kalliossa on lukuisia puistoja, Eläintarhanlahden rannalla olevan Tokoinrannan puistoalueen lisäksi muun muassa Karhupuisto, Torkkelinpuistikko, Diakoniapuisto ja Tauno Palon puisto.
[muokkaa] Kallion alue
Helsingissä on eri yhteyksissä käytössä kaksi virallista aluejakoa, kaupunginosa- ja peruspiirijako. Näissä Kallio on määritelty eri tavalla. Kaupunginosajaon mukaan Kallion (11. kaupunginosan) rajoina ovat etelässä Siltavuorensalmi ja sen ylittävä Pitkäsilta sekä Kaisaniemenlahti, lännessä Töölönlahti, pohjoisessa Helsinginkatu, idässä Hämeentie, Näkinkuja ja Hakaniemen silta. Se jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat Siltasaari (vuoden 2009 alussa noin 2 300 as.), Linjat (noin 9 200 as.) ja Torkkelinmäki (noin 6 900 as.).[1] Siltasaaren osa-alueeseen kuuluu Hakaniemen tori ympäristöineen. Linjojen osa-alueen nimi johtuu alueen kaduista, numeroiduista linjoista (Ensi-Viides linja), mutta niiden välisten kortteleiden lisäksi siihen kuuluu myös Töölönlahden rannalla oleva Linnunlaulun huvila-alue, joka eroaa kuitenkin luonteeltaan täysin muusta Kalliosta.[2]
Kallion peruspiiriin sitä vastoin kuuluu myös Hämeentien itäpuolella oleva Sörnäinen eli 10. kaupunginosa, siihen kuuluvat Merihaka, Hanasaari ja Sompasaari mukaan luettuina. Käytännössä, joskaan ei virallisesti, Kalliolla tarkoitetaan usein laajempaakin aluetta, johon voidaan laskea kuuluvaksi myös Helsinginkadun toisella puolella sijaitseva, Alppiharjun kaupunginosaan kuuluva Harjun alue eli Vaasankadun ja Brahen kentän (Kallion urheilukentän) ympäristö.
[muokkaa] Kallio populaarikulttuurissa
Kallio on usein esiintynyt suomalaisessa populaarikulttuurissa. Kallio toimii tapahtumapaikkana muun muassa vuonna 1975 ilmestyneessä Pirkko Saision esikoisromaanissa Elämänmeno. Teoksen päähenkilö asuu Fleminginkadulla ja kirjan tapahtumat sijoittuvat pitkälti Kallion ja Sörnäisten rajamaille. Tämä antaa kirjalle "eräänlaisia kortteli- ja kaupunginosaromaanin piirteitä." [3]. Myös Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja -teosten päähenkilö Juha asuu Kalliossa. Lisäksi Mikko Rimmisen vuonna 2004 ilmestynyt teos Pussikaljaromaani sijoittuu kokonaisuudessaan Kallion kaduille ja baareihin. Kallio esiintyy myös suomalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Draamasarja Kotikadun päähenkilöt muuttivat tuotantokauden 2004-2005 aikana Ullanlinnasta Kallioon lähelle Karhupuistoa. [4] Kallion ideologinen merkitys helsinkiläisyydelle korostuu Aki Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Calamari Union (1985), jossa 15 Frank-nimistä henkilöä lähtevät matkalle Kalliosta Eiraan paremman elämän toivossa. Myös Tapio Piiraisen ohjaaman Raid-televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat paljolti Kallioon ja erityisesti Linjoille. Kallio on myös Pekka ja Pätkä elokuvien taustamiljöö talomies pikkaraisineen. Musiikissa Kallio mainitaan muun muassa Happoradion kappaleessa "Pois Kalliosta", Lapinlahden Lintujen kappaleissa "Kalliossa" ja "Tyttö huutaa hii!", Plutonium 74:n kappaleessa "Kallioon" sekä Fredin esityksessä "Kolmatta linjaa takaisin". Myös Jontin & Shakan kappaleessa "Kolmatta linjaa" ja Heikki Kuulan useammassa kappaleessa käsitellään Kalliota. Tuomari Nurmion slangikappaleessa "Tonnin stiflat" liikutaan Kalliossa, "luudataan Hesarilla ja dallataan Hagikseen". Myös useat Sir Elwoodin Hiljaiset Värit -yhtyeen kappaleiden sanoitukset liittyvät Kallioon (esim. "Flemarilla tuulee", "Kaduilla Kallion" ja "Ohut kosketus"). Myös Kaija Koon kappaleen "Yhtä kaikki" toisessa säkeistössä liikutaan Kalliossa. Säkeistössä mainitaan mm. Karhupuisto ja kalliolainen ravintola Cella.
[muokkaa] Galleria
-
Näkymä Kallion Pengerkadulle.
-
Kallion kirjasto (1912) oli Suomen ensimmäinen täysin kunnan rahoilla rakennettu kirjastorakennus.
-
Kalliota kuvattuna Työväentalon tornista Hakaniemestä tammikuussa 2008.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Helsinki alueittain (s. 86) Helsingin kaupungin tilastotoimisto. Viitattu 5.9.2011.
- ↑ Helsinki alueittain (osa-aluejakokartta sivulla 87)
- ↑ HS.fi: Pirkko Saision kirjasta Elämänmeno
- ↑ http://www.kalliolainen.com/jutut/histoire.php?ID=271
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kallion kartta (helsinginkartta.fi)
- Kalliolainen
- Kalliosivut - Kallio-seuran ylläpitämä sivusto
- Google Maps -kartta alueeseen
- Kallion peruspiiri (PDF)
- Alppiharjun peruspiiri (PDF)
- YLE Elävä arkisto - Minun Helsinkini
- Kallio City-lehdessä
- Kallio Face-lift City-lehdessä
- Valokuvia Kalliosta
Koordinaatit:
