Sörnäinen
Sivulta puuttuu
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 10 (osa-alue 100) | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,66 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 6 969 (1.1.2008)[1] | ||
| - Väestötiheys | 4 198/km² | ||
| Postinumerot | 00500, 00580 | ||
| Osa-alueet | Vilhonvuori, Kalasatama, Sompasaari, Hanasaari | ||
| Lähialueet | Kruununhaka, Kallio, Alppiharju, Mustikkamaa–Korkeasaari, Hermanni, Vallila, Kulosaari | ||
Sörnäinen (ruots. Sörnäs, puhekielessä nykyään usein Sörkkä, alun perin Sörkka) on vajaan 7 000 asukkaan kaupunginosa Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Kaupungin hallinnollisessa ja toiminnallisessa palvelujaotuksessa Sörnäinen kuuluu Kallion peruspiiriin.[1] Se jakautuu vuodesta 2013 lähtien virallisesti neljään osa-alueeseen, jotka ovat Vilhonvuori, Kalasatama, Sompasaari ja Hanasaari.[2]
Sisällysluettelo |
Nimi[muokkaa]
Sörnäisten nimi juontuu ruotsinkieliseen nimeen Södernäs ("Eteläniemi") ja se mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1639 Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa, mutta nimi lienee kuitenkin paljon vanhempi. Tuolloin kaupungin uudelleensijoittamista suunniteltiin nykyisen Sörnäisten alueelle. Loppujen lopuksi kaupunki sijoitettiin Vironniemeen. Jo 1700-luvulla nimi Södernäs on vaihtunut kartoilla murteelliseen muotoon Sörnäs. Suomeksi on ensin käytetty nimeä Sörnäsi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Söörnäinen. Vuonna 1928 vahvistettiin virallisesti nimipari Sörnäinen – Sörnäs.[3]
Helsingin slangissa alue tunnetaan nimillä Sörkka ja Sörkkä. Lähtömuotona lienee ollut ruotsinkielisen slangin Sörckan.[4]
Muuttuva Sörnäinen[muokkaa]
Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) rakentaminen 1850-luvulla Siltasaaresta Kumpulaan oli merkittävä itäisen kantakaupungin kehittymiselle. Tien itäpuolelle kohosi tehtaita ja länsipuolelle asutusta. Suomen toinen rataosuus Pasilasta Sörnäisten satamaan avattiin vuonna 1863, ja tästä ajankohdasta alkoi Sörnäisten voimakas kasvu.
Kaupunkirakentaminen levisi Sörnäisistä kohti Kalliota, kun muutamat tehtailijat perustivat osakeyhtiön työväkensä asuttamiseksi, ja sen seurauksena syntyi rivi "puulaakivilloja". Työväkeä asui villoissa valtavia määriä. Monissa asunnoissa ei ollut edes wc:tä ja koko neljän hengen perhe saattoi asua yhdessä pienessä huoneessa. Näissä työväenluokkaisissa olosuhteissa syntyi myös Stadin slangi 1900-luvun alussa.
Sörnäisten sataman läheisyydessä, Sörnäisten rantatien molemmin puolin on toiminut joukko tehtaita, muun muassa Kone- ja Siltarakennus sekä Elannon tehtaat. Alueella toiminut myös Suvilahden kaasulaitos ja nykyäänkin Hanasaaren voimala.
Kantakaupunki kävi vähitellen liian ahtaaksi teollisuustoiminnoille, jotka alkoivat siirtyä esikaupunkeihin. Vanhojen teollisuusalueiden muutos asuinalueiksi alkoi 1970-luvulla Merihaasta ja jatkuu edelleen. Sörnäisten entiselle teollisuusalueelle on rakennettu uusi Lintulahden asuinalue, työpaikkoja ja kulttuuripalveluja. Myös Sörnäisissä yli sata vuotta toiminut rahtilaivasatama lakkautettiin vuonna 2008 Vuosaaren uuden sataman valmistuttua. Lähiympäristöä parannetaan alueen muuttuneen luonteen mukaisesti.
Sörnäinen, Alppiharju ja Kallio ovat tiheimmin rakennettua aluetta Helsingissä ja samalla koko Suomessa. Pienasuntojen osuus kaikista asunnoista on Helsingin suurin: jopa 80 prosenttia. Siksi itäinen kantakaupunki onkin todennäköisin nuorten ensiasuntojen ostokohde.lähde? Asuntojen pienuuden takia tyypillisin alueen asukas on yksin asuva nuori aikuinen, tai ikääntynyt tai lapseton pariskunta.[1]
Sörnäisten satama-alueelle ja sen ympäristöön rakennetaan 2010–2030-luvuilla uusi merellinen 15 000 asukkaan Kalasataman asuinalue osaksi kantakaupunkia.
Sörnäinen liikenteellisenä solmukohtana[muokkaa]
Helsingin itäisessä kantakaupungissa autojen lukumäärä asukasmäärään nähden on pienintä Helsingissä. Alueen peruspalvelut ovat kattavat ja aina lyhyellä kävelyetäisyydellä. Sörnäisten läpi kulkevat lähes kaikki keskustasta koilliseen ja itäiseen Helsinkiin sekä Itä-Vantaalle suuntautuvat bussilinjat sekä useita poikittaislinjoja. Etenkin niin kutsuttu Sörnäisten kurvi on lukuisten joukkoliikenneyhteyksien solmukohta. Useat raitiolinjat kulkevat Hämeentietä pitkin, ja Sörnäisten metroasema otettiin käyttöön 1. syyskuuta 1984. Alueen joukkoliikenneyhteydet kaikille puolille pääkaupunkiseutua ovat erinomaiset.
-
Sörnäisten metroaseman lippuhalli
-
Sörnäisten satama
-
Sörnäinen mereltä päin katsottuna
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Helsinki alueittain 2008 (Kallion peruspiiri PDF:n sivuilla 84-87) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.1.2010.
- ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1981
- ↑ Heikki Paunonen 2006. Synonymia Helsingin slangissa. Virittäjä 3/2006, s. 336–364.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäinen Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
Koordinaatit:
