Stadin slangi
Sivulta puuttuu _Le_Quai_(1890-1900).jpg)
Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi. Slangi säilyi lähes muuttumattomana 1940-luvulle. Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. 1950-luvulla se muuttui yhdysvaltalaisperäisen nuorisokulttuurin myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri alakulttuureihin.[1]
Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten slaafaaminen ’nukkuminen’ saksasta ja donna 'nainen' italiasta. Uusi slangi on lainannut sanastoaan pääasiassa englannin kielestä.[1] Kieliopiltaan slangi on kuitenkin pääosin suomea.
Vanha stadin slangi oli eräänlainen työläiskorttelien yhteiskieli. Äidinkielen opettaja Tuula Uusi-Hallilan mukaan slangia kohtaan on aina tunnettu ennakkoluuloja sen taustan vuoksi.[1] Stadin slangin sanasto ja puhetyyli vaihteli jonkin verran eri kaupunginosissa. Vahvimmat erot olivat Pitkänsillan eteläpuolella (Punavuori, Kruununhaka) ja pohjoispuolella (Sörnäinen, Kallio) puhutun slangin välillä.[2]
Stadin Slangi ry on perustettu tekemään kulttuurityötä stadin slangin ja sen perinteen saralla.
Sisällysluettelo |
Esimerkki slangista [muokkaa]
Näyte 1930-luvun slangista emeritusprofessori Heikki Paunosen slangiarkistosta:[3]
»Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pysäkin pirssistä fiude ja tsörattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin smörgarit ja Magin jätskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupysäkille. Oli kliffaa jos sattu tuleen kesävaunu. Ei haitannu vaikka siinä snadisti bloosas.»
Tunnettuja stadin slangin taitajia [muokkaa]
Eero Salola julkaisi jo 1920-luvulla slangijuttukirjan Ilman fritsaria. Uudelleen slangin toi kirjallisuuteen Pentti Saarikoski kääntämällä teoksen Sieppari ruispellossa.
Pentti Saarikosken sisarenpoika, kokki Sami Garam, on kääntänyt Stadin slangille useita teoksia, muun muassa Aku Ankka -sarjakuvakokoelman Rotsi on mut byysat puuttuu ja Kiven Seitsemän veljestä (Seittemän broidii). Muita tunnettuja slangin taitajia ovat muun muassa Arvo Turtiainen, Tuomari Nurmio, Remu Aaltonen ja Jussi Raittinen. Tunnetuksi on tullut myös Georg Malmsten, erityisesti laulunsa Stadin kundi (1952) ansiosta. Useat räppärit käyttävät slangia.
Kuuluisa Stadin slangilla kirjoitettu kappale on myös Tuomari Nurmion ”Tonnin stiflat”:
- Monen vuoden jälkeen mä Hesarilla luudaan
- ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.
- Snagarilla hodarin mä skruudaan,
- ja rundaan kohti kulman kuppilaa.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Tammi 1962
- Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.
- Sami Garam: Aku Ankka - Rotsi on mut byysat puuttuu (2001)
- Sami Garam: Snögeli ja seittemän snadii starbuu (WSOY, 2001) ISBN 951-0-25703-6
- Sami Garam: Jörde-Juge
- Sami Garam: Kessen rehukotsa (Egmont, 2005) ISBN 952-469-399-2
- Edvard Janzon: Rundi stadis välil snadis (Gummerus, 1997) ISBN 951-20-5231-8
- Edvard Janzon: Palsa kanis, litski kalis (Gummerus, 2002) ISBN 951-20-6092-2
- Edvard Janzon: Villi Vallila (Kesuura, 2006) ISBN 951-812-112-5
- Olli Seppälä (toim.): Stadilaisten katkismus (Kirjapaja, 2000) ISBN 951-625-676-7
- Olli Seppälä (toim.): Luukkaan evankeliumi slangiks skrivattuna (Kirjapaja, 2001) ISBN 951-625-740-2
- Pentti Malaste: Uusi testamentti stadin slangilla (Gummerus, 2001) ISBN 951-20-5828-6
- Erkki Johannes Kauhanen: Slangivisa (Tammi, 2002) ISBN 951-31-2533-5
- Kaarina Karttunen: Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1979) ISBN 951-0-09050-6
- Erkki Mattsson: Ei se skulaa joka skagaa (Edico Oy, 1999) ISBN 951-97542-1-0
- Erkki Mattsson: Griinataa kimpassa (Edico Oy, 2001) ISBN 951-97542-2-9
- Juhani Mäkelä: Stadin snadi slangisanakirja (WSOY, 2002, 1. painos 1997) ISBN 951-0-22477-4
- Jukka Annala: Remusanakirja (Teos, 2008)
- Petri Kallio: "How Uralic is Stadin Slangi?" Rogier Blokland & Cornelius Hasselblatt (toim.), Language and Identity in the Finno-Ugric World, s. 176-191. Studia Fenno-Ugrica Groningana 4. Maastricht 2007. ISBN 978-90-423-0315-7
- Juusela, Kaisu & Nisula, Katariina: Helsinki kieliyhteisönä. Juhlajulkaisu Heikki Paunosen 60-vuotispäivän kunniaksi. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006. ISBN 952-10-3348-7.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Uusi-Hallila, Tuula: Kieli ja identiteetti. [on-line] SKS verkko-oppimateriaalit. 2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 16.6.2009.
- ↑ Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2., tarkistettu painos (1. painokset 1932 ja 1934). Helsinki: Weilin + Göös, 1973. ISBN 951-35-1023-9.
- ↑ Erkki Kauhanen: Stadin slangi 9.8.2003. Slangi.net Viitattu 24.5.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Artikkeleita [muokkaa]
- Erkki Lyytikäinen: Kiitos sanoista, rakkaat rajanaapurit. Helsingin sanomat 23.6.2000.
- Irma Stenbäck: Stadin slangi toi Tieto-Finlandian. Helsingin sanomat 12.1.2001.
- Anu Pyhtiä: Helsingin slangi tulistuttaa yo-kirjoituksissa. Etelä-Saimaa 13.2.2007.
