Vuosaaren satama

Vuosaaren satamaa nähtynä kävelysillalta joulukuussa 2008

Melumuuri, joka suojaa Porvarinlahden Natura-aluetta satamamelulta

Melumuurin päässä oleva näköalatasanne Horisontti

Vuosaaren satama on Vuosaaren uusi, koko pääkaupunkiseutua (ja muuta Suomea) palveleva kontti- ja perävaunuliikenteen satama. Sataman peruskivi muurattiin 7. tammikuuta 2003, ja satama avattiin 24. marraskuuta 2008. Satama korvasi auetessaan Sörnäisten sataman ja Länsisataman konttisataman ja korvaa aikanaan myös Laajasalon öljysataman. Vuosaaren sataman omistaa Helsingin Satama, joka on Helsingin kaupungin liikelaitos.

Tarve ja sijainti

Vuosaaren satamahanketta perusteltiin sillä, että Helsingin vanhempien satamien kapasiteetti olisi loppunut sen hetkisten talousnäkymien perusteella vuoteen 2010 mennessä, ja laajentaminen keskellä Helsinkiä olisi ollut hyvin vaikeaa. Siirtämällä satama ulos keskustasta voitiin myös vapauttaa laajoja alueita asuntoja ja toimistotiloja varten. Myös Pasilassa vapautui laaja alue nykyistä ratapihaa tavaraliikenteen siirtyessä pohjoisemmaksi. Vuosaaren sijainnin etuna on myös, että osa kontti- ja muusta raskasliikenteestä kiertää Helsingin keskustan.

Sijainniltaan Vuosaari on arvioitu paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tarjottu Kirkkonummi. Tavaraliikenteen siirtäminen täysin Kotkaan tai Haminaan ei olisi käytännöllistä, sillä suuri osa tavarasta pitäisi saman tien rahdata takaisin pääkaupunkiseudulle.

Sataman takamaan kappaletavaralogistiikka

Vuosaaren sataman kappaletavaran käsittelystä kilpailevat useat projektit, kuten Keravan logistiikkakeskus ja Hollolan Nostavan logistiikkakeskus sekä suunnitelma Riihimäen logistiikkakeskukseksi. John Nurminen rakentaa satamakeskuksensa Vuosaareen.

Kehitys

Satama-alueen koko on 150 hehtaaria. Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1 500 metriä, laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 15 kappaletta.

Nykyisen Vuosaaren sataman alueen keskiosaan rakennettiin 1970-luvulla Valmetin Vuosaaren telakka, joka korvasi siihen saakka Katajanokan kärjessä sijainneen telakan. Myöhemmin telakka siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden omistukseen, joka kuitenkin lakkautti sen jo vuonna 1987.

Ensimmäiset laivaukset

Ensimmäinen uutta Vuosaaren satamaa käyttänyt alus oli M/S Nora, johon lastattiin 2. helmikuuta 2007 Azipod-ruoripotkurilaitteita. Ne painoivat 200 tonnia kappale. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaareen tapahtui 18. kesäkuuta 2007, jolloin M/S Black Sea toi Espanjasta 2600 tonnia ratakiskoja satamarataa varten. Kyseessä oli samalla Steveco Oy:n ensimmäinen purkutyö Helsingissä.

Säännöllinen laivaliikenne Vuosaaren satamassa aloitettiin 24. marraskuuta 2008, jolloin samalla Sörnäisten sataman toiminta lakkasi.

Liikenneyhteydet

Maantieliikenne ohjataan satamaan uutta 2+2-kaistaista moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena. Kehä III:lta on edelleen yhteydet muun muassa valtateille 1, 3, 4 ja 7. Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n Västersundomin eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla tiellä on Suomen toiseksi pisin tunneliosuus. Tunnelin korvaavana varayhteytenä häiriötilanteissa toimii katuverkon osuus Itäväylältä Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta satamaan. Viitoitus on toteutettu muuttuvin opastein, joita hallitaan keskitetysti tiehallinnon valvomosta. Varayhteyttä on jo jouduttu sataman avauduttua käyttämään, sillä sataman automaattisen kulunvalvontajärjestelmän ongelmien johdosta liikenne tunnelissa ruuhkautui avajaisviikolla pahasti.

Keravan Saviolta on rakennettu rautatieverkon uusi osuus, Vuosaaren satamarata.

Satamaan johtava Helsingin majakalta alkava 32 kilometrin pituinen meriväylä on kulkusyvyydeltään 11 metriä ja vähintään 200 metrin levyinen.

Vuosaaren matkustajaliikenne

Hansaterminaali on Vuosaaren sataman matkustajaterminaali, joka palvelee tällähetkellä Travemünden, Rostockin ja Gdynian matkustajaliikennettä. Hansaterminaali on sijoitettu B-portin yhteyteen. Sen kautta kulkee ropax-alusten matkustajaliikenne.

Esitettyä kritiikkiä

Vuosaaren satamaa on kritisoitu muun muassa korkeista kustannuksista (arvio 468 miljoonaa euroa), haitallisista vaikutuksista ympäristölle ja tarpeettomuudesta. Pääkaupunkiseudulle tarvittiin satamalaajennus, mutta sen olisi voinut toteuttaa myös Kantvikin satamana. Koska kuitenkin satamatulo on kunnallistaloudellisesti suuri tuloerä ja koska Helsingin kaupunki muuttui jo hetken muuttotappioalueeksi, satamajärjestely vapauttaa tilaa muilta alueilta edullisempaan asuntotuotantoon, mikä puolestaan lisää asukaslukua. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisen valituksen 24. lokakuuta 2002 ja salli sataman rakentamisen.

Rakennustyömaa syyskuussa 2007, alueen lounaiskulmasta nähtynä.

Katso myös

• Vuosaaren satamarata

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuosaaren satama Wikimedia Commonsissa
• Vuosaaren satama