Vuoden betonirakenne

Ensimmäinen vuoden betonirakenne, vuonna 1970 palkittu Näsinneula.

1971 Lahden suurmäki.

1972 MJ-vesitorni.

1973 Merihaka.

1974 Oulun yliopiston Linnainmaan kampus

1975 Porvoonjoen jalankulkusilta

1977 Lahden urheilukeskuksen katsomo.

1980 Färjsundin silta.

1982 Lahden teatteritalo.

1983 Bagdadin kongressipalatsi.

1985 Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metso.

1987 Länsi-Pasilan koerakentamiskortteli.

1988 Tiedekeskus Heureka.

1989 Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni

1990 Lahden kirjastotalo

1992 Joensuun pääkirjasto.

1993 Helsingin oopperatalo.

1997 Kiasma.

1997 Raippaluodon silta, kunniamaininta.

1998 Tennispalatsi.

2000 Biomedicum Helsinki.

2001 Marienkirche, Neubrandenburg.

2001 Max Planck tutkimusinsituutti Dresdenissä, kunniamaininta.

2003 Lleidan yliopiston kirjasto ja kulttuurikeskus

2004 Helsingin oikeustalo.

2004 Klaukkalan kirkko, kunniamaininta.

2005 Kampin keskuksen joukkoliikenneterminaalit.

2006 Lahti-Kerava -oikorata.

2007 Turun pääkirjasto.

2008 Vuosaaren sataman meluseinä.

2009 Hämeenlinnan maakunta-arkisto.

2010 Pyhän Laurin kappeli.

2011 Flooranaukio – Lontoonkuja.

2012 Seinäjoen uusi kaupunginkirjasto Apila.

Vuoden betonirakenne on vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus rakennetulle uudelle betonirakenteelle, joita voivat olla miltei mitkä tahansa betonirakenteet. Nimityksen myöntää Betoniteollisuus ry.

Kilpailun historiasta ja säännöistä

Vuosina 1970-1975 nimityksen myönsi jo toimintansa lopettanut Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö ry. Alkuvuosien voittaneissa kohteissa tekninen vaativuus, iso koko ja näyttävyys olivat etusijalla. Kilpailuun laadittiin varsinaiset säännöt vuonna 1976. Konstruktioiden vaativuuden ja innovaatioiden lisäksi kiinnitettiin huomiota entistä enemmän muun muassa betonirakenteen arkkitehtuuriin, sopeutumiseen ympäristöön ja taloudellisuuteen. Tuomariston edustavuutta laajennettiin. Vuonna 1980 sääntöjä tarkennettiin laajentamalla edelleen tuomariston kokoonpanoa ja painottamalla lisää arkkitehtuurin osuutta. Vuoden 1986 sääntötarkistuksessa määriteltiin kilpailun tarkoitukseksi kehittää yhtä lailla sekä betoniarkkitehtuuria että betonirakentamisen tekniikkaa. Kilpailun suosio kasvoi 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien kilpailuun on voinut osallistua myös peruskorjauskohteita. Nykyään kilpailuun osallistuvien rakenteiden tulee olla rakennettu Suomeen. Betoniteollisuus ry:n mukaan rakennusmateriaalina betonia valmistetaan enemmän kuin mitään muuta materiaalia maailmassa.

Vuoden 2010 kilpailun säännöt vahvisti Betoniteollisuus, joka myös kutsui koolle tuomariston. Suomen Arkkitehtiliitto, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ja Suomen Betoniyhdistys nimesivät tuomaristoon kukin yhden jäsenen. Betoniteollisuus kutsui tuomaristolle sihteerin ja puheenjohtajan sekä yhden jäsenen, joka edusti julkista sanaa.

1970

• Näsinneula,Tampere. Arkkitehti Pekka Ilveskoski.

1971

• Lahden suurmäki, Lahti. Arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad.

1972

• MJ-vesitorni Nurmijärvelle. Ensimmäinen MJ-vesitorni Suomessa Matti Janhusen ehdotuksen mukaisesti uudella rakennusmenetelmällä. Arkkitehti Michele Merckling, suunnittelijat Matti, Henri ja Petri Janhunen ja Matti Ollila.

1973

• Merihaka, Helsinki. Arkkitehdit Peter Biber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen, KK:n arkkitehtiosasto.

1974

• Oulun yliopiston Linnanmaan alue, Oulu. Arkkitehti Kari Virta.

1975

• Porvoonjoen jalankulkusilta, Porvoo. Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollila.

1976

• Tie- ja vesirakennushallituksen elementtisiltajärjestelmät. Tie- ja vesirakennushallituksen sillansuunnittelutoimisto sekä Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky.

1977

• Lahden urheilukeskuksen katsomo, Lahti. Konsulttikeskus Oy ja Arkkitehtitoimisto KSS Oy.

1978

• Pasilan postikeskus, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Lindqvist, Löfström, Uosukainen.

1979

• Asunto Oy Lintuniitty, Tampere. Rakennusyhtymä Mattinen - Niemelä Oy.

1980

• Färjsundin silta, Ahvenanmaa. Insinööritoimisto Y-Suunnittelu.

• Kunniamaininta: Koivukylän tukimuuri, Vantaa. Arkkitehti Kalevi Karlsson.

1981

• Kajaanin urheilukeskuksen pääkatsomo, Kajaani. Maa ja Vesi Oy ja Kajaanin kaupungin tekninen virasto.

1982

• Lahden teatteritalo, Lahti. Arkkitehti Pekka Salminen.

1983

• Bagdadin kongressipalatsi, Bagdad. Arkkitehdit Heikki Siren ja Kaija Siren.

1984

• Tretjakovin gallerian depositarium, Moskova. Arkkitehdit Jaakko Salonen ja Eva-Karin Wilkko-Antell.

1985

• Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metso, Tampere. Arkkitehdit Raili Pietilä ja Reima Pietilä.

1986

• Yhtyneiden kuvalehtien toimitalo, Helsinki. Arkkitehti Ilmo Valjakka.

1987

• Länsi-Pasilan asuntoalueen koerakentamiskortteli, Helsinki. Arkkitehti Jan Söderlund.

1988

• Tiedekeskus Heureka, Vantaa. Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen.

1989

• Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki. Arkkitehdit Gullichsen, Kairamo ja Vormala.

• Kunniamaininta: Asunto Oy Westendinportti, Espoo. Arkkitehti Jaakko Laapotti.

1990

• Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjasto, Lahti. Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen Ky.

• Kunniamaininta: Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköintilaitos, Vantaa. Arkkitehti Pekka Salminen.

1991

• Hausjärven terveyskeskus- ja vanhainkoti Lehtimajat, Hausjärvi. Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy.

1992

• Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjasto, Joensuun kirjastotalo, Joensuu. Arkkitehdit Tuomo Siitonen ja Tuomas Wichman.

• Kunniamaininta: Arktikum-talo, Rovaniemi. Arkkitehdit Claus Bonderup ja Jan Lehtipalo.

1993

• Helsingin oopperatalo, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen, Työyhteenliittymä Ooppera, YIT, rakennuttaja Rakennushallitus.

• Kunniamaininta: Neste Oy Keilaniemi II-rakennejärjestelmä, Espoo. Rakennesuunnittelija tekniikan tohtori Matti Ollila.

1994

• Helsinki-Vantaan lentoaseman kotimaan lentoliikenteen terminaalin pysäköintilaitos, Vantaa. Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy, rakennuttaja Ilmailulaitos.

• Kunniamaininta: Tekniska Läroverket/julkisivut, Tapiola, Espoo. Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Ky.

• Kunniamaininta: Tampereen itäisen ohikulkutien betonipäällyste, Tampere. Päällysurakoitsija Lohja Rudus Oy Ab.

1995

• Asunto Oy Laivapoika, Ruoholahti, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Helin ja Siitonen Oy.

• Kunniamaininta: Betonin kierrätysteknologian kehittäminen. Lohja Rudus Oy Ab Ympäristöteknologia.

1996

• Asunto Oy Myllytien Olympos, Kaivopuisto, Helsinki. Arkkitehti Kristian Gullichsen. Rakennuttaja Parnassia Oy.

• Kunniamaininta: Kiri-projekti, Kirkniemen paperitehdas, Metsä-Serla Oy, Lohja.

1997

• Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki. Steven Holl Architects ja arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky.

• Kunniamaininta: Raippaluodon silta, Mustasaari.

1998

• Tennispalatsin peruskorjaus, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Nurmela - Raimoranta - Tasa Oy, Insinööritoimisto Suunnittelukortes Oy, Suomen IP-Tekniikka Oy, rakennuttaja Helsingin kaupungin kiinteistövirasto.

• Kunniamaininta: Asunto Oy Oulun Lipporannan julkisivut, Oulu. Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy.

1999

• Raision kaupunginkirjaston pääkirjasto ja auditorio, Raisio. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Turun Juva Oy, Hartela, rakennuttaja Raision kaupunki.

2000

• Kiinteistö Oy Biomedicum, Helsinki. Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, SRV Viitoset Oy, rakennuttaja HUS-Kiinteisöt Oy.

2001

• Marienkirchen konserttisali, Neubrandenburg. Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co, Bauleitung + Projektsteuerung Thoma + Noack, Bilfinger + Berger Bauaktiengesellschaft, rakennuttaja Stadt Neubrandenburg.

• Kunniamaininta: Max Planck-tutkimusinstituutti, Dresden. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen Oy ja HENN Architekten Ingenieure, Ingenieurbüro Prof. Dr.-Ing. Günther Scholz und Partner, Wolff & Müller GmbH & Co. KG, Radeburger Fensterbau GmbH, rakennuttaja Max-Planck-Gesellschaft zur Förderung der Wissenschaften.

2002

• Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen toimitilat, Helsinki. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy, SCC-Viatek Oy, SRV Viitoset Oy, Proppa Oy, rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt.

• Kunniamaininta: Asuinkerrostalot Säterinrinne, Espoo. Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, Finnmap Oy, Rakennustoimisto V.O. Mattila Oy, rakennuttaja YH-Suomi.

2003

• Lleidan yliopiston kirjasto ja kulttuurikeskus, Lleida. Gulliscsen Vormala Arkkitehdit Ky, rakennesuunnittelija professori Matti Ollila sekä avustaja Matti Kannisto.

• Kunniamaininta: Oppimiskeskus Aleksandria, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Finnmap Consulting Oy, rakennuttaja Helsingin yliopisto, tekninen osasto.

• Kunniamaininta: Karhulan moottoritien tukimuurien korjaus, Karhula. Insinööritoimisto Jorma Huura Oy, Tieliikelaitos, betonitoimittaja Lohja Rudus Oy, rakennuttaja Tiehallinto.

2004

• Helsingin oikeustalo, Helsinki. Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, YIT Rakennus Oy. Rakennuttaja oli Kapiteeli.

• Kunniamaininta: Klaukkalan kirkko, Nurmijärvi. Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy, insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy, mosaiikkibetoniurakoitsija Lemminkäinen.

• Kunniamaininta: Aleksanterinkadun silta, Porvoo. Arkkitehtitoimisto Mikko Kaira Oy, Suomalainen Insinööritoimisto Oy ja rakennuttaja Porvoon kaupunki.

2005

• Kampin keskuksen joukkoliikenneterminaalit, Helsinki. Arkitehtitoimisto Davidson Oy, Aaro Kohonen Oy, SRV Viitoset Oy, rakennuttajana Helsingin kaupunki.

• Kunniamaininta: Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus, Tapiola, Espoo. Arkkitehtitoimisto Nurmela – Raimoranta - Tasa Oy, JP-Kakko Oy, YIT Rakennus, rakennuttaja Espoon kaupunki.

2006

• Lahti-Kerava -oikorata, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Orimattila, Hollola, Lahti. Palkitut olivat Ratahallintokeskus rakennuttajana ja rakennuttajakonsultti Lemcon sekä VR-Rata Oy suunnittelun ohjauksesta.

• Kunniamaininta: WeeGee-talo, Espoo. Airas Arkkitehdit Ky ja arkkitehti SAFA Henna Helander, rakennuttajakonsultti Demaco Oy ja rakennuttaja Espoon kaupunki.

• Kunniamaininta: Asunto Oy Helsingin Triadi, Helsinki. Arkkitehdit SAFA Risto Huttunen ja Suvi Huttunen. Kyseessä on nelikerroksinen kolmen perheen talo. Rakennuttajat ovat yksityishenkilöitä.

2007

• Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, Turku. Vuoden 1996 arkkitehtikilpailun perusteella.
  • arkkitehtisuunnittelija JKMM Arkkitehdit, Narmaplan Oy, NCC Rakennus, rakennuttaja Turun kaupungin tilalaitos.

2008

• Vuosaaren sataman 13 metriä korkea ja kilometrin pitkä betonin liukuvalutekniikalla toteutettu meluseinä, Helsinki
  • arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, FCG Planeko Oy, Terramare Oy, rakennuttaja Helsingin kaupungin Vuosaaren sataman Vuosa-projekti.

2009

• Hämeenlinnan maakunta-arkisto (Hämeen maakunta-arkisto), Hämeenlinna
  • arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy, rakennesuunnittelija Contria Oy, betonielementtien graafinen suunnittelija Aimo Katajamäki /Aimonomia Oy ja niiden valmistaja Parma Oy (Kangasalan tehtaat), pääurakoitsija Peab ja rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt.

2010

• Pyhän Laurin kappeli, Vantaa
  • Avanto Arkkitehdit Oy, arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen (vuoden 2003 avoimen arkkitehtikilpailun ehdotuksen Polku perusteella), insinööritoimisto R. J. Heiskanen Oy, Rakennuspartio Oy, kuvanveistäjä Pertti Kukkonen (valokuitubetoniset ristinmuotoiset teokset), rakennuttaja Vantaan seurakuntayhtymä.

• Kunniamaininta: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja, muotoilun ja restauroinnin koulutusohjelman työpajatilat, viestintäpalvelut ja tietohallinto, Kasarminmäki, Kouvola.
  • arkkitehtisuunnittelija Arkkitehdit NRT Oy (vuoden 2006 arkkitehtikutsukilpailun voittaneen työn pohjalta), Finnmap Consulting Oy, NCC Rakennus Oy Kaakkois-Suomi, rakennuttaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

2011

• As. Oy Flooranaukio ja Kiint. Oy Lontoonkuja, Arabianranta, Helsinki. Asuinrakennuskohde, jossa on yhteensä 122 asuntoa. Rakennusten julkisivuarkkitehtuuri perustuu Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto Att:n Arabianrannan Posliinikadulle vuonna 2007 järjestämään kutsukilpailuun. Rakennukset ovat teräsbetonielementtirakenteisia sekä rungoltaan että julkisivuiltaan. Niiden kadunpuoleiset julkisivut ovat tiilipintaisia Arabian vanhojen tehdasrakennusten tapaan. Sisäpihan betonielementtijulkisivut ovat valkobetonipintaisia ja muodostavat aaltoilevan pinnan. Julkisivuelementeissä on lisäksi kukkamainen muotoaihe, joka on tehty elementtien pintaan mosaikkityönä. Mosaiikki on peräisin Arabian tehtaan tuotannossa syntyvästä jäteposliinista. Palkintolautakunta kiitti myös kaavoittajan panosta hakkeen toteutukseen.
  • Palkitut: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy / arkkitehdit Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Kai van der Puij, rakennesuunnittelija Finnmap Consulting Oy, kaavoittaja tekniikan lisensiaatti, arkkitehti Mikael Sundman, betonielementtien valmistus Parma Oy. Rakennuttaja Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto Att.

2012

• Seinäjoen kaupunginkirjaston pääkirjaston laajennusosa Apila, Aaltokeskus, Seinäjoki. Kuparipaanuilla ja valkoisella rappauksella verhoiltu kaupunginkirjaston laajennusosa sijaitsee kaupunkikeskuksessa. Alvar Aallon vuonna 1965 valmistunut vanha pääkirjasto heijastelee uuden kirjaston lasiseinään. Uutta kirjastorakennusta luonnehditaan tunnelmaltaan juurevaksi. Avarassa rakennuksessa on monimuotoiset sisätilat ja suurista ikkunoista on komeat näkymät Aaltokeskuksen rakennuksiin ja puistoon. Suunnitelma perustuu vuonna 2008 käydyn arkkitehtikutsukilpailun voittoon.
  • Palkitut: JKMM Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, runkorakenteiden pääurakoitsija Rakennusliike Timo Nyyssölä Oy ja rakennuttaja Seinäjoen kaupunki.

• Kunniamaininta: Saunalahden koulu, Saunalahti, Espoo. Uudenlainen monitoimiperuskoulu sopeutuu hyvin ympäristöönsa ja kuitenkin kohoaa alueen maamerkiksi. Koulun lisäksi rakennuksessa toimii päivähoito, kirjasto ja nuorisotilat. Koulusuunnitelma perustuu yleisen arkkitehtikilpailun voittoon vuonna 2007.
  • Palkitut: Verstas Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, pääurakoitsija YIT Rakennus Oy ja rakennuttaja, Espoon kaupungin tilakeskus.

Katso myös

• Vuoden teräsrakenne
• Vuoden ympäristörakenne

Lähteet

• Koivisto, Maritta: Concrete architecture and structures in Finland 40 years. Vuoden betonirakenne - historia. Betoni-lehti, Betoniteollisuus ry, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.8.2011). englanti, suomi