Herttoniemen satamarata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemen satamarata
Perustiedot
Reitti Oulunkylä–Herttoniemen satama
Avattu 1939
Purettu Myllypuro–Herttoniemi: 1990-luvulla
Oulunkylä–Myllypuro: 2010-luvulla
Tekniset tiedot
Pituus 9 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Helsingin satamaradat
Km   Lyh. Liikennepaikat
15,5 Herttoniemi
 metro
Metrovarikko
12,0
9,3 Valtatie 4
8,4 Vantaanjoki
7,3  Tikkurilaan
7,1
5,9
5,7 Käp Käpylä
6,1 Sö Sörnäinen
4,7 Pslt Pasila tavara
4,7 Vallila
Hakaniemen raide
3,9 Pasilan konepaja
 Turkuun
3,1 Psl Pasila asema
0,0 Helsinki päärautatieasema
0,0
0,0
0,2 Sokeritehtaan raide
0,1 Mannerheimintie (silta)
2,2 Ruoholahti
1,2
2,1 Län Helsinki Länsisatama
1,9 Hietalahti
2,8
3,2 Merisatama
3,3 Hernesaari
4,2
4,5 Eteläsatama
5,0 Kolera-allas
5,2 Katajanokan kanava
5,7 Katajanokka
Merkkien selitykset
Herttoniemen kartta vuodelta 1936. Satamarata näkyy mustana linjana.

Herttoniemen satamarata oli Helsingissä sijainnut teollisuus- ja satamarata. Se erkani pääradasta Oulunkylän asemalla ja johti Viikin kautta yhdeksän kilometrin päähän Herttoniemeen.[1] Rata valmistui vuonna 1939. Sitä käytettiin vuoteen 1992 saakka Herttoniemen teollisuusalueen yritysten ja nykyisen Herttoniemenrannan tienoilla sijainneen Herttoniemen öljysataman kuljetuksiin. Vielä vuoteen 2012 saakka rata toimi satunnaisesti Helsingin metron liitäntäratana, mutta uusi yhteys Vuosaaren metroasemalta sataman kautta Vuosaaren satamaradalle teki sen lopulta hyödyttömäksi. Rata purettiin, ja joitakin osuuksia sen vanhasta reitistä mukailee pikaraitiotie Raide-Jokeri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi öljysatama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutta öljysatamaa alettiin suunnitella 1920-luvulla, jotta öljykuljetukset olisi paloturvallisuussyistä saatu pois Sörnäisten satamasta.[2] Valtioneuvosto myönsi rakennusluvan Oulunkylä–Viikki–Herttoniemi-välin rautatielle kesällä 1923,[3] mutta päätös sataman sijoittamisesta Herttoniemeen tehtiin kaupunginvaltuustossa vasta vuonna 1930.[4] Satamarataa alettiin rakentaa marraskuussa 1930, samaan aikaan kun öljysatamaa rakennettiin.[5][6] Rata ylettyi tulevaan satamaan vuonna 1931.[7] Öljysatama valmistui vuonna 1937,[8] ja rata avattiin yleiselle liikenteelle 1. tammikuuta 1939[5]. Herttoniemen asemarakennus valmistui joulukuussa 1938.[5] Satamaradan rakennustyöt tehtiin pääasiassa Helsingin kaupungin työttömyystöinä.[5]

Vielä 1930-luvun lopulla Herttoniemen rata ajateltiin yhdistää Vanhankaupunginlahden länsirantaa pitkin Sörnäisten satamarataan, jonka pistoraiteet ulottuivat pohjoiseen Arabian tehtaille saakka.[2] Alun perin itäisten satama-alueiden rautatieyhteyksiä suunniteltaessa 1920-luvulla varauduttiin myös siihen, että Herttoniemen satamarataan yhdistyisivät Laajasaloon ja Santahaminaan rakennettavat satamaradat.[9] Laajasaloon perustettiin öljysatama, mutta ratoja Herttoniemestä etelämmäksi ei kuitenkaan rakennettu, eikä myöskään yhdistyminen Sörnäisten satamarataan lopulta toteutunut. Radasta haarautui kuitenkin muutamia pistoraiteita: Vantaanjoen läheisyydessä sijaitsi niin kutsuttu Perunakellarin vaihde, joka purettiin vuonna 1968, ja myös Viikin koetilalla oli oma raiteensa, joka purettiin 1980-luvun alussa. Lähempänä Herttoniemen satamaa sijaitsivat pistoraiteet lautatarhalle, sähkölaitokselle ja Helsingin kaupungin kyllästyslaitokselle.[5]

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen tavara-asema Linnanrakentajantien, Puusepänkadun ja Laivalahdenkadun kulmauksessa vuonna 1963.

Herttoniemen rata oli laajimmillaan 1960-luvulla. Radalla oli jopa aikataulunmukaista henkilöliikennettä, 21. joulukuuta 1962 – 5. tammikuuta 1963, kun Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lakkouhka sai VR:n aloittamaan neljän päivittäisen junavuoron liikenteen välillä Helsinki–Oulunkylä–Herttoniemi. Yhdentoista päivän aikana junissa kulki kaikkiaan vain 26 matkustajaa, ja niinpä liikennöinti loppui lyhyeen. Tämän lisäksi rataa käytettiin satunnaisesti Santahaminan varuskunnan sotilaskuljetuksiin lähes radan liikenteen lopettamiseen asti.[5]

Rataan kuului kaksi siltaa: Vantaanjoen ylittänyt Maaherrantien silta sekä Lahdenväylän ylittävä Lahdenväylän silta. Lahdenväylän silta muutettiin radan lakkauttamisen jälkeen, pikaraitiotie Raide-Jokerin rakennustöiden aikana, pyöräilyn ja jalankulun sillaksi. Raide-Jokeria varten rakennettiin erillinen raitiotiesilta vanhan sillan pohjoispuolelle.[10] Liikenne pikaraitiotiellä alkoi syksyllä 2023.

Herttoniemen radan sivuraiteiden purkaminen alkoi tavaraliikenteen vähennyttyä 1960-luvun lopulla. Vuonna 1977 valmistui kuitenkin vielä radan ja Roihupellon metrovarikon välinen huoltoraideyhteys.[5] Tätä raidetta pitkin kuljetettiin muun muassa uusia metrojunayksiköitä. Helsingin metron suunnitteluvaiheessa 1970-luvulla Herttoniemen satamarataa ehdotettiin yhdeksi vaihtoehtoiseksi ratalinjaukseksi.[3]

1990-luvulle tultaessa radan liikenne oli huomattavasti vähentynyt, ja sitä käyttivät enää Teboil ja Metsäliitto.[2] Liikennöinti Herttoniemen teollisuusalueelle ei enää ollut VR:lle kannattavaa.[1] Sataman toiminta päättyi vuonna 1992, ja viimeinen tavarajuna kulki Herttoniemen radalla 30. syyskuuta.[5] Rata siirtyi satamalaitokselta Helsingin kaupungin liikennelaitoksen hallintaan 15. helmikuuta 1992. Herttoniemen asemarakennus purettiin 17. marraskuuta 1993.[5] Öljysataman tilalle Herttoniemenrantaan rakennettiin uusi asuinalue.

Huoltoraiteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän rautatieasemalla satamaradan erkanemisvaihde purettiin syksyllä 1992 ja otettiin uudelleen käyttöön metron yhdysraiteena 30. heinäkuuta 1993.[5] Satamatoiminnan päätyttyä rataa käytettiin vain metron huoltokuljetuksiin, ja kiskot ulottuivat enää metrovarikon vaihteelle Myllypuron Viilarintielle. 2000-luvun alussa radan linjausta muutettiin Oulunkylän asemalta Viikin tiedepuistoon asti niin, että sepeli ja vanhat ratapölkyt poistettiin, ja kiskot rakettiin uudelleen asfalttipäällysteisistä teräselementeistä ja urakiskoista, joiden päällä kulki ajorata. Uutta Maaherrantien joukkoliikennekatua hyödynsi myös runkolinja 550. Tiedepuiston koetilan kohdalla uusi rata yhtyi vanhaan rataan, joka oli vähäisen liikennöinnin vuoksi jo osittain pusikoitunut.[11] Huoltoradan käyttö oli erittäin vähäistä, ja sitä käytettiin vain yöaikaan.[11] Liikennöinti päättyi lopulta kokonaan vuonna 2012 sen jälkeen, kun uusi metroyhteys oli valmistunut Vuosaaren satamaan.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia. Helsingin kaupunki, 1981.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pasanen, Esko: Herttoniemen satamarata lopetetaan syksyllä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 6.5.1992. Viitattu 6.4.2023.
  2. ↑ a b c Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 21.7.2021.
  3. ↑ a b Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara, s. 24. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5.
  4. ↑ Erävuori 1981, s. 106–110
  5. ↑ a b c d e f g h i j Nummelin, Markku: Helsingin satamaradat. Resiina, 1994, nro 1.
  6. ↑ Erävuori 1981, s. 110–111
  7. ↑ Suuri satamarata-artikkeli 3 - Herttoniemi seisake.net. Viitattu 13.1.2024.
  8. ↑ Kurki-Suonio, Merja: Herttoniemen öljysatamasta Herttoniemenrannan asuinalueeksi 1997. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Viitattu 21.7.2021.
  9. ↑ Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1921 (PDF) (s. 59) Helsingin kaupunki. Viitattu 28.2.2023.
  10. ↑ Lahdenväylän kohdalla aloitetaan sillanrakennustyöt elokuussa 2019 raidejokeri.info. 17.7.2019. Viitattu 5.4.2023.
  11. ↑ a b c Pyykkönen, Anna-Leena: Uusi junarata hämmästyttää keskellä Viikintietä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 25.8.2002. Viitattu 23.2.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herttoniemen_satamarata&oldid=22228152”