Tallink

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
AS Tallink Grupp

Tallinkin logo.svg
Yritysmuoto Aktsiaselts (virolainen osakeyhtiö)
Perustettu 12. toukokuuta 1989
Toimitusjohtaja Margus Schults
Kotipaikka Viron lippu Tallinna
Toiminta-alue Itämeri
Toimiala Varustamotoiminta
Liikevaihto Nousua 813,9 milj. € (2009/10)[1]
Liikevoitto Nousua 21,9 milj. € (2009/10)[1]
Henkilökuntaa 6 612 (2010)[1]
Tytäryhtiöt Tallink Silja Oy (Suomessa) Tallink Silja Ab (Ruotsissa)
Kotisivu www.tallink.com/

AS Tallink Grupp on virolainen varustamoyhtiö, joka harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä pohjoisella Itämerellä. Yhtiö liikennöi reittejä Helsinki–Tallinna, Tallinna–Tukholma, Paldiski–Kapellskär, ja Riika–Tukholma. Lisäksi Tallink liikennöi Silja Linen tuotemerkillä neljällä aluksella Helsinki–Tukholma- ja Turku–Tukholma-reittejä. Yhtiön laivasto käsittää kaikkiaan 18 alusta.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Varhaisvuodet [muokkaa]

Nykyiseksi Tallinkiksi kehittyneen laivayhtiön historia voidaan jäljittää vuoteen 1965, kun neuvostoliittolainen valtiollinen varustamo Estonian Shipping Company (ESCO) aloitti matkustajaliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä M/S Vanemuinella. Säännöllinen ympärivuotinen liikenne aloitettiin 1968 M/S Tallinnalla, joka palveli reitillä kunnes se korvattiin 1980 uudella M/S Georg Otsillla.

Toukokuussa 1989 ESCO muodosti yhdessä suomalaisen Palkkiyhtymä Oy:n kanssa tytäryhtiön nimeltään Laevandusühisettevõte Tallink. Saman vuoden joulukuussa ESCO ja Palkkiyhtymä ostivat M/S Scandinavian Sunin SeaEscapelta ja laiva aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-reitillä tammikuussa 1990 M/S Tallinkina. Myöhemmin samana vuonna rahtilaiva M/S Transestonia liittyi M/S Tallinkin seuraan Helsinki–Tallinna-reitille ja Tallink vakiintui sekä yhtiön että tärkeimmän laivan nimenä. Samaan aikaan ESCO liikennöi yhä Georg Otsilla samalla reitillä kilpaillen pohjimmiltaan oman tytäryhtiönsä kanssa. Tämä ristiriita poistui syyskuussa 1991, kun Georg Ots vuokrattiin Tallinkille. Helsinki–Tallinna-reitin matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alkuvuosina, ja talvesta 1992 talveen 1995 Tallink vuokrasi Irish Ferries -varustamolta M/S Saint Patrick II -laivan kasvattamaan reitin kapasiteettia.

1993–2000 [muokkaa]

M/S Meloodia Helsingin Länsisatamassa.

Tallinkista tuli kokonaan virolainen yhtiö 1993, kun Palkkiyhtymä myi osakkeensa sekä Tallink-yhtiöstä että M/S Tallinkista ESCO:lle. Tällä kertaa muut yhtiöt panivat toimeen oman tuottoisan Helsinki–Tallinna-liikenteen, näin teki muun muassa Estonian New Line, jonka omisti tallinnalainen Inreko. ESCO ja Inreko eivät nähneet keskinäisessä kilpailussa järkeä ja tammikuussa 1994 Inreko Laeva AS yhdistettiin AS Ermineen. Tallink jäi markkinointinimeksi yhtiön laivoille.

Myöhemmin samana vuonna Inreko osti M/S Nord Estonia -laivan Estlinelta, joka on ESCO:n ja ruotsalaisen Nordström & Thulin Ab:n tytäryhtiö. Laiva nimettiin uudelleen M/S Vana Tallinniksi ja asetettiin Tallinkin Helsinki–Tallinna-liikenteeseen: Inreko toi laivojen seuraksi kaksi nopeaa kantosiipialusta H/S Liisan ja H/S Lauran, jotka palvelivat Tallink Express -nimen alla. Vuonna 1994 Tallink yritti myös ensi kerran liikennettä Virosta Saksaan kahdella vuokratulla autolautalla M/S Balanga Queenilla ja M/S Ambassador II:lla, jotka asetettiin reitille Helsinki–Tallinna–Travemünde.

Syyskuussa 1994 AS Erminen toiminta jaettiin kahdeksi yhtiöksi, toinen huolehti Saksan liikenteestä, joka pian lopetettiin, ja toinen, AS Hansatee, otti huolehtiakseen Helsinki–Tallinna-liikenteestä ja Tallinkin nimestä. ESCO oli selvästi hallitseva osakas Hansateessa, sillä se omisti 45 prosenttia osakkeista, kun taas Inreko omisti vain 12,75 prosenttia loppujen 42,25 prosentin kuuluessa virolaiselle Ühispankille.

Vuonna 1995 Hansatee toi ensimmäisen suuren autolautan Helsinki–Tallinna-liikenteeseen, kun se vuokrasi M/S Mare Balticumin Estlinelta ja nimesi sen uudelleen M/S Meloodiaksi. ESCO:n ja Inrekon välisten kiistojen seurauksena (merkittävin oli M/S Vana Tallinnin vuokrahintakiista) Inreko myi osakkeensa AS Hansateesta ESCO:lle joulukuussa 1996. Samaan aikaan Inreko myi Tallink Express -kantosiipialukset virolaiselle Linda Linelle, ja alkoi liikennöidä Vana Tallinn -laivalla Helsinki–Tallinna väliä nimellä TH Ferries.

Toinen suuri autolautta tuotiin Tallinkin liikenteeseen 1997, kun yhtiö vuokrasi M/S Normandyn Stena Linelta. Korvatakseen myymänsä kantosiipialukset Hansatee osti toukokuussa 1997 uuden katamaraanin, joka nimettiin M/S Tallink Expressiksi. Tähän aikaan oli selvää, että Helsinki–Tallinna-liikenteeseen tarvittiin kaksi suurta autolauttaa, ja kun Normandyn vuokra-aika päättyi joulukuussa 1997 Tallink osti Stena Linelta M/S Lion Kingin, joka saapui liikenteeseen helmikuussa 1998 nimenään M/S Fantaasia. Saman vuoden heinäkuussa Tallink osti rahtilaiva M/S Kapellan, joka avasi reitin Paldiski–Kapellskär, joka oli Tallinkin ensimmäinen reitti Ruotsiin. Lokakuussa 1997 myytiin M/S Tallink, joka ei enää täyttänyt silloisia turvallisuusmääräyksiä. Kaksi kuukautta myöhemmin Hansatee osti ensimmäisen autoja kuljettavan pika-aluksensa, HSC Tallink AutoExpressin.

2000–2005 [muokkaa]

M/S Romantika saapumassa Helsingin Länsisatamaan.

Vuonna 2000 ESCO:sta oli tullut Estlinen ainoa omistaja, ja joulukuussa 2000 Estlinen kaksi lauttaa M/S Regina Baltica ja M/S Baltic Kristina vuokrattiin Hansateelle. Samalla Tallinnan ja Tukholman välistä reittiä alettiin markkinoida osana Tallinkia. Muutamaa kuukautta aiemmin, elokuussa 2000, Hansatee oli tilannut ensimmäisen uudisrakennuksensa suomalaiselta Aker Finnyards -telakalta. Kesäkuussa 2001 Tallink osti HSC Tallink AutoExpress 2:n, vaikka seuraavassa kuussa Estline julistettiin konkurssiin.

Vuonna 2002 AS Hansatee muutti nimensä AS Tallink Gruppiksi, ja saman vuoden toukokuussa yhtiölle luovutettiin upouusi 2500 matkustajaa kuljettava risteilyalus M/S Romantika, joka asetettiin Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Saman vuoden marraskuussa vanha M/S Georg Ots myytiin Venäjän hallitukselle. Vuonna 2004 kolme uutta laivaa liitettiin Tallinkin laivastoon, HSC Tallink AutoExpress 3, HSC Tallink AutoExpress 4 ja M/S Victoria I. M/S Romantikan sisaralus Victoria I asetettiin Tallinna–Tukholma-reitille korvaamaan M/S Fantaasia, joka samalla aloitti uuden reitin Helsinki–Tallinna–Pietari. Pahaksi onneksi tämä reitti osoittautui kannattamattomaksi ja lopetettiin tammikuussa 2005. Myöhemmin samana vuonna Tallink tilasi sisaraluksen M/S Galaxylle ja nopean ropax-aluksen Aker Finnyardsilta. Samoin tilattiin toinen ropax italialaiselta Fincantieri-telakalta. Samana vuonna, 9. joulukuuta, Tallink listattiin Tallinnan pörssiin.

2006–2007 [muokkaa]

Vuonna 2006 Tallink hankki Superfast Ferries -yhtiön Itämeren liikenteen ja avasi reitin Riian ja Tukholman välillä M/S Fantaasialla, joka muutaman kuukauden kuluttua korvattiin M/S Regina Balticalla. Samana vuonna se otti vastaan uuden M/S Galaxyn, joka korvasi Romantikan Helsinki–Tallinna-reitillä; Romantika siirtyi Tallinna–Tukholma-reitille. Muutamaa kuukautta myöhemmin Tallink osti kilpailijansa Silja Linen Sea Containers -yhtiöltä. Lokakuussa 2006 yhtiö ilmaisi kiinnostuksensa tehdä tarjous liikennöimisestä autolautoilla valtion avustamilla reiteillä Gotlannin ja Ruotsin mannermaan välillä vuosiksi 2009–2015.

Vuoden 2007 alusta aiemmat Superfast-laivat siirrettiin Tallinkin nimen alle ja niiden reitiksi vaihtui Tallinna–Helsinki–Rostock. Samaan aikaan M/S Meloodia vuokrattiin Baleaareille Espanjaan kymmeneksi kuukaudeksi. Huhtikuussa 2007 yhtiö tilasi kolmannen Galaxy-luokan risteilyaluksen Aker Yardsilta.

2008– [muokkaa]

Maaliskuussa 2008 varustamo kertoi aloittavansa 30 henkilön irtisanomiset varustamon taloushallinnosta ja kirjanpidosta Turun toimipisteessä. Varustamolle jäi Turkuun tietohallinto, terminaali ja cargo. Tallink Silja kertoi työllistävänsä irtisanomisten jälkeen Turussa satakunta työntekijää. Myöhemmin maaliskuussa 2008 yhtiön varausjärjestelmästä löytyi ohjelmistovirhe, jonka seurauksena asiakkaat saivat tahtomattaan satunnaisen käyttäjän yhteystietoja.[2]

8. huhtikuuta 2008 varustamolle luovutettiin toinen nopeakulkuinen autolautta Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Uusi, Italiassa rakennettu M/S Superstar alkoi edellisenä vuonna luovutetun M/S Starin ohella liikennöidä kahden tunnin mittaista reittiä Suomenlahden halki. Superstarin säännöllinen liikenne alkoi 21. huhtikuuta 2008.[3] Huhtikuussa 2008 Tallink ilmoitti ostaneensa Pirita Top Spa -hotellin hieman Tallinnan keskustan ulkopuolelta. Hotellin nimi pysyi samana, mutta Tallink alkoi myydä sitä oman Tallink Hotels -hotelliketjunsa alaisena.[4] Syyskuussa 2008 Tallink Hotels -ketju sai uuden lisäyksen, kun Tallinnan keskustassa sijainnut Reval Inn Tallinn -hotelli siirtyi Tallink Hotelsin alaisuuteen uudella nimellä Tallink Express Hotel.[5]

Tallinkin taksitoiminta Tallinnassa alkoi 26. toukokuuta 2008. Yhtiön mukaan se teki uuden aluevaltauksen parantaakseen taksitoiminnan laatua kaupungissa. Alussa reilut 50 uutta keltaista taksia noudattavat kaikki yhtenäistä Tallink Takso -brändiä, kuljettajien työasusteet mukaan lukien. Kuljettajia on koulutettu asiakaspalvelutaidoissa. Syksyllä 2008 autojen lukumäärä nousi sataan taksiin.[6]

10. heinäkuuta 2008 luovutettiin varustamolle risteilylautta M/S Baltic Princess.[7] Viisi päivää myöhemmin Baltic Princess aloitti risteilyliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä, korvaten sillä noin kahden vuoden ajan toimineen Galaxyn. Myöhemmin loppukesästä Tallinkin ja Viron merimiesten liiton EMSAn kiistat jännittyivät tunnin mittaiseksi varoituslakoksi, joka toteutettiin 4. elokuuta. Tallinkin työntekijöiden ja EMSAn vaateena oli uusi työehtosopimus, joka sisältäisi tuntuvan palkankorotuksen työntekijöille.[8] Loppuvuodesta 2008 huhuttiin Viron lehdistössä Tallinkin hankkivan Viron kansallisen lentoyhtiö Estonian Airin omistukseensa,[9] mutta Tallink kiisti väitteet.[10]

Huhtikuussa 2007 Aker Yardsilta tilattu alus, joka sai nimekseen M/S Baltic Queen, luovutettiin STX Europen Rauman telakalta 16. huhtikuuta 2009 Tallink High Speed Line Ltd -yhtiölle.[11] Baltic Queenin uudeksi uraksi tuli liikennöidä Tallinnan, Maarianhaminan ja Tukholman välistä linjaa. Aloitettuaan liikenteen 24. huhtikuuta 2009 se korvasi linjalla jatkavan Victoria I:n silloisen linjaparin, Romantikan. Baltic Queen oli uudisrakennusohjelman viimeinen alus, jonka jälkeen Tallinkin johto ilmoitti seuraavan tehtävän olevan kannattavuuden parantaminen.[12] Romantika siirrettiin myöhemmin Riian-linjalle. Romantikan liikenteen alkaessa 8. toukokuuta. Silja Festivalin aiempi linjapari Regina Baltica makuutettiin Riiassa.

Maailmanlaajuisen taloustaantuman vuoksi Tallink joutui uudelleenjärjestämään lainojaan loppuvuonna 2009, kun yhtiön taloustilanne heikkeni äkkiä. 18,5 miljardin Viron kruunun velkalastissa seilannut yhtiö sai sovittua rahoittajapankkiensa kanssa, että se maksaa lainojensa lyhennyksiä ainoastaan I. ja IV. kvartaalien aikana vuosina 2009–2011.[13] Vuodesta 2011 lainanmaksuohjelmaa on määrä kiristää takaisin. Lainanmaksujen lykkääntymisen ehtoina oli rankka pankkien holhous, jonka mukaan Tallink ei muun muassa saa maksaa osinkoja, tehdä investointeja tai allekirjoittaa liiketoiminnan ulkopuolisia sopimuksia pankkien tietämättä.[14] Tehostaakseen liiketoimintaansa Tallink Silja irtisanoi Suomesta 77 ihmistä,[15] sekä leikkasi yhtiön johdon palkkoja 20 prosentilla. Myös muissa yksiköissä ja Viron maatoiminnoissa toteutettiin palkkojen leikkauksia.[16]

Keväällä 2010 Tallink Hotels -ketju laajeni Riikaan, jossa se avasi kaupungin keskustassa 15. huhtikuuta 2010 uuden Tallink Hotel Rigan.[17] Euroopan tuhkapilvikaaoksen velloessa huhtikuun lopulla 2010, käynnistettiin uudelleen jo liki neljä kuukautta hiljaiseloa elänyt Rostockin-linja.[18]

Huhtikuussa 2013 Tallink ilmoitti ostaneensa M/S Isabellan kilpailijaltaan Viking Linelta. Alus korvaa Silja Festivalin Tukholma–Riika-reitillä.

Laivat [muokkaa]

Nimi Rakennettu Matkustajia Pituus
(metriä)		 Leveys
(metriä)		 Hyttip. Matkanopeus
(solmua)		 Reitti Huomioitavaa
M/S Baltic Princess 2008 2 800 212,1 29,0 927 24,5 kn Turku–Långnäs/Maarianhamina–Tukholma Silja Line -brändin alla
M/S Baltic Queen 2009 2 800 212,1 29,0 927 24,5 kn Tallinna–Maarianhamina–Tukholma
M/S Kapella 1974 50 110,1 20,1 25 14,5 kn - ULS Group (Univers Logistics Finland OY) (Sillamäe–Laukaansuun satama)[19]
M/S Regal Star 2000 80 146,2 23,8 80 18 kn Paldiski–Kapellskär Rahtialus
M/S Sea Wind 1972 - 118,0 21,0 - 17,0 kn Turku–Tukholma Rahtialus
M/S Regina Baltica 1980 1 500 145,0 25,2 505 21 kn - Kelluvana hotellina Sheringham Shoal merituulipuiston rakennustyömaalla Iso-Britanniassa
M/S Romantika 2002 2 500 193,8 29,0 727 22 kn Tukholma–Riika
M/S Star 2007 1 900 186,0 27,7 520 27,5 kn Tallinna–Helsinki
M/S Superfast VII 2001 626 203,9 25,0 626 28,9 kn - Rahdattu Stena Linelle syksystä 2011 alkaen.
M/S Superfast VIII 2001 626 203,3 25,4 626 28,9 kn - Rahdattu Stena Linelle syksystä 2011 alkaen.
M/S Superfast IX 2002 717 203,3 25,0 728 28,9 kn - Aikarahdattu Marine Atlanticille Kanadaan 2008–2013.
M/S Superstar 2008 2 020 174,9 27,6 1 256 27 kn Tallinna–Helsinki
M/S Silja Europa 1993 3 013 202,0 32,0 1 152 21,5 kn Helsinki–Tallinna Markkinointinimenä Tallink Europa
M/S Silja Festival 1986 2 023 171,0 28,0 1 625 22 kn Riika–Tukholma
M/S Galaxy 2006 2 800 212,1 29,0 822 22 kn Tukholma–Långnäs/Maarianhamina–Turku Silja Line -brändin alla.
M/S Silja Serenade 1990 2 852 203,0 31,5 986 21 kn Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Silja Line -brändin alla.
M/S Silja Symphony 1991 2 852 203,0 31,5 995 21 kn Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Silja Line -brändin alla.
M/S Victoria I 2004 2 500 192,9 29,0 739 22 kn Tallinna–Maarianhamina–Tukholma
M/S Isabelle 1989 2 450 170,9 27,6 21,5 kn Tukholma–Riika Ostettu Viking Linelta huhtikuussa 2013. Korvaa M/S Silja Festivalin

Tallink AutoExpress [muokkaa]

Tallink AutoExpress 3

Kesäaikaan Tallinkilla oli käytössä neljä nopeaa pika-alusta, AutoExpressiä, ja päivittäin Helsinki–Tallinna-reitillä oli kymmenkunta edestakaista vuoroa. Ylitysaika oli tunti neljäkymmentä minuuttia.

Saadakseen nopean ja leudommassakin säässä sujuvan liikennöinnin Tallinnaan ympäri vuoden Tallink rakennutti itselleen kaksi suurta nopeaa alusta AutoExpressien korvaajiksi. HSC Tallink AutoExpress myytiin vuonna 2006 Espanjaan, vuonna 2007 HSC Tallink AutoExpress 3 myytiin Jordaniaan ja HSC Tallink AutoExpress 4 puolestaan Kreikkaan. Myöhemmin samana vuonna HSC Tallink AutoExpress 2 vuokrattiin Venezuelaan vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen kyseinen varustamo osti aluksen itselleen.

Tallinkin uusimmat laivat [muokkaa]

Aker Yardsin (myöhemmin STX Europen) Rauman telakalla rakennettiin Tallinkille M/S Galaxya ja M/S Baltic Princessiä muistuttava laiva, josta käytettiin työnimeä Cruise 5, jonka lopulliseksi nimeksi tuli M/S Baltic Queen. Alus aloitti säännöllisen liikenteen 24. huhtikuuta 2009 reitillä Tukholma–Maarianhamina–Tallinna, jolla aiemmin liikennöi M/S Victoria I sekä M/S Romantika. Baltic Queen siis korvasi Romantikan,[20] joka siirtyi Tukholman ja Riian väliselle reitille. Baltic Queen oli Tallinkin vuonna 2000 alkaneen uudisrakennusohjelman viimeinen alus. Ohjelma sisälsi kaikkiaan seitsemän laivaa, joista kuusi rakennettiin Suomessa.

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c Tallinkin tilinpäätös 2009/2010 21.12.2010
  2. ↑ Talous Sanomat 26.3.2008. Tallink Siljan verkkopalvelussa tietovuotoja. viitattu 9.4.2008.
  3. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr08042008_Superstar_delivered.htm
  4. ↑ http://www.epl.ee/artikkel/424208
  5. ↑ http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=227142
  6. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/Tallink_Takso_launch.htm
  7. ↑ http://www.stxeurope.com/?page=580&xml=S/134984/PR/200807/1235150
  8. ↑ http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1565157
  9. ↑ http://www.ap3.ee/?PublicationId=c68260ad-4896-4ae7-9ab2-2d8809b71efa
  10. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/stockExchangeReleases/sr_20081201_estair.htm
  11. ↑ http://www.tallinksilja.com/fi/mainMenu/company/news/balticQueenDelivery.htm
  12. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr_20090423_BalticQueen.htm
  13. ↑ http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2009/12/15/tallink-maksaa-lyhennyksistaan-vain-puolet/200925583/12
  14. ↑ http://www.ts.fi/online/talous/96216.html
  15. ↑ http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/10/tallink_silja_irtisanoo_50_paakaupunkiseudulta_1074578.html
  16. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr_finnish/pr_fin_20090817_costReduction.htm
  17. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr_20100414_hotelRiga.htm
  18. ↑ http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr_finnish/pr_fin_20100421_Superfast_returnGermany.htm
  19. ↑ Sillamäe–Laukaansuun satama
  20. ↑ http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=160&news_id=200624316

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tallink.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tallink&oldid=13211437