M/S Stena Superfast VII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
M/S Stena Superfast VII
MS Superfast VII, Neste Oilin edustalla matkalla Naantaliin Turun Korjaustelakalle, 14.5.2008.JPG
M/S Superfast VII, Neste Oilin Naantalin jalostamon edustalla matkalla Naantaliin, Turun Korjaustelakalle 14.5.2008
Aluksen laji Autolautta
Lippuvaltio Iso-Britannia
Kotipaikka Belfast
IMO-numero 9198941
Tunnuskirjaimet 2EZR3
MMSI-numero 235089435
Omistaja Baltic SF VII Ltd. (Tallink)
Aiemmat nimet 2001–2011: Superfast VII
Aiemmat omistajat 2001–2006: Superfast Ferries
2006– Baltic SF VII Ltd. (Tallink)
Rakennustelakka Howaldtswerke-Deutsche Weft AG, Kiel, Saksa
Rakennusnumero 357
Vesillelasku 18. marraskuuta 2000
Luovutus 8. toukokuuta 2001
Suurin pituus 203,3 m
Leveys 25 m
Suurin syväys 6,6 m
Bruttovetoisuus (GT) 30 285
Pääkoneisto 4 × Wärtsilä-Sulzer 12ZAV40S diesel
Koneteho 46 kW
Nopeus

28,9 kn (53,52 km/h)

Hyttejä 626 henkilölle
Lastikapasiteetti 1 891 m
Lähteet [1]

M/S Stena Superfast VII (IMO 9198941) on virolaiseen Tallink Groupiin kuuluvan Baltic SF VII Ltd:n omistama ropax-alus. Alus on rakennettu vuonna 2001 Kielissä, Saksassa. Kuollutta painoa aluksella on 5 915 tonnia ja jääluokitus on 1A Super[2] eli alus pystyy useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan yksin. Alukseen mahtuu kerrallaan noin 110 henkilöautoa ja noin 110 rekkaa.[2] Stena Superfast VII on rekisteröity Ison-Britannian lipun alle, ja sen kotipaikka on Belfast. Stena Line on operoinut aluksella vuodesta 2011.[1]

Stena Superfast VII:n sisaraluksia ovat M/S Atlantic Vision, M/S Stena Superfast VIII ja M/S Moliere.[1]

Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus laskettiin vesille 18. marraskuuta 2000, ja 8. toukokuuta 2001 se luovutettiin kreikkalaisen Superfast Ferries -varustamon omistukseen, joka rekisteröi aluksen nimellä Superfast VII Kreikan lipun alle. Kotipaikaksi tuli kreikkalainen satamakaupunki Pireus. Alus lähti 9. toukokuuta 2001 telakalta Kielistä ennen määräaikaishuoltoa, ensin skotlantilaiseen Rosythin kaupunkiin ja sitten Rostockin kautta Helsinkiin, Suomeen. Suomi osoittautui paremmaksi ja sen jälkeen, 17. toukokuuta, alus alkoi liikennöidä Hangon ja Rostockin välillä.[1]

Pohjakosketus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superfast VII oli matkalla 12. marraskuuta 2004 Rostockista Hankoon. Aluksella oli 140 matkustajaa sekä lastina henkilöautoja, rekkoja ja trailereita. Luotsi saapui alukselle Gustavsvärnin ja Russarön välillä kello 19.05 ja Hangon sataman ulkopuoliselle kääntöpaikalle alus saapui kello 19.14. Kääntöpaikalla aluksen oikealle sivulle kiinnitettiin hinaajat Iso-Pukki ja Ajax. Luotsi ja aluksen päällikkö suunnittelivat peruuttavansa aluksen satamaan, hinaajien ollessa valmiina työntämään laiva laituriin ja tuulen puhaltaessa keulasta.[3]

M/S Superfast VII:n keula

Onnettomuus tapahtuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hinaajat joutuivat työntämään alusta etelään, samalla kun alus peruutti kohti satamaan, koska se oli joutunut kääntöpaikalla väylän pohjoispuolelle. Hinaajien työntämisestä ja peruutusliikkestä johtuen alus ajautui nyt väylän eteläpuolelle. Päällikön mukaan myös tuuli oli ollut syynä eteläpuolelle ajautumiseen. Peruutusta kohti satamaa jatkettiin, vaikka alusta ei saatu takaisin väylälle päällikön ponnisteluista huolimatta. Keulassa olevaa hinaajaa pyydettiin siirtymään laivan vasemmalle puolelle, koska aluksen perä oli lähellä aallonmurtajaa. Siirtyminen ei onnistunut aluksen ollessa niin lähellä aallonmurtajaa, ettei siellä olisi ollut matalasta vedestä johtuen hinaajalle tilaa.[3]

Pohjakosketuksen Superfast VII sai kello 19.24 Hangon aallonmurtajan kärjessä, josta se kuitenkin pääsi omin avuin laituriin saakka. Pohjakosketuksessa ei aiheutunut alukselle vakavuusongelmia eikä uppoamisvaaraa.[3]

Onnettomuuden syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahvin taustatekijä onnettomuudessa oli Superfast Ferries -varustamon puutteellinen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ohjeistus. Tämän vuoksi aluksella oli komentosiltayhteistyön puutetta. Lisäksi navigointilaitteita ei käytetty riittävästi. Ohjeistuksessa ei myöskään mainittu satamaohjailua myrskyllä. Juuri tämä puute johti tuulen vaikutuksen puutteelliseen arviointiin.[3] Superfast VII saapui 14. marraskuuta Turun Korjaustelakalle Naantaliin. Liikenteeseen alus palasi 27. päivänä.[1]

Virolaiseen omistukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallink Groupiin kuuluva SF VII Ltd. osti aluksen 21. maaliskuuta 2006, ja liputti sen Viron lipun alle.[1] Luovutus uusille omistajille tapahtui 10. huhtikuuta.[1] Myöhemmin saman kuukauden aikana alus aloitti liikennöinnin linjalla: Rostock–Paldiski–Hanko.[1] Kesäkuussa alus kuitenkin palautettiin takaisin Rostock–Hanko-reitille.[1] Alus siirtyi vuoden 2007 alussa reitille: Helsingin Länsisatama–Rostock.[1] Aluksen liikennöinti Länsisatamasta jatkui vuoden 2008 loppuun asti, jonka jälkeen se siirtyi Vuosaaren satamaan.[4]

Vuonna 2011 Superfast VII ja sisaralus Superfast VIII vuokrattiin Stena Linen liikenteeseen Irlanninmerelle. Alus rekisteröitiin Britannian lipun alle nimellä Stena Superfast VII. Alusta uudistettiin telakalla Puolassa, ja se liikennöi reitillä Belfast–Cairnryan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k M/S SUPERFAST VII Fakta om Fartyg. Viitattu 22.1.2013. (ruotsiksi)
  2. a b Superfastin tekniset tiedot Tallink. Viitattu 5.1.2008.
  3. a b c d B 7/2004 M: Ms SUPERFAST VII, pohjakosketus Hangossa 12.11.2004 Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 8.5.2008.
  4. Tallinkin Superfast alusten siirtyminen liikennöimään Helsingistä Saksaan 7.11.2006. Helsingin satama. Viitattu 22.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]