Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus 2010

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva Eyjafjallajökullin tulivuoren purkautumisesta 25. maaliskuuta 2010.
Paikallisia ja turisteja seuraamassa purkausta
Tuhkapiven leviäminen 14-25.4.2010 välisenä aikana

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus 2010 oli Islannissa sijaitsevan Eyjafjallajökull-jäätikön alla olevan tulivuoren purkaus, joka alkoi maaliskuussa 2010 ja jonka ilmoitettiin päättyneen lokakuuhun 2010 mennessä. Alue oli ollut seismisesti yhtäjaksoisesti aktiivinen tammikuusta 2010 lähtien. Samalla odotettiin myös viereisen Katlan purkautuvan. Tulivuorilla on taipumus aktivoitua samoihin aikoihin.[1] Huhtikuussa 2010 alkoi purkauksen voimakkaampi vaihe, jossa tulivuori syöksi tuhkaa noin 8,5 kilometrin korkeuteen useiden päivien ajan.[2] Ilmakehään levinneen tuhkapilven vuoksi Suomen ja useimpien muiden Euroopan maiden ilmatila suljettiin kokonaan tai osittain, ja kymmeniä tuhansia lentoja jouduttiin peruuttamaan. Lähes koko Euroopan lentoliikenne pysäytettiin tilapäisesti.[3][4][5] Useita satoja Eyjafjallajökullin lähialueiden asukkaita evakuoitiin jäätikön sulamisen aiheuttaman jökulhlaupin alta.[6]

Maaliskuussa alkanut purkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purkaus alkoi 22. maaliskuuta 2010. Tulivuori on ollut lepotilassa vuosista 1821-1823. Se sijaitsee 20 kilometriä Katla-tulivuoresta länteen ja noin 100 kilometriä Reykjavikista itään.[7]

Huhtikuussa alkanut purkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhyen tauon jälkeen tulivuori alkoi uudestaan purkautua 14. huhtikuuta 2010. Purkauksessa syntyi tuhkapilvi nousi jopa 11 kilometrin korkeuteen. Jään alla tulivuoren huipulla oli 2 kilometrin rako, josta purkautui magmaa. Se reagoi jään kanssa aiheuttaen tuhka- ja höyrypatsaan.[2]

Huhtikuun 19. päivänä purkaus alkoi osoittaa laantumisen merkkejä, tuhkapatsaan ollessa enää 2 kilometrin korkuinen. Purkaus jatkui kesäkuuhun 2010 hiipuen vähitellen.

Tuhkapilvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulet kuljettivat purkauksesta syntyneen tuhkapilven ensin Britteinsaarille ja Pohjoismaihin, sitten kaikkialle keski- ja itä-Eurooppaan. Purkauksen jatkuessa voimakkaana useita päiviä myös tuhkapilvi jatkoi leviämistään.

Vaikutukset lentoliikenteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaa 18. huhtikuuta kaikki lennot peruttuina
Lentokieltoalue 18. huhtikuuta 2010. Punaisella merkityissä oli täydellinen lentokielto.

Tuhkapilvi aiheutti uhkan lentoturvallisuudelle, sillä tuhka saattaa pysäyttää tai jopa tuhota lentokoneiden moottorit. Lisäksi se haittaa näkyvyyttä ja voi olla terveysriski hengitysilmaan joutuessaan. Tämän vuoksi ilmatila ja lentokentät suljettiin kokonaan tai osittain useaksi päiväksi lähes kaikissa Euroopan maissa. Vain eteläisimmässä Euroopassa, kuten Portugalissa, Kreikassa ja Turkissa, vältyttiin kokonaan lentokielloilta. Suomessa kaikki lentokentät ja koko ilmatila suljettiin torstain 15. huhtikuuta aikana, viimeisenä Helsinki-Vantaan lentoasema puoliltaöin. Maanantaina 19. huhtikuuta Norjan ja Ruotsin ilmatila oli pystytty avaamaan; myös Helsingin, Turun ja Tampereen lentokentät avattiin muutamaksi tunniksi, mutta suljettiin sitten jälleen.

Tuhkan vaikutusta lentokoneisiin tutkittiin lentokiellon aikana tehdyillä yksittäisillä koelennoilla. Suomen puolustusvoimien F-18 Hornet-hävittäjiä oli käytetty harjoituslennolla 15. huhtikuuta ja moottoreiden imuaukoissa havaittiin perunajauhomaista vulkaanista tuhkapölyä.[8] Myöhemmin amerikkalainen hävittäjälentokone oli saanut vaurioita moottoriinsa lennettyään tuhkapilven läpi. Sen sijaan kaupallisten lentoyhtiöiden tekemät koelennot sujuivat ongelmitta, eikä vaurioita moottoreissa havaittu. Ilmailuviranomaisia alettiinkin syyttää hätävarjelun liioittelusta ja painostaa avaamaan ilmatila. Euroopan liikenneministerit pitivät hätäkokouksen videoneuvotteluna maanantaina 19. huhtikuuta. Tämän jälkeen lentokieltoja lievennettiin jonkin verran. Noin viikon kuluttua lentokieltojen alkamisesta oli tuhka hälvennyt ja purkaus vaimentunut sen verran, että lentokiellot voitiin pääosin purkaa ja lentoliikenne alkoi normalisoitua[5].

Tunnetaan tapauksia, joissa tulivuoren tuhkapilveen lentäminen on aiheuttanut vaaratilanteita moottorien sammumisen vuoksi, ainakin KLM:n lento 867 Amsterdamista Tokioon Boeing 747:lla 15. joulukuuta 1989 Alaskan Mount Redoubtin purkautumisen yhteydessä ja British Airways:n lento 9 Lontoosta Aucklandiin Boeing 747:llä 24. kesäkuuta 1982 Jaavalla sijaitsevan Galunggungin purkautumisen yhteydessä. Näissä tapauksissa suoritettiin onnistuneet hätälaskut Anchorageen ja Jakartaan.[9]

Lentokiellon aiheuttamat ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalla taivas 18.4.2010 lentokiellon aikana ja 29.04.2010 kun liikenne on palautunut.

Poikkeuksellisen laaja lentokielto aiheutti monenlaisia ongelmia miljoonille ihmisille. Lukuisat turistit jäivät loukkuun lomakohteisiin tai eivät päässeet lainkaan matkalle. Lentokiellon pitkittyessä jotkut matkanjärjestäjät kotiuttivat lomalaisia maateitse. Hotellit, junat, bussit ja laivat ruuhkautuivat pahoin ja vuokra-autot loppuivat vuokraamoista kesken[5]. Lentoterminaaleihin jäi monin paikoin loukkuun ihmisiä, joilla ei ollut matkustusoikeutta Schengen-alueella; Helsinki-Vantaalla jaettiin väliaikaisia Schengen-viisumeita, jotta ihmiset pääsisivät jatkamaan matkaansa. Monet arvovieraat eivät päässeet tärkeisiin tapahtumiin, esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei päässyt Puolan presidentin Lech Kaczynskin hautajaisiin, ja Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin Suomen-vierailu peruuntui. Kolme suomalaista ministeriä joutui tekemään päiviä kestävän matkan Euroopan halki kotimaahan maa- ja meriteitse.

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatilan sulkeminen aiheutti miljoonatappiot lentoyhtiöille. Pelkästään Finnairin tappiot olivat noin kaksi miljoonaa euroa päivässä.

Yleisenä tapana on että matkavakuutus ei korvaa matkustajille lentojen peruuntumisesta aiheutuvia kustannuksia, koska peruutusten syy on Force majeure-tyyppinen tilanne: yllättävä luonnonilmiö ja viranomaisten määräämä lentokielto. Pääsääntöisesti korvausta saa vain siinä tapauksessa, että myöhästyy jatkolennolta. Valmismatkan hinnan voi saada kokonaisuudessaan matkatoimistosta, jos matkalle lähtö viivästyy yli 30 tuntia, eikä löydy mahdollisuutta siirtää matkaa myöhemmäksi.[10]

Kuluttajaviranomaiset ovat korostaneet, että lentoyhtiöillä on EU-säädökseen perustuva korvaus- ja huolenpitovelvollisuus matkustajista, joiden matka on viivästynyt tai peruuntunut.

Kronologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen kronologia vuonna 2010:[11]

  • 14.4.2010 klo 2 purkauksen dramaattinen vaihe alkoi
  • 15.4.2010 Oslon, Belgian, Hollannin ja Helsingin lentokenttä suljettiin
  • 16.4.2010 Pohjois-Euroopan kentistä suurin osa suljettu
  • 17.4.2010 16 000 lentoa Euroopan 22 000 lennosta peruttiin
  • 18.4.2010 Koko alppien pohjoispuolinen Eurooppa suljettu lentoliikenteeltä
  • 19.4.2010 EU:n liikenneministerit päättävät lentorajoitusten lieventämisestä. Ruotsi ja Norja avaavat ilmatilan, Etelä-Suomen kentät väliaikaisesti auki
  • 20.4.2010 Purkaus alkaa sylkeä laavaa tuhkan sijaan. Suomi sallii ylilennot
  • 21.4.2010 Lontoon ja Pariisin suuret kentät avataan, tuhkapilvi hälvenemässä ja painottumassa Atlantille.
  • 23.4.2010 Suomen ja Euroopan ilmatila lähes kokonaan auki. Lentosumaa puretaan. Matkustajien lennoille ottamisen järjestys aiheuttaa närää pitkään lentoa odottaneissa.
  • 24.4.2010 Lentorajoitukset on purettu eikä uusia rajoituksia ole toistaiseksi näköpiirissä. Tuhkaa purkautuu yhä, mutta vähemmässä määrin kuin aikaisemmin.
  • 8.5.2010 Uusi sakeamman tuhkan purkausvaihe. Uusia lentorajoituksia mm. Irlannissa ja Espanjassa sekä Atlantin yllä.
  • 10.5.2010 Tuhkapilvi 5–6 km:n korkeudessa. Useimmat lentokentät avattu, paitsi joitain Etelä-Atlantilla
  • 12.5.2010 Tuhkapilvi 4–5 km:n korkeudessa
  • 16.5.2010 Tuhkapilvi 7–9 km:n korkeudessa
  • 17.5.2010 Joitain Englannin lentokenttiä suljettiin.
  • 19.5.2010 Tuhkapilvi 5–6 km:n korkeudessa
  • 21.5.2010 jälkeen tulivuoresta ei enää nouse tuhkapilviä korkealle ilmakehään
  • 23. kesäkuuta 2010, Eyjafjallajökullin tulivuoren aktiivisuus on vähentynyt satunnaisiin tuhkapurkauksiin, jotka eivät nouse kuin muutamia kymmeniä metrejä.

Lokakuussa 2010, Ármann Höskuldsson (University of Iceland Institute of Earth Sciences) sanoi purkauksen olevan virallisesti ohi, vaikkakin alue on yhä aktiivinen ja voi purkautua uudestaan.[12]

Tulivuoret Islannissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannin rajuin purkaus oli Lakin laavavyöry vuonna 1783. Neljäsosa väestöstä kuoli nälänhätään, joka johtui tulivuorenpurkausta seuranneesta karjan fluorimyrkytyksestä ja joukkokuolemista.[11] Jäätikön purkaus jatkui joulukuusta 1821 tammikuuhun 1823 eli 14 kk. Se johti myös Katlan purkaukseen.[13]

Vaikutus ilmastoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatieteen laitoksen professori Veli-Matti Kermisen mukaan purkauksella ei ole Pinatubon (1991) 35 km:n korkeuteen purkautunutta tuhkaa vastaavaa ilmastovaikutusta. Pinatubon tulivuorenpurkaus laski pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaa ½°C useita kuukausia. Ilmastovaikutus edellyttää voimakasta yli 10 km:n korkeuteen yltävää purkausta, jolloin stratosfäärin lisääntyneet rikkiyhdisteet heijastavat valoa.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kauhanen, Anna-Liina: Tulivuorenpurkaus voimistuu Islannissa. Helsingin Sanomat, 26.3.2010, s. B3. Sanoma News Oy.
  2. a b Tulivuoren hiipumisesta ei vielä merkkejä YLE Uutiset. 17.4.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 20.4.2010.
  3. Frankfurtin lentokenttä suljettiin – Ruotsi availee ilmatilaansa HS.fi. 14.4.2010. Sanoma News Oy. Viitattu 20.4.2010.
  4. Jopa 17 000 lentoa peruuntui perjantaina Euroopassa YLE Uutiset. 16.4.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 20.4.2010.
  5. a b c Vainikka, Joni (2010). Plumes and paths: The Eyjafjallajökull eruption and airspace dependencies. Nordia Geographical Publications. 39: 1, 3-14.
  6. Satoja evakuoitu tulivuoren purkauksen takia Islannissa Ilta-Sanomat. 21.03.2010. Sanoma News Oy. Viitattu 20.4.2010.
  7. Tuhkapilvi Euroopan yllä, HS 17.4.2010 A6
  8. Hornetien moottorit tuhkassa iltalehti.fi. 16.4.2010. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 20.4.2010.
  9. http://www.nytimes.com/1989/12/16/us/jet-lands-safely-after-engines-stop-in-flight-through-volcanic-ash.html
  10. Matkavakuutus korvaa osan tuhkaongelmista MTV3.fi. 16.4.2010. MTV Oy. Viitattu 20.4.2010.
  11. a b Geologit ennustavat Islantiin useita uusia purkauksia. Helsingin Sanomat, 18.4.2010, s. A6. Sanoma News Oy.
  12. Purkaus on ohi 27.10.2010 Viitattu 3.3.2011
  13. Helsingin Sanomat, 17.4.2010, s. A5. Sanoma News Oy.
  14. Purkauksen vaikutus ilmastoon on mitätön. Helsingin Sanomat, 17.4.2010, s. A4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: