Katla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo tulivuoresta. Katla on myös lohikäärme Astrid Lindgrenin kirjassa Veljeni Leijonamieli sekä suomalaisen muusikko Jan Jämsenin taiteilijanimi.


Katla
Katlan purkaus v.1918
Katlan purkaus v.1918
Korkeus 1512 m
Sijaintitiedot
Sijainti Islanti
Koordinaatit 63°38′0″N, 19°3′0″W
Purkautunut viimeksi 1918
Tulivuoren sijainti Islannissa
Tulivuoren sijainti Islannissa
Katla

Katla on Mýrdalsjökull-jäätikön alla sijaitseva tulivuori Islannissa. Katla on yksi Islannin aktiivisimpia tulivuoria ja on viimeisen tuhannen vuoden aikana purkautunut 20 kertaa[1]. Viimeisin varmistettu purkaus tapahtui vuonna 1918. Yleensä vuori purkautuu 40-80 vuoden välein. Sen geoterminen aktiivisuus on noussut vuodesta 1999 lähtien ja siksi sitä tarkkaillaan jatkuvasti[2]. Yleensä purkaukset Eyjafjallajökullin jäätiköllä ovat olleet alkuna myös Katlan purkauksille[3].

Katlan ovaalin muotoinen kaldera sijaitsee keskellä jäätikköä ja on läpimitaltaan noin kymmenen kilometriä. Jäätikön paksuus sen kohdalla on 200–700 metriä. Jäätikkö itse on eteläisin Islannin jäätiköistä ja peittää koko kalderan ja vuoren huippua osittain. Purkautuessaan tulivuori synnyttää massiivisen jökulhlaupin, jäätikköjokitulvan. Vuoden 1755 purkauksen huippukohdassa Katlan aikaansaaman jäätikköjokitulvan huipun on arvioitu olleen 200 000–400 000 m³/s (vertailun vuoksi Amazonin, Mississippin, Niilin ja Jangtsen yhteenlaskettu virtaama on noin 266 000 m³/s).

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Katla on johdettu islannin kielen sanasta ketill ('kattila') - viitaten tulivuoren muotoon. Katla on myös suosittu naisten nimi Islannissa.[4]

Historiallinen aktiivisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 930 alkaen on muistiinmerkitty 16 Katlan purkausta. Viimeisin suuri purkaus oli 1918 (VEI5), vuosina 1955[5] ja 1999[6] tapahtuneet purkaukset eivät rikkonneet jääkuorta. Purkausten välinen tauko on tunnetun historian pisin sitten 1918.[7]

Suurimmat purkaukset tapahtuivat:

  • 1918 - VEI4 tai VEI5; noin 0.7 km3 materiaa purkautui ilmaan.
  • 1860 - VEI4
  • 1823 - VEI3
  • 1755 - VEI5; 1,5 km3 materiaa. Jökulhlaup 200,000–400,000 m3/s
  • 1721 - VEI5
  • 1660 - VEI4
  • 1625 - VEI5
  • 1612 - VEI4
  • 1580 - VEI4
  • 934 - VEI5 tai VEI6, 5 km3 tefraa ja 18 km3 laavaa

Suurin osa purkauksista aikaansai jökulhlaupin. Vuoden 934 purkaus oli suurinpia laavapurkauksia 10 000 vuoteen[8]

Kalderan ja aikaisempien purkausaukkojen sijainnit jäätikön alla
Poikkileikkauskuva Eyjafjallajökull- ja Katla-tulivuorista

Nykyinen aktiivisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läheisen Eyjafjallajökullin jäätikön alla sijaitsevan Eyjafjalla-tulivuoren aktivoiduttua maaliskuussa 2010 tutkijat ovat ilmaisseet huolensa Katlan mahdollisesta purkautumisesta.[9] Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson sanoi BBC:n haastattelussa 20.4.2010:

»[Katla] on paljon suurempi. Olemme nähneet vasta pienen harjoituksen siitä mitä tapahtuu - en sano "jos" - kun Katla tulee purkautumaan. Normaalisti se purkautuu kerran vuosisadassa...me [Islanti] olemme varautuneet... on korkea aika Euroopan hallitusten ja ilmailupiirien kautta Euroopan valmistautua tulevaan Katlan purkaukseen.[10]»

Lokakuun 9. 2010 tarkkailuasemissa havaittiin harmonista tärinää, jota pidettiin merkkinä tulevalle purkaukselle.[11]

Kesäkuussa 2011 Katlassa havaittiin harmonista tärinää. Muutamien päivien kuluttua kalderassa havaittiin maanjäristys, joka osoittaa magman liikkuvan tulivuoren sisällä.[12].

Heinäkuun 8. ja 9. 2011 lisää harmonisita tärinää. Islannin tiedotusvälineet ilmoittivat mahdollisuudesta, että jäätikönalainen purkaus on alkanut[21]. Heinäkuun 8. 2011 jäätikkövesitulva katkaisi Hringvegurin Múlakvíslin kohdalta vieden sillan ja osan tiestä (jäätikköjoki, joka saa alkunsa Mýrdalsjökull-jäätiköltä). Tulvan syyksi epäillään pientä purkausta tai geotermistä toimintaa.[13][14] Jäätikön yli lentäneet helikopterit ovat havainneet jäätikössä halkeamia, viitaten sulamiseen kalderan kaakkoisosassa[22].

Purkaukset 900-luvulta nykyaikaan [15][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Purkaus alkoi Kesto
(päiviä)
Purkausten väli
(vuotta)
Voimakkuus Huom.
934 VEI 5-6 5 km3 tefraa ja 18 km3 laavaa
950 Ajoitettu geologisesti
960 VEI 3 Jäätikönalainen, ajoitettu geologisesti
1050 ±50 Ajoitettu geologisesti
1077 ±2 VEI 3 Historialliset merkinnät
1210 VEI 4 Ajoitettu geologisesti
1245 VEI 4 Historialliset merkinnät
1262 VEI 5 Historialliset merkinnät
1311 Historialliset merkinnät
1357 ±3 VEI 4-5 Historialliset merkinnät
1416 VEI 4? Historialliset merkinnät
1440 VEI 4 Historialliset merkinnät
1450 ±50 Ajoitettu geologisesti
1500 VEI 4 Ajoitettu geologisesti
1550 VEI 4 Ajoitettu geologisesti
1580 11.8. ~80 VEI 4 Historialliset merkinnät
1612 12.10. 32 VEI 4 Historialliset merkinnät
1625 2.9. 13 13 VEI 5 Historialliset merkinnät
1660 3.11. ~60 35 VEI 4 Historialliset merkinnät
1721 11.5. ~100 61 VEI 5 Jökulhlaup aiheutti tsunamin Vestmannasaarille[16]
1755 17.10. ~120 34 VEI5 Historialliset merkinnät
1823 26.6. 28 68 VEI 3 Historialliset merkinnät
1860 8.5. 20 37 VEI 4 Historialliset merkinnät
1918 12.10. 24 58 VEI 4-5 Viimeisin suuri purkaus,
lahari siirsi rantaa 5 km
1955 25.6 VEI 0 Jäätikönalainen,
aikaansai jökulhlaupin
[17]
1999 17.7 n.30 VEI 0 Jäätikönalainen, jökulhlaup [18]
2011 8.7 VEI 1(?) Jäätikönalainen, jökulhlaup[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä vuoriin, vuoristoihin tai muihin maankohoumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.