Jakarta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakarta
Jakarta Car Free Day.jpg

Lippu
Jakarta COA.svg
Vaakuna
Lempinimi: The Big Durian
Motto: indonesiaksi Jaya Raya
suom. Mahtava ja voitokas

Jakarta

Koordinaatit: 6°12′35.75″S, 106°50′42.78″E

Valtio Indonesia
Hallinto
 – Kuvernööri Basuki Tjahaja Purnama (2014-)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 661,52 km²
Väkiluku (2013) 10 187 000[1]
 – Tiheys 14 050,82 as./km²
 – Metropolialue 28 000 000[2]
Aikavyöhyke UTC+7

Jakarta on Indonesian pääkaupunki ja väkiluvultaan maan suurin kaupunki. Se sijaitsee Jaavan saaren pohjoisrannikolla, Jaavanmeren rannalla. Jakartan pääkaupunkialue muodostaa oman erityisalueensa ja sitä hallitaan omana provinssinaan. Jakartaa jakautuu Keski-Jakartan, Itä-Jakartan, Pohjois-Jakartan, Etelä-Jakartan ja Länsi-Jakartan kuntiin, jotka on edelleen jaettu kunnanosiin. Lisäksi Jakartan provinssiin kuuluu Seribusaarten (Tuhat saarta) saaristo.[3][4][5]

Jakartan pinta-ala on 661,52 km² ja asukasluku noin 10,2 miljoonaa (vuonna 2013), mikä tekee siitä Kaakkois-Aasian suurimman kaupungin.[6][1] Jakarta on myös yksi maailman suurimmista kaupungeista. Sen suurkaupunkialueella asuu yli 28 miljoonaa ihmistä. Jakartan agglomeraatio on yksi maailman korkeimmista.[2][7]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakarta sijaitsee Jaavan saaren pohjoisrannikolla, paikassa jossa Ciliwungjoki laskee Jaavanmeren Jakartanlahteen. Pääkaupunkiseudun hallintoalueeseen kuuluvat myös pienet Seribusaaret meressä kantakaupungin edustalla.[8] Ne koostuvat 120 pienestä trooppisesta saaresta.[9][10] Jakartan erityishallintoalue rajautuu idässä Länsi-Jaavan ja lännessä Bantenin provinsseihin.[6]

Jakartassa on kuumaa koko vuoden, kuukausittainen keskimääräinen ylin lämpötila vaihtelee 30 ja 33 asteen välillä. Sadetta saadaan eniten tammikuussa, 384 mm, kuivalla kaudella heinäkuusta lokakuuhun alle 50 mm kuukaudessa.[11]

Jakartan maa-alasta 40 prosenttia sijaitsee merenpinnan alapuolella ja maa kaupungin alla on hiljalleen vajoamassa. Jakarta vajoaa jopa 5-10 senttimetriä vuodessa.[12][13][14][15] Tämä aiheuttaa runsaiden sateiden kanssa sen, että Jakarta on erittäin altis tuhoisille tulville. Kaupungin eteläpuolisilta vuorten rinteiltä kaadettu metsä antaa tulvareiteille vapaan reitin Jakartan kaupunkiin. Ciliwung ja muut pienemmät joet tulvivat usein ja jätteiden tukkima kanaaliverkosto ja riittämätön salaojitus pahentavat tulvariskiä.[15][16] Ongelma on pahin Pohjois-Jakartan rannikkoalueella, jossa mitataan korkeimmat tulvahuiput. Rannikolle iskevät lisäksi Jaavanmeren vuorovesiaallot. Pahoja tulvia koetaan vuosittain.[13][15]

Tuhoisien tulvien estämiseksi tulevaisuudessa Jakartanlahdelle on rakenteilla pato ja pumppausjärjestelmä, jonka on suunniteltu olevan valmis vuonna 2025. Myös muita patoprojekteja jokivesien tulvimisen hillitsemiseksi on rakenteilla.[14][17]

Jaavan saari sijaitsee suurten mannerlaattojen törmäyskohdassa alityöntövyöhykkeellä, jossa indo-australian mannerlaatta työntyy euraasian mannerlaatan alle. Tämän johdosta Jaavan saari on hiljalleen vajoamassa ja jäämässä indo-australian laatan alle.[18][19][20] Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat Indonesiassa yleisiä. Jakartassa ei tiedetä kirjoitetun historian aikana tapahtuneen tuhoisia maanjäristyksiä, mutta mahdollisuus siihen on olemassa.[21][22][23]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Jakartan alueella oli 400-luvulla hindujen asutuskeskus. 1100-luvulta lähtien se oli merkittävä satamakaupunki Sundan kuningaskunnassa. Kaupunkia kutsuttiin tuohon aikaan nimellä Kalapa. Portugalilaiset olivat ensimmäisiä alueella käyneitä eurooppalaisia.

22. kesäkuuta 1527 sotapäällikkö Fatahillah valtasi kaupungin ja nimesi sen uudelleen Jayakartaksi.[24] Tätä pidetään nykyään Jakartan virallisena perustamispäivänä. Hollantilaiset tulivat alueelle 1500-luvun loppupuolella. Vuonna 1619 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania valtasi kaupungin Jan Pieterszoon Coenin johdolla ja nimesi sen uudelleen Bataviaksi.

Japanilaiset valloittivat Jakartan toisen maailmansodan aikana ja nimesivät sen uudelleen Jakartaksi. Alankomaat otti sen uudelleen valtansa alle sodan jälkeen. Indonesia kuitenkin tunnustettiin itsenäiseksi vuonna 1949. Jakartasta tuli valtion pääkaupunki.[24]

Seuraavan 40 vuoden aikana kaupunkiin tulvi köyhiä maaltamuuttajia. 1990-luvun alussa sen talous alkoi olla jaloillaan, mutta vuosikymmenen lopun talousromahdus johti verisiin mellakoihin.[24]

Tulvat, mellakat ja terrori-iskut ovat koetelleet kaupungin rauhaa muutaman vuoden välein.[24]

Jakartan keskustaa

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailukohteita Jakartassa on muiden muassa sen suurin huvipuisto Taman Impian Jaya Ancol sekä Ragunanin eläintarha. 137-metrinen Monumen Nasional (”Monas”) rakennettiin Keski-Jakartaan vuosina 1961–1975. Vuosina 1961–1978 rakennettiin Masjid Istiqlal, joka on Kaakkois-Aasian suurin moskeija.[25]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakartaa palvelee Soekarno-Hattan kansainvälinen lentoasema. Saaren muihin osiin pääsee sekä junalla että linja-autolla. Neljä juna-asemaa ovat lähellä kaupungin keskustaa, mutta neljä linja-autoasemaa aika kaukana keskustasta.[26][27]

Kaupungin sisäistä liikennettä hoitaa kattava linja-autojen ja minibussien verkosto.[28]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Väkiluku[29]
1901 115 000
1920 253 800
1930 435 184
1940 533 000
1950 1 733 600
1961 2 906 533
1971 4 546 492
1980 6 503 449
1990 8 259 639
2000 8 384 853
2010 9 588 198

Jakartan asukasmäärä on kasvanut nopeasti. 1900-luvun alussa Jakartan asukasluku oli 115 000. Indonesia itsenäistyi vuonna 1949 ja väkiluku lähti räjähdysmäiseen nousuun. Kun vuonna 1945 kaupungin väkiluku oli noin 600 000, asui kaupungissa vuonna 1950 jo 1,7 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1960 kaupungissa oli 2,7 miljoonaa asukasta, vuonna 1980 6,5 miljoonaa ja vuonna 2000 jo 8,3 miljoonaa.[2][6][29]

Jakarta on etnisesti monimuotoinen kaupunki. Betawilaiset ovat Jakartan alueen alkuperäisasukkaita ja Jakarta on myös betawikulttuurin keskus.[30][31][5] Betawilaisia on Jakartan asukkaista 38%. Jakartan väestön etnisen enemmistön muodostavat kuitenkin jaavalaiset, jotka ovat Indonesian runsaslukuisin etninen ryhmä. Jaavalaisia on Jakartan asukkaista 35%. Sundalaisia Jakartan väestöstä on 15%, kiinalaisia 6%, batakeja 4%, minangabauteja 3% ja malaijeja 2%.[2][32]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Indonesia Population 2014 worldpopulationreview.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  2. a b c d Jakarta Population 2014 worldpopulationreview.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  3. Jakarta Travel Guide indonesia-travel-guide.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  4. Yogyakarta indonesia-tourism.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  5. a b Jakarta Facts tradexpoindonesia.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  6. a b c INDONESIA: Urban Municipality Population citypopulation.de. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  7. MAJOR AGGLOMERATIONS OF THE WORLD citypopulation.de. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  8. Jakarta Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  9. Pulau Seribu (Thousand Island) indonesia-tourism.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  10. Natural World Heritage Site North of Jakarta thousandisland.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  11. Climatological Information Jakarta WMO World Meteorological Organization. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  12. Howard, Brian Clark: Pictures: Jakarta Faces Flooding, Rising Seas, and Failing Defenses 25.7.2013. WMO World Meteorological Organization. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  13. a b Prameshwari, Putri: The Tides: Efforts Never End to Repel an Invading Sea 24.7.2009. Jakarta Globe. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  14. a b Hendrix, Esmeralda: Dutch to study new dike for Jakarta Bay 22.12.2014. thejakartapost.com. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  15. a b c Tarrant, Bill: Special Report: In Jakarta, that sinking feeling is all too real 22.12.2014. reuters.com. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  16. Wallius, Anniina: Pato murtui, tulva paheni Indonesian pääkaupungissa 18.1.2013. yle.fi. Viitattu 15.2.2015.
  17. Deti Mega Purnamasari & Vento Saudale: New Ciliwung River Dams Planned as Jakarta Struggles With Latest Floods 20.1.2014. Jakarta Globe. Viitattu 15.2.2015. (englanniksi)
  18. Jaava tiedontalo.net. Viitattu 18.4.2015.
  19. The Java Trench Expedition thejavatrench.weebly.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  20. Jakarta and Earthquakes (pdf) ice.org.uk. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  21. No massive quake to hit Jakarta, BMKG says 5.8.2011. thejakartapost.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  22. Natural disasters in Indonesia indonesia-investments.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  23. Indonesia: matkustustiedote 13.3.2015. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 18.4.2015.
  24. a b c d Jakarta HIstory Lopnely Planet. Viitattu 15.2.2015.
  25. Indonesia Travel Guide
  26. DKI Jakarta indonesia.travel. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  27. Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 15.2.2015.
  28. Getting Around Lonely Planet. Viitattu 15.2.2015.
  29. a b Jakarta Population 2013 16.12.2013. indonesia-investments.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  30. Betawi in Indonesia joshuaproject.net. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  31. Betawi:Jakarta’s Indigenous People indo.com. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)
  32. Indonesia's population 19.4.2003. Institute of Southeast Asian Studies. Viitattu 18.4.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]