Vuorovesi

Sama ranta nousu- ja laskuveden aikaan Fundynlahdella Kanadassa.

Laskuveden aika Bretagnessa Ranskassa.

Vuorovedeksi kutsutaan Kuun ja Auringon painovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Auringon painovoiman vaikutus on noin puolet Kuun painovoiman vaikutuksesta . Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi.

Vuorovesi-ilmiö esiintyy myös ilmakehässä ja Maan kiinteissä osissa. Merenpinnan korkeuden vaihteluita synnyttävät myös tuulet ja ilmanpaine-erot. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun.

Vuorovesien synty

Vuoroveden aiheuttaa Kuun ja Auringon painovoimat. Maapallon Kuun puoleiselle puolelle syntyy vuorovesipullistuma, koska tässä pisteessä Kuun vetovoima on hieman keskimääräistä suurempi ja vesi siirtyy siksi hieman keskimääräistä enemmän Kuuta kohti. Vastaavasti vastakkaisella puolella maapalloa Kuun aiheuttama painovoima on hieman keskimääräistä pienempi, ja siksi vesi asettuu hieman keskimääräistä kauemmaksi Kuusta. Näin syntyy toinen vuorovesipullistuma.

Aurinko aiheuttaa samalla tavalla kaksi vuorovesipullistumaa planeettamme pinnalle. Aurinko on kauempana kuin Kuu, mutta vastaavasti paljon massiivisempi. Siksi Auringon synnyttämä vuorovesivaikutus on 46 prosenttia Kuun aiheuttamasta vaikutuksesta. Myös muut planeetat aiheuttavat vuorovesi-ilmiöitä, mutta ne ovat äärimmäisen heikkoja. Esimerkiksi Jupiterin vuorovesivaikutus on noin kolme miljoonasosaa Kuun vastaavasta.

Tässä vuorovesimallissa oletetaan, että Maa on aluksi tasasyvyisen meren peitossa. Todellisella maapallolla merenpohjan muoto, mantereet sekä erilaiset kitkavoimat estävät vapaat virtaukset. Tämä johtaa siihen, että rannikoille syntyy eteneviä vuorovesiaaltoja, jotka tuottavat selvästi avomerta suuremmat vuorovedet. Nämä tekijät ovat myös syynä siihen, että vuoksi ei välttämättä ajoitu samalle hetkelle, jona Kuu on havaintopaikalla korkeimmillaan.

Täydenkuun ja uudenkuun aikana Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Tällöin Kuun ja Auringon synnyttämät vuorovesihuiput osuvat samaan aikaan, syntyy tavanomaista voimakkaampi vuorovesi eli tulvavuoksi ja -luode. Sitä vastoin Kuun ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana nousuvesi jää tavallista matalammaksi eli esiintyy vajaavuoksi.

Vuoroveden merkitys

Vuorovesi aiheuttaa voimakkaita virtauksia, jotka muokkaavat rannikoita ja jokisuita määräten rannikoilla elävien eliöiden elämänrytmin. Jopa 5 metriä sekunnissa oleva vuoroveden virtausta voidaan käyttää hyväksi merenkulussa vaikuttaen muun muassa satamaliikenteeseen: osaan satamista voidaan liikennöidä vain vuoksen eli nousuveden aikana. Voimakkaasti pakeneva vuorovesi voi kuljettaa veneet tai uimarit ulapalle aiheuttaen vaara- ja onnettomuusriskin. Vuoksen vaikutuksesta esimerkiksi Amazonjoen vesi voi nousta hyökyaaltoina jopa 800 km jokien yläjuoksulle. Vuoroveden virtauksia käytetään hyväksi vuorovesivoimaloissa.

Katso myös

• Kuun vaiheet
• Vuorovesivoima
• Vuorovesiporras
• Myrskyvuoksi
• Viiltovirtaus
• Vuorovesiallas
• Vuorovesienergia
• Vuorovesilukkiutuminen

Aiheesta muualla

• Tähtiakatemia
• Vuorovesiaiheiset kotisivut
• Lunar tides
• Tides and centrifugal force: Syy miksi keskipakoisvoima ei selitä toista vuorovesipullistumaa. Sisältää animaatioita. (englanniksi)
• Tidal misconceptions