Mannerlaatta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta mannerlaatoista, kartassa ei ole kaikkia pienimpiä mannerlaattoja.

Mannerlaatta on levymäinen kappale Maan kuorta. Mannerlaatta nimityksenä on harhaanjohtava sikäli, että mannerlaatat eivät noudata mannerten rajoja. Tästä syystä yleisesti puhutaan myös litosfäärilaatoista viitaten litosfääriin eli maapallon kivikehään, tai tektonisista laatoista viitaten laattatektoniikkaan eli teoriaan mannerlaattojen liikkeistä. Sanojen mannerlaatta, litosfäärilaatta ja tektoninen laatta merkitys on siis täsmälleen sama.

Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka ”kelluvat” vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista laattatektoniikan vaikutuksesta. Laatat liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toistensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esimerkiksi Islannissa, jossa kiviainesta muodostuu paljastuneesta Maan vaipasta.

Laattaliikkeen energianlähde on maan vaipassa tapahtuvat konvektiovirtaukset. Konvektiovirtaukset johtuvat kiviaineksen lämpenemisestä ja muuttumisesta kevyemmäksi jolloin se nousee ylöspäin. Jäähdyttyään se painuu taas alas. Tästä syntyvä kiertoliike saa aikaan laattojen liikkumisen. Aineen lämpenemisen taas aiheuttavat radioaktiiviset hajoamiset maan sisässä.

Kratoniksi eli mannerytimeksi sanotaan hyvin vanhaa mantereen kalliota.

Sisällysluettelo

Mannerlaatat [muokkaa]

Suuret laatat [muokkaa]

Pienempiä laattoja [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.