Aceh

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nanggroe Aceh Darussalam
Acehin sijainti
Virallinen kieli aceh, indonesia
Pääkaupunki Banda Aceh
Kuvernööri dr. H. Zaini Abdullah
Pinta-ala
 - Yhteensä

55390 km²
Sijainti Sumatra, Indonesia
Väkiluku
 - Yhteensä (2010)
 - Tiheys

4 432 400[1]
80,0/km2
ISO AC
Aikavyöhyke UTC +7
Aceh tapaninpäivän 2004 tsunamin jälkeen

Aceh on Indonesiaan kuuluva erityisalue Sumatran saaren pohjoisosassa. Aceh rajoittuu etelässä Pohjois-Sumatran maakuntaan. Maakunnan virallinen nimi on Nanggroe Aceh Darussalam. Vanhoja kirjoitusmuotoja ovat Acheh ja Atjeh.

Alueella käytiin vielä hiljattainmilloin? sotaa aseellisen Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian armeijan välillä. 2000-luvulla käytiin kolmet Acehin rauhanneuvottelut, joista viimeisimmät presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä. Viimeisimmän neuvottelukierroksen seurauksena 15.8.2005 syntynyt rauhansopimus on pitänyt tähän saakka ja yhteenotot armeijan ja (entisten) sissien välillä ovat päättyneet.

Acehin uskotaan olleen ensimmäinen paikka, johon islam levisi Kaakkois-Aasiassa. 1600-luvun alussa Acehin sulttaanikunta oli vaurain, voimakkain ja sivistynein valtio Malakan salmen alueella. Aceh on kautta historiansa puolustanut kiivaasti poliittista itsenäisyyttään ulkopuolisia voimia kuten hollantilaisia miehittäjiä ja Indonesian hallintoa vastaan. Aceh on luonnonvaroiltaan rikas: sen alueella on muun muassa huomattavat öljy- ja kaasuesiintymät. Acehin ja Pohjois-Sumatran alueella sijaitsee Kaakkois-Aasian suurin jäljellä oleva yhtenäinen luonnontilainen sademetsäalue. Muuhun Indonesiaan verrattuna Acehin maakunta on voimakkaan uskonnollinen - islamilainen šaria-laki on voimassa ja sen käyttäytymissäännökset koskevat myös muita kuin muslimeja.

Aceh oli lähin maa-alue joulukuun 2004 Intian valtameren maanjäristyksen keskuksesta. Järistyksen aiheuttama tsunami tuhosi suurimman osan maakunnan länsirannikosta, suuren osan pääkaupungista Banda Acehista, ja osan itärannikosta. Yhteensä järistys ja tsunami aiheuttivat 167 736 indonesialaisen kuoleman tai katoamisen Acehissa ja Pohjois-Sumatralla, ja tuhosivat kodin 500 000:lta. Luonnonmullistuksen katsotaan osaltaan edesauttaneen Acehin rauhanprosessin etenemistä.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aceh kuuluu Indonesiaan ensimmäisen luokan erityishallintoalueena (daerah istimewa tingkat 1.), mikä asema sillä on ollut vuodesta 1961 alkaen. Erityishallintoalue jakautuu 17 piiriin (kabupaten) ja neljään kaupunkiin (kota). Kabupateneita johtavat bupatit. Suurin kaupunki ja samalla erityishallintoalueen pääkaupunki on Banda Aceh, joka sijaitsee aivan Sumatran saaren pohjoiskärjessä. Muut hallinnollisesti kaupungin asemassa olevat merkittävät keskukset ovat Langsa, Lhokseumawe ja Sabang. Pääartikkeli Acehin aluejako)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa Aceh liikkeen lippu

Islamilainen kauppa-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acehin alueen ensimmäinen sulttaanikunta, Perlak, perustettiin vuonna 804. Muita alueelle muodostuneita islamilaisia sulttaanikuntia olivat vuonna 1042 perustettu Samudera Pasai sekä vuonna 1184 perustettu Tamiah.

Ensimmäinen eurooppalainen maininta alueesta on vuodelta 1292, kun Marco Polo kävi Sumatran rannikkoseuduilla. Hän havaitsi, että väestö oli islaminuskoinen. Alueen historiasta kertoo myös Sejarah Melayu.

Acehin sulttaanikunta syntyi vuonna 1205. Sulttaanikunta liittoutui 1500-luvulla Osmanien valtakunnan kanssa, sotiakseen Intiaan ja Malakaan asettuneita portugalilaisia vastaan. Darrussalamin sulttaanikunta syntyi myöhemmin vuonna 1511.

Ensimmäiset portugalilaiset tulivat Indonesiaan vuonna 1509. Heidän valloituksensa joutuivat kuitenkin ensin hollantilaisten ja sittemmin myös brittiläisten haltuun.

Acehin sulttaanikunta nousi 1600-luvun alkuun mennessä merkittäväksi sotilaalliseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi mahdiksi, mutta 1600-luvun loppupuolella se alkoi heiketä.

Acehin vakiintuminen Hollannin vaikutuspiirin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aceh joutui 1700-luvulla Hollannin ja Ison-Britannian etupiirikiistojen kohteeksi. Lontoon vuoden 1824 sopimuksen mukaan Aceh liitettiin Hollannin Itä-Intiaan, joskin samalla taattiin Acehin itsenäisyys. Britannia sai Hollannilta Intian ja Singaporen alueita vastineeksi Sumatran alueiden luovuttamisesta. Pääartikkeli Acehin sota 1873-1903)

Kansallinen tietoisuus nousee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosisadan alussa, ensimmäisen maailmansodan jälkeen Hollannin Itä-Intiaan muodostui kansallismielisiä opiskelijaliikkeitä, joiden johtajista tuli myöhemmin Indonesian itsenäisyysliikkeen johtajia. Eräs näistä johtajista oli Hollannissa opiskellut Muhammed Atta.

Aceh Japanin vallan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acehin itsenäisyysliikkeen, Sumatran Acehin kansallisen vapautusrintaman (ASNLF / GAM):in, näkökulmasta Aceh kävi taistelua Hollannin Itä-Intiaa vastaan vuosina 1873–1942. Japanilaisten tunkeutuivat Malajilta Acehiin vuonna 1942. Japanilaiset lupasivat poistua Acehista sen jälkeen, kun hollantilaiset olisi voitettu.

Acehin itsenäisyystaistelijoiden ja japanilaisten välinen liitto solmittiin Malaijilla vuonna 1942, kun acehilaiset neuvottelijat kävivät Malaijilla Japanin laivaston amiraali Fujikawan luona. Alankomaiden Itä-Intia oli hieman aiemmin julistanut sodan Japanille Pearl Harborin hyökkäyksen vuoksi. Acehilaisten neuvottelijoiden ja Japanin välinen itsenäisyyssopimus allekirjoitettiin Singaporessa sen brittiläisten puolustajien antautumisen jälkeen. GAM:in näkemyksen mukaan Aceh miehitettiin jälleen syys-lokakuussa 1945, kun britit tulivat alueelle japanilaisten jälkeen. Lopulta hollantilaiset korvasivat britit ja Indonesian hallitus antoi luvan jatkaa hollantilaisten miehitystä.

Japanilaisten näkökulmasta Acehille ei myönnetty miehitysaikana itsenäisyyttä kuten ei muillekaan Indonesian alueille. Japanilaisten tarjoama itsenäisyys olisi käytännössä tarkoittanut sitoutumista Itä-Aasian hyvinvointivyöhykkeeseen eli käytännössä Japanin sotatalouteen.

ASNLF / GAM on vaatinut Acehille itsenäisyyttä Indonesiasta, mihin Indonesia ei ole suostunut. Indonesia on valtiosäännöltään edelleen yhtenäisvaltio, vaikka erityishallintoalueet kertovat haluista siirtyä liittovaltiomuotoiseen valtiomuotoon.

Japanilaisten miehitys 1942–1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaiset miehittivät Hollannin Itä-Intian 19421945. Ensiksi acehilaiset ja pohjoissumatralaiset solmivat hollantilaisvastaisen liiton Japanin laivaston amiraali Fujikawan kanssa. Japanilaisten tunkeutuessa Malaijilta Sumatralle ja Hollannin Itä-Intian jäädessä sotilaallisesti heikoille acehilaiset aloittivat hollantilaisvastaisen kapinan. Japanilaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita myöntämään Acehille, saati sitten Indonesialle, itsenäisyyttä Burman ja Filippiinien tapaan. Acehilaiset neuvottelijat kieltäytyivät muslimeina kunnioittamasta Japanin keisaria šintolaisena jumalana neuvotteluissa Tokiossa. Japanin 25. armeijan ankaraksi koetusta miehityksestä johtuen acehilaiset nousivat spontaaniin kapinaan. Kun Japanin oli antautunut liittoutuneille, jaavalaispoliitikot Ahmed Sukarno ja Muhammed Atta julistivat Indonesian itsenäiseksi 17. elokuuta 1945. Acehilaiset tukivat muita indonesialaisia taistelussa sodan jälkeen palaavia hollantilaisia vastaan.

Hollannin paluuyritys ja Indonesian itsenäisyyssota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollanti yritti palauttaa valtansa Hollannin Itä-Intiassa, jo itsenäiseksi julistautuneessa Indonesian tasavallassa, mutta ei kykenyt siihen johtuen maan omasta saksalaismiehityksestä toipumisesta. Alkuvaiheessa Hollannin Itä-Intian hallinto jäi liittoutuneiden Kaakkois-Aasian ylipäällikölle, amiraali Louis Mountbattenille. Jaavalle tuli Brittiläisen kansainyhteisön joukkoja vasta syyskuun 1945 aikana. Siihen asti japanilaisia kehotettiin ylläpitämään yleistä turvallisuutta ja järjestystä. Japanilaiset komentajat sallivat nationalistien hankkia aseita ja passiivisesti tukivat näitä.

Hollannin päämääränä oli palauttaa Hollannin Itä-Intia siirtomaaksi sekä tuomita Sukarno ja Hatta yhteistyöstä Japanin kanssa. Hollantilaiset pitivät Sukarnon ja Hatan itsenäiseksi julistamaa Indonesian tasavaltaa "japanilaisen fasismin" aikaansaannoksena. Indonesialaiset kokivat hollantilaisten paluun pelkäksi aikaisemman siirtomaavallan palauttamiseksi ja ryhtyivät vastarintaan. Acehilaiset tukivat Indonesian hallitusta Indonesian itsenäisyyssodassa vuosina 1945–1949.

Vuoden 1953 kapinasta alkaneet levottomuuksien vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella käynnistyi islamilainen kapina 20. syyskuuta 1953 ja sen lopullinen tukahduttaminen kesti vuosia. Rauhoittakseen tyytymättömyyden Indonesian keskushallitus teki Acehista erityisalueen 1959 ja lupasi sille autonomian.

Vapaa Aceh -liike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa Aceh -liike (Gerekan Aceh Merdeka, GAM) kävi sisällissotaa Indonesian keskushallintoa vastaan v. 1976–2005. Sota päättyi presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä käytyyn rauhanprosessiin, jonka johdosta allekirjoitettiin rauhansopimus 15.8.2005 Helsingissä. Vapaa Aceh -liikkeen entinen aktiivi Irwandi Yusuf valittiin vapailla vaaleilla Acehin kuvernööriksi joulukuussa 2006. Hän astui virkaansa helmikuussa 2007. (Pääartikkeli Vapaa Aceh -liike)

Tapaninpäivän 2004 maanjäristys ja tsunami[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acehin alue kärsi erityisen pahoin vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acehin väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä, joista suurin on malaijin sukuista acehin kieltä puhuvat acehilaiset. Uskonnollisesti 98 % on muslimeja, 1,5 % kristittyjä ja 0,4 % buddhalaisia. Alueen väestö on kasvanut voimakkaasti muun Indonesian tapaan viime vuosikymmenien aikana:

1 628 983 (31. lokakuuta 1961)
2 008 918 (24. syyskuuta 1971)
2 611 271 (31. lokakuuta 1980)
3 416 156 (31. lokakuuta 1990)
3 930 905 (30. kesäkuuta 2000)

Luonnollisen väestönkasvun lisäksi Indonesia on tukenut siirtolaisuutta Jaavalta muun muassa Maailmanpankin tuella. Tätä väestöpaineen tasoittamista ympäri Indonesiaa pitävät itsenäisyysliikkeen kannattajat Papuan kaltaisena siirtokuntapolitiikkana.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella on Indonesian suurimmat öljy- ja maakaasuvarat, joita hyödyntävät Exxon Mobilin 35-prosenttisesti omistama valtion öljy-yhtiö Pertamina ja Exxon Mobil. Alueen itsenäistyminen aiheuttaisi epävarmuuden niin Indonesian keskushallinnolle kuin aluetta hyödyntäville kansainvälisille yhtiöille.

Acehista saadaan myös palmuöljyä ja puutavaraa. Suurin osa alueen asukkaista saa kuitenkin yhä elantonsa maanviljelystä. Alueen talous kärsi sisällissodasta, mutta on kohenemassa.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. INDONESIA: Urban Municipality Population Citypopulation.de. Viitattu 16.7.2010.