Shanghai

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Shanghai käsittelee samannimistä vuoden 2010 elokuvaa.
Shanghai
上海市
(Shànghǎi shì)
Shanghai montage.png
China Shanghai.svg
Valtio Kiina
Kaupunki 727
Maakunta 1292
Kunta 1927
Hallinto
 – Sihteeri Yu Zhengsheng
 – Pormestari Yu Zhengsheng
Pinta-ala  (Kunta)
 – Kokonaispinta-ala 6 340.5 km2 km²
 – Sisävesi 697 km2 km² 
Väkiluku (2010)  ([1].) 23 019 148
 – Tiheys 3 630,5 as./km²
Postinumero 200000 – 202100
Suuntanumero(t) 21

Shanghai (上海, pinyin shànghǎi Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, shanghainkiinaksi [zaŋhɛ]; vanha suom. latinaistus Šanghai[2]) on Kiinan suurin kaupunki ja yksi sen neljästä maakuntatasolla itsehallinnollisesta kunnasta.

Kaupungin kehitys viime vuosikymmeninä on tehnyt siitä yhden tärkeimmistä talouden, kaupan, rahoituksen ja viestinnän keskuksista Kiinassa. Kaupungissa rakennetaan enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaupunki pyrkii kosmopoliittiseksi maailmankaupungiksi houkuttelemalla muun muassa maahanmuuttajia ja kulttuuria.

Kaksi kirjainta sanassa Shanghai tarkoittavat kirjaimellisesti ’ylös/yläpuolella’ ja ’meri’. Tämän nimen varhaisimmat havainnot tehtiin Song-dynastian aikana, jolloin joen luona oli jo kylä nimeltä Shanghai. On epäselvää, mistä nimi tuli ja miten se tulisi tulkita, vaikka kirjallisuus esittää yleensä ajatusta ’meren päälle’. Kiinaksi Shanghai lyhennetään (滬 tai 沪) ja Shēn (申).

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huangpujoki

Shanghai sijaitsee rannikolla Jangtse- ja Hangzhoujoen välillä. Shanghai on Kiinan suurin väestökeskittymä ja yksi maailman tärkeimmistä satamakaupungeista.[3]

Jangtsen sivujoki Huangpujoki jakaa Shanghain kaupungin kahteen eri osaan, jotka ovat Puxi joen länsipuolella ja Pudong joen itäpuolella.[3]

Puxi on vanha Shanghain keskusta, jossa sijaitsevat muun muassa Kansan aukio ja Shanghain kaupunginmuseo. Puxi on kehittyvää aluetta, josta raivataan jatkuvasti vanhoja rakennuksia uusien pilvenpiirtäjien tieltä. Puxin kaupunginosassa on myös Bund, rantakatu, jonka varrella kohoaa eurooppalaisen porvariston rakentamia ranskalais-, saksalais- ja britannialaisvaikutteisia kivitaloja. Bundin siirtomaarakennukset ovat merkki sosialismia edeltäneeltä ajalta, jolloin Huangpujoki oli vilkas kauppareitti.

Pudongin puoli on ennen 1990-lukua ollut hyvin eristäytynyt ja vähäliikenteinen alue, jossa asui Shanghain köyhälistöä. Alueella oli jopa viljelysmaita. Pudongin alueen erotti Puxin vilkkaasta keskustasta kaupungin läpi virtaava joki, jonka saattoi ylittää vain lautalla. Kun Huangpujoen alitse rakennettiin tunneli liikennöintiä varten, myös Pudong alkoi kehittyä huimaa vauhtia. Nykyisin Shanghain kansaninvälinen lentokenttä sijaitsee Pudongin puolella samoin kuin shanghailaisten ylpeys, Oriental Pearl Tower, yksi maailman korkeimmista rakennuksista. Pudong on kasvukeskus, jossa sijaitsee paljon turisteja varten rakennettuja kohteita, suuri määrä liikehuoneistoja ja Shanghain ylellisimmät hotellit.

Pudong Huangpun vastarannalta nähtynä.
Shanghain kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 7,7 8,6 12,7 18,6 23,5 27,2 31,6 31,5 27,2 22,3 16,7 10,6 ka. 19,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 0,5 1,5 5,1 10,6 15,7 20,3 24,8 24,7 20,5 14,7 8,6 2,4 ka. 12,5
Sadanta (mm) 39 59 81 102 115 152 128 133 156 61 51 35 Σ 1 112
Sadepäivät (d) 9 10 13 13 13 14 12 10 12 9 8 7 Σ 130
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
7,7
0,5
8,6
1,5
12,7
5,1
18,6
10,6
23,5
15,7
27,2
20,3
31,6
24,8
31,5
24,7
27,2
20,5
22,3
14,7
16,7
8,6
10,6
2,4
S
a
d
a
n
t
a
39
59
81
102
115
152
128
133
156
61
51
35


Lähde: Weather Information for Shanghai World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sui-dynastiaan saakka nykyisen Shanghain nimi oli Huating (yksink.: 华亭镇, perint.: 華亭鎮, pinyin: huátíng zhèn). Siitä Song-dynastiaan saakka se oli Songjian-piirikunta Suzhoun kaupungista, ja sai sitten nykyisen nimensä.

Shanghain kaupungin katsotaan saaneen alkunsa kaupunginmuurien rakentamisesta 1553.[4] Merkittävä kaupunki siitä tuli kuitenkin vasta 1800-luvulla.[5]

Quing-dynastian aikana britit rajoittivat laillisen ulkomaankauppan Kantoniin. Shanghai kasvoi oopiumikaupan avulla. Britit ryöstivät Shanghain ensimmäisessä oopiumisodassa, ja sitä seuranneessa rauhansopimuksessa Shanghai avattiin ulkomaalaisille.[6]

Taiping-kapinan aikana 1853 Shanghaihin tulvi pakolaisia.[4] Kaupungissa oli oma kapinansa, tikarikapina. Taiping-valtio yritti myös vallata Shanghaita, mutta siellä olleet ulkomaalaiset joukot torjuivat hyökkäyksen.lähde?

Japani sai merkittävästi valtaa Shanghaissa vuosina 1894–1895 käydyn Kiinan–Japanin sodan seurauksena, ja rakensi sinne ensimmäiset tehtaat. Pian alkoivat muutkin ulkomaat panostaa Shanghaihin.[7] Toisen maailmansodan aikana Euroopasta siirtyi suuri joukko pakolaisia Shanghaihin, joka oli tuolloin ainoa ehdoitta juutalaisia vastaanottava kaupunki maailmassa.[8]

Shanghaista tuli Kaukoidän merkittävin talouskeskus. Pohjoisen sotaretkensä yhteydessä Guomindang, joka oli tuolloin liittoutunut kommunistien kanssa, järjesti teurastuksen saavuttuaan Shanghaihin, jossa paikallinen työväenliike oli ottanut vallan jo ennen heidän saapumistaan. Tämä johti GMD:n ja kommunistien eroon. Kiinan tasavalta teki Shanghaista erityiskaupungin 1927 ja itsehallinnollisen kunnan toukokuussa 1930. Japanilaiset valtasivat Shanghain 1937 ja pitivät sitä hallussaan antautumiseensa saakka 1945.[4]

Suurin osa ulkomaalaisista yrityksistä siirsi toimistonsa Shanghaista Hongkongiin kommunistien otettua vallan 1949.lähde? Shanghaissa keskityttiin tuon jälkeen teollisuuteen, kun se oli aikaisemmin ollut leimallisesti satamakaupunki ja maan länsikaupan keskus.[3]

Kiinan talousuudistukset eivät heti tuoneet Shanghaihin suurta talousmullistusta, sillä kehitys keskittyi etelään, erityisesti Guangdongin provinssiin. 1990-luvulla presidentiksi noussut Shanghain entinen pormestari Jiang Zemin kuitenkin panosti voimakkaasti Shanghain kehitykseen, jotta siitä syntyisi jälleen portti sijoituksille Kiinaan. Maan johdon tavoitteena oli, että Shanghai ohittaisi Hongkongin vuoteen 2010 mennessä.[5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nanjing Lu on yksi maailman vilkkaimmista ostoskaduista.

Shanghain talous kasvaa hurjaa vauhtia, vuonna 2013 bruttokansantuotteen kasvu oli 7,7 prosenttia.[9]

Shanghai on nykyisin Kiinan kehittynein kaupunki, jonne nousee jatkuvasti uusia pilvenpiirtäjiä. Sen bruttokansantuote henkeä kohden on 13. korkein Kiinan 659:stä kaupungista.lähde?

Hongkongin siirryttyä Kiinan kansantasavallalle vuonna 1997 Shanghai on kasvattanut merkitystään rahoitus- ja pankkimaailmassa. Shanghain etuna on korkeasti koulutettu työvoima.lähde?

Shanghai ylläpitää erityistalousalueita, joilla yrityksille myönnetään veroetuja. Shanghai on yksi teknologiayrityksien suosituista toimipaikoista, ja alueella on kasvamassa Piilaakson kaltainen keskittymä.[10]

Helsingin Sanomien entisen Kiinan toimittajan Pekka Mykkäsen mukaan kuka tahansa, joka on viime aikoina nähnyt enemmän kuin Kiinan muurin, nauraisi ajatukselle yhdestä Kiinasta. Shanghailla on enemmän yhteistä Seattlen kuin Xi'anin kanssa. Shanghain bruttokansantuote asukasta kohti oli vuonna 2001 kymmenkertainen Kiinan köyhimpään maakuntaan Guizhouhun verrattuna.[11]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghai on merkittävä liikenteen solmukohta. Valtamerilaivat pääsevät nousuveden aikana ajamaan Huangpujokea pitkin suoraan kaupungin satamaan. Joet ja kanavat luovat vesireitin myös sisämaahan päin.[3] Shanghain satama on maailman suurin kauppasatama. Se kääsitelee vuodessa 32 miljoonaa konttia, 736 miljoona tonnia rahtia.[12]

Kaupungilla on kaksi lentoasemaa, Hongqiao ja Pudong. Pudongin lentoasemalta keskustaan kulkee maglev-juna. Kaupungin sisäistä liikennettä hoitavat raitiovaunut, johdinautot ja bussit.[3]

Shanghain metron ensimmäinen linja avattiin vuonna 1995. Vuonna 2010 linjoja oli jo 11, ja verkoston kokonaispituus 420 km.[13] Shanghai Hongqiaon rautatieasemalta on suurnopeusjunayhteyksiä muihin kaupunkeihin. Reitin varrella ovat Beijing, Tianjin, Shanghai, Hebei, Shandong, Anhui ja Jiangsu. Matka Shanghaista Beijingiin kestä hiukan alle viisi tuntia.[14] Kaupunki on kahden pääradan varrella kaksi päärataa, toinen on Shanghai-Nanjing -rata ja toinen kulkee Shanghaista Hangzhouhun Ningbon sataman kautta. Lisäksi sinne johtaa pienempiä, lähinnä tavarajunien käytössä olevia ratoja.[3]

"Kiinan Detroitissa" on uudisrakentamisen buumi: toimistotorneja, siltoja, jättiläistunneli, kehätie ja satoja maantiekilometrejä. Noen ja muiden saasteiden määrä Shanghain ilmassa ylittää kansainväliset standardit nelinkertaisesti. Shanghaissa ihmiset liikkuivat vuonna 1995 31 % jalan, 33 % polkupyörällä, 25 % bussilla ja alle viisi prosenttia autoilla. Vuonna 2000 15 % liikkui autolla. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 50 % liikkuu autolla.[15]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katunäkymä

Vuonna 2006 itse kaupungissa asui 11, 3 miljoonaa, taajamassa lähes 15 miljoonaa ja Shanghain kunnan alueella 18 miljoonaa henkeä.[3] Vuonna 2014 uutisoitiin, että 14 miljoonan virallisen asukkaan lisäksi kaupungissa oli lähes 10 miljoonaa "tilapäisesti oleskelevaa asukasta", joten koko väkiluku ylitti 24 miljoonaa. Kaupunkilaisten eliniänodote on 82 vuotta.[9]

Shanghai on Kiinan tärkeimpiä kaupunkeja koulutuksen ja tutkimuksen alalla. Siellä toimii lukuisia yliopistoja.[3] Shanghain Jiao Tong -yliopisto on ylläpitänyt vuodesta 2003 tunnettua ARWU-yliopistorankingia.[16]

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkikielessä paikalliset käyttävät Shanghain murretta, joka on yksi wu-kiinan murteista; virallinen kieli on mandariini. Paikallinen murre ei ole ymmärrettävissä kumpaakaan suuntaan mandariinin kanssa.[17] Murre on ollut erottamaton osa shanghailaista identiteettiä, mutta lähes kaikki alle 50-vuotiaat shanghailaiset puhuvat myös mandariinia sujuvasti. Yleisimmät kouluissa opetetut vieraat kielet ovat englanti ja japani.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden kiinalaisten stereotypiat shanghailaisista liittyvät yleensä vaateliaisuuteen, ylimielisyyteen ja muukalaispelkoisuuteen. Samalla shanghailaisia kuitenkin ihaillaan heidän yksityiskohtien huomioimisen, sanansa pitämisen ja ammattimaisuutensa vuoksi.

Monissa Kiinan maakunnissa uskotaan shanghailaisten aviomiesten olevan hyvin alistuvaisia vaimojensa tahtoon. Käsityksessä lienee perää, ja aviomies yleensä huolehtii samaan aikaan ruuanlaitosta, talon hoidosta ja monista muista rooleista. Vielä nykyäänkin tämä käsitys tulee ihmisille mieleen Shanghaista ensimmäisten asioiden joukossa.[18]

Shanghain väkiluku kasvaa siirtolaisuuden myötä. Uudet siirtolaiset tulevat Shanghaihin eri puolilta Kiinaa. Shanghain lähialueilla puhutaan samantyyppisiä murteita kuin Shanghaissa, mutta kauempaa tulevat käyttävät mandariinikiinaa. Kasvava rikollisuus, roskaaminen, häiritsevä kerjäys ja infrastruktuurin (erityisesti julkisen liikenteen ja koulujen) ylikuormitus yhdistetään uusiin siirtolaisiin, joita pelkästään vuonna 2003 tuli kaupunkiin peräti kolme miljoonaa. Tämä on luonut pahaa mieltä ja muukalaisvastaisuutta shanghailaisten parissa. Uudet siirtolaiset huomataan helposti ja he joutuvat usein tahallisen tai tahattoman syrjinnän kohteeksi. Tämä lisää väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja shanghailaisten ja Jangtsen alasuiston ulkopuolella asuvien välillä.lähde?

Kiinalaisen järjestelmän mukaan ihmiset, jotka tulevat muualta Shanghaihin töihin eivät saa samoja etuja kuin kaupungin syntyperäiset asukkaat. Vuonna 2012 tällaisia siirtolaisia oli yhdeksän miljoonaa.[19]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallojoukkue Shanghai Greenland pelaa maan korkeimmalla sarjatasolla Kiinan Superliigassa. Shanghai International Circuit -moottoriradalla n ajettu Formula 1-kilpailuja vuodesta 2004. Tennisturnaus Shanghain Masters kuuluu ATP World Tour Masters 1000 -turnauksiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census
  2. Hakulinen, Kerkko 2006: Paikannimet, s. 487. WSOY, Helsinki.
  3. a b c d e f g h Shanghai Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.10.2014.
  4. a b c Shanghai Timeline Newman Tours. Viitattu 2.10.2014.
  5. a b A Short History of Shanghai NY Times. Viitattu 2.10.2014.
  6. History Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013.
  7. Like Cattle and Horses: Nationalism and Labor in Shanghai, 1895-1927 (review) Journal of Interdisciplinary History. Viitattu 11.5.2013.
  8. China's Little Vienna LA Times. Viitattu 11.5.2013.
  9. a b Shanghai's permanent population exceeds 24 million Feb 2014. China Daily. Viitattu 2.10.2014.
  10. 'Shanghai's Silicon Valley' ramps up recruitment 2012. Want China Times. Viitattu 9.3.2014.
  11. Mykkänen, Pekka 2004: Kiina rymistää huipulle, s. 162. Nemo, Helsinki.
  12. Ever wondered how everything you buy from China gets here? Welcome to the port of Shanghai - the size of 470 football pitches 2013. Daily Mail. Viitattu 9.3.2014.
  13. Shanghai Urban Rail. Viitattu 9.3.2014.
  14. Beijing-Shanghai High-Speed Train Travel China Guide. Viitattu 9.3.2014.
  15. Roberts, Paul 2006: Kun öljy loppuu, s. 176. Edita, Helsinki.
  16. ARWU Shangai Ranking Shanghai Jiao Tong University.. Viitattu 3.10.2014.
  17. Shanghai struggles to save disappearing language 2010. CNN. Viitattu 2.10.2014.
  18. China surpasses the world in yet another category: Quality husbands CNN. Viitattu 11.5.2013.
  19. When a Billion Isn’t Enough: China Faces a Labor Shortage Dateline Shanghai. Viitattu 11.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Koordinaatit: 31°13′28″N, 121°28′33″E