Shanghai

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Shanghai käsittelee samannimistä vuoden 2010 elokuvaa.
Shanghai
上海市
(Shànghǎi shì)
China Shanghai.svg
Valtio Kiina
Hallinto
 – Sihteeri Yu Zhengsheng
 – Pormestari Yu Zhengsheng
Väkiluku (2010)  ([1].) 23 019 148
 – Tiheys 3 630,5 as./km²
Postinumero 200000 – 202100
Suuntanumero(t) 21

Shanghai (上海, pinyin shànghǎi Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, shanghainkiinaksi [zaŋhɛ]; vanha suom. latinaistus Šanghai[2]) on Kiinan suurin kaupunki ja yksi sen neljästä maakuntatasolla itsehallinnollisesta kunnasta.

Kaupungin kehitys viime vuosikymmeninä on tehnyt siitä yhden tärkeimmistä talouden, kaupan, rahoituksen ja viestinnän keskuksista Kiinassa. Kaupungissa rakennetaan enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaupunki pyrkii kosmopoliittiseksi maailmankaupungiksi houkuttelemalla muun muassa maahanmuuttajia ja kulttuuria.

Kaksi kirjainta sanassa Shanghai tarkoittavat kirjaimellisesti ’ylös/yläpuolella’ ja ’meri’. Tämän nimen varhaisimmat havainnot tehtiin Song-dynastian aikana, jolloin joen luona oli jo kylä nimeltä Shanghai. On epäselvää, mistä nimi tuli ja miten se tulisi tulkita, vaikka kirjallisuus esittää yleensä ajatusta ’meren päälle’. Kiinaksi Shanghai lyhennetään (滬 tai 沪) ja Shēn (申).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sui-dynastiaan saakka nykyisen Shanghain nimi oli Huating (yksink.: 华亭镇, perint.: 華亭鎮, pinyin: huátíng zhèn). Siitä Song-dynastiaan saakka se oli Songjian-piirikunta Suzhoun kaupungista, ja sai sitten nykyisen nimensä.

Shanghain kaupungin katsotaan saaneen alkunsa kaupunginmuurien rakentamisesta 1553. Merkittävä kaupunki siitä tuli kuitenkin vasta 1800-luvulla, eikä siellä siten ole juurikaan historiallisia muistomerkkejä, toisin kuin muissa Kiinan kaupungeissa.

Quing-dynastian aikana britit rajoittivat laillisen ulkomaankauppan Kantoniin. Shanghai kasvoi oopiumikaupan avulla. Britit ryöstivät Shanghain ensimmäisessä oopiumisodassa, ja sitä seuranneessa rauhansopimuksessa Shanghai avattiin ulkomaalaisille.[3]

Taiping-kapinan aikana Shanghaissa oli oma kapinansa, tikarikapina. Taiping-valtio yritti myös vallata Shanghaita, mutta siellä olleet ulkomaalaiset joukot torjuivat hyökkäyksen.

Japani sai merkittävästi valtaa Shanghaissa vuosina 1894–1895 käydyn Kiinan–Japanin sodan seurauksena, ja rakensi sinne ensimmäiset tehtaat. Pian alkoivat muutkin ulkomaat panostaa Shanghaihin.[4] Toisen maailmansodan aikana Euroopasta siirtyi suuri joukko pakolaisia Shanghaihin, joka oli tuolloin ainoa ehdoitta juutalaisia vastaanottava kaupunki maailmassa.[5]

Shanghaista tuli Kaukoidän merkittävin talouskeskus. Pohjoisen sotaretkensä yhteydessä Guomindang, joka oli tuolloin liittoutunut kommunistien kanssa, järjesti teurastuksen saavuttuaan Shanghaihin, jossa paikallinen työväenliike oli ottanut vallan jo ennen heidän saapumistaan. Tämä johti GMD:n ja kommunistien eroon. Kiinan tasavalta teki Shanghaista erityiskaupungin 1927 ja itsehallinnollisen kunnan toukokuussa 1930. Japanilaiset valtasivat Shanghain 1937 ja pitivät sitä hallussaan antautumiseensa saakka 1945.

Suurin osa ulkomaalaisista yrityksistä siirsi toimistonsa Shanghaista Hongkongiin kommunistien otettua vallan 1949. Shanghaissa keskityttiin tuon jälkeen teollisuuteen.

Kiinan talousuudistukset eivät heti tuoneet Shanghaihin suurta talousmullistusta, sillä kehitys keskittyi etelään, erityisesti Guangdongin provinssiin. 1990-luvulla presidentiksi noussut Shanghain entinen pormestari Jiang Zemin kuitenkin panosti voimakkaasti Shanghain kehitykseen, jotta siitä syntyisi jälleen portti sijoituksille Kiinaan.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huangpujoki

Shanghai sijaitsee Huangpujoen varrella, lähellä Jangtsejoen suuta. Shanghai on Kiinan suurin ja tärkein satamakaupunki.

Huangpujoki jakaa Shanghain kaupungin kahteen eri osaan, jotka ovat Puxi joen länsipuolella ja Pudong joen itäpuolella.

Puxi on vanha Shanghain keskusta, jossa sijaitsevat muun muassa Kansan aukio ja Shanghain kaupunginmuseo. Puxi on kehittyvää aluetta, josta raivataan jatkuvasti vanhoja rakennuksia uusien pilvenpiirtäjien tieltä. Puxin kaupunginosassa on myös Bund, rantakatu, jonka varrella kohoaa eurooppalaisen porvariston rakentamia ranskalais-, saksalais- ja britannialaisvaikutteisia kivitaloja. Bundin siirtomaarakennukset ovat merkki sosialismia edeltäneeltä ajalta, jolloin Huangpujoki oli vilkas kauppareitti.

Pudongin puoli on ennen 1990-lukua ollut hyvin eristäytynyt ja vähäliikenteinen alue, jossa asui Shanghain köyhälistöä. Alueella oli jopa viljelysmaita. Pudongin alueen erotti Puxin vilkkaasta keskustasta kaupungin läpi virtaava joki, jonka saattoi ylittää vain lautalla. Kun Huangpujoen alitse rakennettiin tunneli liikennöintiä varten, myös Pudong alkoi kehittyä huimaa vauhtia. Nykyisin Shanghain kansaninvälinen lentokenttä sijaitsee Pudongin puolella samoin kuin shanghailaisten ylpeys, Oriental Pearl Tower, yksi maailman korkeimmista rakennuksista. Pudong on kasvukeskus, jossa sijaitsee paljon turisteja varten rakennettuja kohteita, suuri määrä liikehuoneistoja ja Shanghain ylellisimmät hotellit.

Pudong Huangpun vastarannalta nähtynä.
Shanghain kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 7,7 8,6 12,7 18,6 23,5 27,2 31,6 31,5 27,2 22,3 16,7 10,6 ka. 19,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 0,5 1,5 5,1 10,6 15,7 20,3 24,8 24,7 20,5 14,7 8,6 2,4 ka. 12,5
Sadanta (mm) 39 59 81 102 115 152 128 133 156 61 51 35 Σ 1 112
Sadepäivät (d) 9 10 13 13 13 14 12 10 12 9 8 7 Σ 130
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
7,7
0,5
8,6
1,5
12,7
5,1
18,6
10,6
23,5
15,7
27,2
20,3
31,6
24,8
31,5
24,7
27,2
20,5
22,3
14,7
16,7
8,6
10,6
2,4
S
a
d
a
n
t
a
39
59
81
102
115
152
128
133
156
61
51
35


Lähde: Weather Information for Shanghai World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nanjing Lu on yksi maailman vilkkaimmista ostoskaduista.

Shanghain talous kasvaa hurjaa vauhtia, noin 12 prosenttia vuodessa. Shanghai on nykyisin Kiinan kehittynein kaupunki, jonne nousee jatkuvasti uusia pilvenpiirtäjiä. Sen bruttokansantuote henkeä kohden on 13. korkein Kiinan 659:stä kaupungista.

Hongkongin siirryttyä Kiinan kansantasavallalle vuonna 1997 Shanghai on kasvattanut merkitystään rahoitus- ja pankkimaailmassa. Shanghain etuna on korkeasti koulutettu työvoima.

Shanghai ylläpitää erityistalousalueita, joilla yrityksille myönnetään veroetuja. Shanghai on yksi teknologiayrityksien suosituista toimipaikoista, ja alueella on kasvamassa Piilaakson kaltainen keskittymä.[6]

Helsingin Sanomien entisen Kiinan toimittajan Pekka Mykkäsen mukaan kuka tahansa, joka on viime aikoina nähnyt enemmän kuin Kiinan muurin, nauraisi ajatukselle yhdestä Kiinasta. Shanghailla on enemmän yhteistä Seattlen kuin Xi'anin kanssa. Shanghain bruttokansantuote asukasta kohti oli vuonna 2001 kymmenkertainen Kiinan köyhimpään maakuntaan Guizhouhun verrattuna.[7]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katunäkymä

Vuonna 2003 rekisteröity väestömäärä oli 13,42 miljoonaa. Kaupungissa asuu ja työskentelee tämän lisäksi epävirallisesti yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin neljä miljoonaa väliaikaisesti. Keskimääräinen eliniän odote vuonna 2003 oli Shanghaissa 79,80 vuotta: miehillä 77,78 ja naisilla 81,81.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkikielessä paikalliset käyttävät Shanghain murretta, joka on yksi wu-kiinan murteista; virallinen kieli on mandariini. Paikallinen murre ei ole ymmärrettävissä kumpaakaan suuntaan mandariinin kanssa. Murre on erottamaton osa shanghailaista identiteettiä, mutta lähes kaikki alle 50-vuotiaat shanghailaiset puhuvat myös mandariinia sujuvasti. Yleisimmät kouluissa opetetut vieraat kielet ovat englanti ja japani.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden kiinalaisten stereotypiat shanghailaisista liittyvät yleensä vaateliaisuuteen, ylimielisyyteen ja muukalaispelkoisuuteen. Samalla shanghailaisia kuitenkin ihaillaan heidän yksityiskohtien huomioimisen, sanansa pitämisen ja ammattimaisuutensa vuoksi.

Monissa Kiinan maakunnissa uskotaan shanghailaisten aviomiesten olevan hyvin alistuvaisia vaimojensa tahtoon. Käsityksessä lienee perää, ja aviomies yleensä huolehtii samaan aikaan ruuanlaitosta, talon hoidosta ja monista muista rooleista. Vielä nykyäänkin tämä käsitys tulee ihmisille mieleen Shanghaista ensimmäisten asioiden joukossa.[8]

Shanghain väkiluku kasvaa siirtolaisuuden myötä. Uudet siirtolaiset tulevat Shanghaihin eri puolilta Kiinaa. Shanghain lähialueilla puhutaan samantyyppisiä murteita kuin Shanghaissa, mutta kauempaa tulevat käyttävät mandariinikiinaa. Kasvava rikollisuus, roskaaminen, häiritsevä kerjäys ja infrastruktuurin (erityisesti julkisen liikenteen ja koulujen) ylikuormitus yhdistetään uusiin siirtolaisiin, joita pelkästään vuonna 2003 tuli kaupunkiin peräti kolme miljoonaa. Tämä on luonut pahaa mieltä ja muukalaisvastaisuutta shanghailaisten parissa. Uudet siirtolaiset huomataan helposti ja he joutuvat usein tahallisen tai tahattoman syrjinnän kohteeksi. Tämä lisää väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja shanghailaisten ja Jangtsen alasuiston ulkopuolella asuvien välillä.

Kiinalaisen järjestelmän mukaan ihmiset, jotka tulevat muualta Shanghaihin töihin eivät saa samoja etuja kuin kaupungin syntyperäiset asukkaat. Vuonna 2012 tällaisia siirtolaisia oli yhdeksän miljoonaa.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shanghain satama on maailman suurin kauppasatama. Se kääsitelee vuodessa 32 miljoonaa konttia, 736 miljoona tonnia rahtia.[10]

Shanghain metron ensimmäinen linja avattiin vuonna 1995. Vuonna 2010 linjoja oli jo 11, ja verkoston kokonaispituus 420 km.[11] Shanghai Hongqiaon rautatieasemalta on suurnopeusjunayhteyksiä muihin kaupunkeihin. Reitin varrella ovat Beijing, Tianjin, Shanghai, Hebei, Shandong, Anhui ja Jiangsu. Matka Shanghaista Beijingiin kestä hiukan alle viisi tuntia.[12]

"Kiinan Detroitissa" on uudisrakentamisen buumi: toimistotorneja, siltoja, jättiläistunneli, kehätie ja satoja maantiekilometrejä. Noen ja muiden saasteiden määrä Shanghain ilmassa ylittää kansainväliset standardit nelinkertaisesti. Shanghaissa ihmiset liikkuivat vuonna 1995 31 % jalan, 33 % polkupyörällä, 25 % bussilla ja alle viisi prosenttia autoilla. Vuonna 2000 15 % liikkui autolla. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 50 % liikkuu autolla.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census
  2. Hakulinen, Kerkko 2006: Paikannimet, s. 487. WSOY, Helsinki.
  3. History Lonely Planet. Viitattu 11.5.2013.
  4. Like Cattle and Horses: Nationalism and Labor in Shanghai, 1895-1927 (review) Journal of Interdisciplinary History. Viitattu 11.5.2013.
  5. China's Little Vienna LA Times. Viitattu 11.5.2013.
  6. 'Shanghai's Silicon Valley' ramps up recruitment 2012. Want China Times. Viitattu 9.3.2014.
  7. Mykkänen, Pekka 2004: Kiina rymistää huipulle, s. 162. Nemo, Helsinki.
  8. China surpasses the world in yet another category: Quality husbands CNN. Viitattu 11.5.2013.
  9. When a Billion Isn’t Enough: China Faces a Labor Shortage Dateline Shanghai. Viitattu 11.5.2013.
  10. Ever wondered how everything you buy from China gets here? Welcome to the port of Shanghai - the size of 470 football pitches 2013. Daily Mail. Viitattu 9.3.2014.
  11. Shanghai Urban Rail. Viitattu 9.3.2014.
  12. Beijing-Shanghai High-Speed Train Travel China Guide. Viitattu 9.3.2014.
  13. Roberts, Paul 2006: Kun öljy loppuu, s. 176. Edita, Helsinki.


Koordinaatit: 31°13′28″N, 121°28′33″E