Guangxi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Guangxi
zhuang: Gvangjsih Bouxcuengh Swcigih
kiin. 广西壮族自治区, Guǎngxī Zhuàngzú zìzhìqū
Guangxin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Guangxin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio  Kiina
Prefektuuritaso 14 yksikköä
Piirikuntataso 110 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppi autonominen alue
 – hallinnollinen keskus Nanning
Pinta-ala  ([1]) 220 400 km² (9.)
Väkiluku (2013)  ([1]) 47 190 000 (11.)
 – väestötiheys 214,1[1] as./km²
BKT (2013) 1 437,8 mrd. CNY[2]
(eli 2,3 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 30 588 CNY, noin 3 664 EUR[3][4] (73 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6]) 0,658
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus[7] GX
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-45
Guangxin kotisivut (kiinaksi)

Guangxi (zhuangiksi Gvangjsih, yksink.: 广西; perint.: 廣西; pinyin: Guǎngxī; Jyutping: Gwong2sai1) on Kiinan autonominen alue. Alueen lyhennenimi on Gui. Vanha suomalainen latinalaistus Kuangsi tai Kuangsin tšuangien autonominen alue.[7] Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Guangxi on varattu zhuangeille, minkä vuoksi alueen virallinen nimi on Guangxin zhuangien autonominen alue (zhuangiksi Gvangjsih Bouxcuengh Swcigih, yksink.: 广西壮族自治区; perint.: 廣西壯族自治區; pinyin: Guǎngxī Zhuàngzú zìzhìqū; Jyutping: Gwong2sai1 Zong3zuk6 zi6zi6keoi1). Myös nimeä Kwangsi-Chuang on käytetty.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nanningin miljoonakaupungin kerrostaloja.

Guangxi sijaitsee Kiinan eteläosissa. Sen naapurimaakunnat ovat Yunnan lännessä, Guizhou pohjoisessa, Hunan koillisessa ja Guangdong kaakossa. Lisäksi sen naapureita ovat Vietnam ja Beibulahti (Etelä-Kiinan meri) lounaassa.

Alueen merkittäviä kaupunkeja ovat Nanning, Beihai, Guilin ja Liuzhou.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakuntanimi on vuodelta 997, jolloin itäinen Guangdong ja läntinen Guangxi erotettiin hallinnollisesti toisistaan. Guangxi tulee sanoista guǎng ’laaja, suunnaton’ ja xī ’länsi’ eli maakuntanimen merkitys voisi olla ’läntiset laajuudet, suuret läntiset alueet’.[7] Joskus alkuperäisestä parivaljakosta – Guangdong ja Guangxi – käytetään yhä ilmaisua kaksi Guangia (两广, liǎng guǎng).

Qing-dynastian aikana Quangxi tuli tunnetuksi sotaisuudestaan. Monet Taiping-kapinan johtajista olivat lähtöisin Guangxista ja Kiinan–Ranskan sodan aikana 1884–1885 niin sanotut mustat liput eli guangxilaistaustaiset asejoukot taistelivat ranskalaisia vastaan Indokiinassa. Kiinan tasavallan aikana Guangxia hallitsi paikallinen sotilaskomentaja Lu Rongting (1856–1927), joka ulotti valtansa myös Guangdongiin. Hänet syrjäyttivät kaksi nuorempaa sotilasta, Li Zongren (1890–1969) ja Bai Chongxi. Heistä tuli puolestaan Kuomintangin liittolaisia. Kiinan–Japanin sodassa Guangxi tuotti väestömääräänsä suhteutettuna muita Kiinan alueita enemmän sotilaita ja kärsi tämän seurauksena myös suurempia tappioita.Japanilaiset eivät saaneet miehitettyä aluetta kuin vasta lähellä sodan loppua vuonna 1944. Miehitys aiheutti suuria tuhoja ja esimerkiksi Guilinin kaupunki tuhottiin.[9]

Kiinan sisällissodassa Bai ja Li ajautuivat erimielisyyksiin Tšiang Kai-šekin kanssa sodan johtamisesta ja vuoden 1949 lopulla Tšiang joutui eroamaan presidentin virastaan Lin korvatessa hänet. Kommunistien etenemisen takia Lin kausi jäi lyhyeksi ja hän pakeni lopulta Yhdysvaltoihin. Taakseen hän jätti satoja tuhansia sotilaita, jotka kävivät sissisotaa kommunisteja vastaan aina vuoteen 1953 saakka. Alueen hallitsemisen vaikeus saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että kommunistit perustivat vuonna 1958 Guangxin autonomisen alueen. Vietnamin sodan seurauksena alueelle muutti monia Vietnamissa asuneita etnisiä kiinalaisia pakolaisina. Myöhemmin Kiinan–Vietnamin sota käytiin vuonna 1979 Guangxin ja Vietnamin vastaisella rajalla. Guangxi on ollut pitkään naapuriaan Guangdongia köyhempi ja taloudelliset uudistukset vuodesta 1978 eteenpäin vaikuttivat hitaasti. Alue avattiin ulkomaisille sijoituksille vuonna 1984 ja sittemmin talouskasvun lähteitä on löytynyt esimerkiksi turismista Guilinissa ja kaupassa Vietnamiin sen rajalla.[9]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guangxin prefektuurit

Guangxi jakautuu 14 prefektuuritason kaupunkiin. Prefektuuritason kaupungit jakautuvat edelleen 110 kaupunkipiiriin, piirikuntatason kaupunkiin, piirikuntaan tai autonomiseen piirikuntaan.[10]

Väestöryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zhuangeja sokerijuurikkaiden sadonkorjuussa.
Guangxin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[11]
Etninen ryhmä 2000 2010
Han-kiinalaiset 27 024 974 28 916 096
Zhuangit 14 207 143 14 448 422
Yaot 1 471 946 1 493 530
Miaot 462 956 475 492
Dongit 303 139 305 565
Mulamit 170 225 172 305
Maonanit 73 578 65 587
Hui-kiinalaiset 32 512 32 319
Buyit 20 826 20 072
Jingit 20 123 23 283
Suit 15 476 13 559

Vuoden 2013 arvion mukaan Guangxissa asui noin 47 190 000 henkilöä. Edellisessä virallisessa väestönlaskennassa vuonna 2010 Guangxissa oli 46 023 761 asukasta.[1] Alueen suurin etninen ryhmä ovat han-kiinalaiset. Suurin vähemmistö zhuangit ja pienempiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi yaot, miaot, dongit ja gelaot.[9]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Guangxin autonomisen alueen osuus Kiinan bruttokansantuotteesta (BKT) oli 2,3 prosenttia (1 437,8 mrd. Kiinan yuania (CNY) eli noin 172,1 mrd euroa).[2] Kutakin autonomisen alueen asukasta kohden kansantuotetta kertyi 30 588 CNY eli 3 664 EUR.[3][4] Taso on 73 % Kiinan keskiarvosta.[5]

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guangxin merkittävin turistinähtävyys on Guilin, kaupunki joka on kuuluisa upeasta sijainnistaan Lijoella karujen karstihuippujen keskellä. Ulkomaalaiset, varsinkin retkeilijät, suosivat samankaltaisessa maastossa sijaitsevaa läheistä Yangshuon kaupunkia.

Turisteja kiinnostavat myös Guangxin etniset vähemmistöt, kuten zhuang-kansa ja dong-kansa.lähde? Esimerkiksi autonomisen alueen pohjoisosissa, Guizhoun rajan lähellä, viljellään riisiä porrastetulla menetelmällä. Näitä viljelmiä väitetään maailman jyrkimmiksi.lähde?

  • Pengerrettyjä riisipeltoja Longshengissa.
    Pengerrettyjä riisipeltoja Longshengissa.
  • Guilinin Shanhujärven pagodit kuulle ja auringolle.
    Guilinin Shanhujärven pagodit kuulle ja auringolle.
  • Turistiristeilyä Lijoella.
    Turistiristeilyä Lijoella.
  • Bambulautat Yulongjoen illassa.
    Bambulautat Yulongjoen illassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d China Guangxi (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  6. ↑ China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: undp.org. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 11.4.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 186–187 Guangxi. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  8. ↑ ”Kiina”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1813. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  9. ↑ a b c David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 156-159. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  10. ↑ 2016年广西壮族自治区行政区划 (Guangxin hallinnollinen jako vuonna 2016) 1.4.2016. xzqh.org. Viitattu 24.5.2016. (kiinaksi)
  11. ↑ Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 363-364. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guangxi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Guangxi&oldid=20839646”