Karstimaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Karstimaa on maisemamuoto, joka syntyy, kun hiilihappopitoinen sadevesi syövyttää liukenevat aineet kallioperästä. Tätä tapahtuu yleensä karbonaattipitoisissa kivissä, kuten kalkkikivessä ja dolomiitissa. Karstimaalle ovat normaalia uurteiset pinnanmuodot ja laajat luolastot. Sana "karsti" tulee Balkanin Karst-vuoristosta.

Karstimaa vaihtelee muodoiltaan selvästi sekä pinnalta että sen alta. Karstimaalle ovat tyypillistä maanpäällä pienet vaot ja uurteet, hieman isommat doliinit ja muut karstivajoamat sekä suuremmat kentät eli poljet. Usein karstialueilla on laajoja maanalaisia vesistöjä ja luolastoja, joissa esiintyy tippukiviä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta karstimaa.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.