Rapautuminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rapautuminen on kallion tai muun kiven murenemista. Rapautuminen voi johtua esimerkiksi lämpötilanvaihteluista ja kosteudesta: jää rapauttaa tehokkaasti. Rapautumista on olemassa kahta tyyppiä: mekaanista ja kemiallista. Mekaanista rapautumista on muun muassa kallion halkeamiin joutuneen veden jäätyminen, auringon haurastuttamisesta johtuva halkeilu ja kasvien juurten aiheuttama halkeilu. Kemiallista rapautumista on muun muassa heikompien kivilajien liukeneminen veteen ja siten kallion hajoaminen sekä erilaisten suolojen ja happojen vaikutus kallioon.

Kasvihuonekaasujen nopea kertyminen ilmakehään aiheutti varhaisella jurakaudella noin 180 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen lämpenemisen, jolloin maapallon keskilämpötila kohosi 5 °C. Yhdistyneen kuningaskunnan Open Universityssä tehdyn tutkimuksen mukaan lämpenemisen seurauksena rapautuminen kiihtyi viisinkertaiseksi. Rapautuminen sitoi hiiltä ilmakehästä maan kalsiittiin ja dolomiittiin, minkä johdosta hiilidioksidipitoisuudet laskivat entiselle tasolleen noin 150 000 vuodeksi.[1][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Open University Provides Answers on Global Warming (PDF) 30.1.2004. Open University. Viitattu 2.7.2007. (englanniksi)
  2. Cohen, Anthony S. et al: Osmium isotope evidence for the regulation of atmospheric CO² by continental weathering (PDF) (s. 157–160) Geology 32. 2004. Viitattu 2.7.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.