Maannos
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö |
Maannos on maaperän pintakerros, jota mekaaninen ja kemiallinen rapautuminen, ilmasto, kasvillisuus, eläimistö ja ihmisen toiminta muuttavat kivi- ja maalajista riippuen eri tavoin. Maannoksen paksuus on tavallisesti 1–2 metriä. Tätä maaperän pintaosan muutostapahtumaa nimitetään maannostumiseksi, jonka tuloksena syntyy erilaisia maannostyyppejä.
Kerroksinen maannos on syntynyt kalliosta irronneista kivennäisistä ja eloperäisistä aineksista, esimerkiksi lahonneista kasveista. Maannoksessa on yleensä multaa, mutta voi olla myös savea, hiekkaa, kiviä, maatuvia kasvin osia ym. Maannoksen laji riippuu alueen kasvillisuudesta, joka riippuu ilmastosta: pitkän ajan lämpötilasta ja sademäärästä. Lahoamisen nopeus ja kasvijätteen tuotanto sekä eroosio vaikuttavat maannokseen. Metsämaannos on erilainen kuin ruohoaron maannos. Suomessa on podsolimaannos, Kazakstanin aroilla viljava mustamulta ja ruskomaannos. Tropiikissa on rautapitoinen lateriittimaannos eli latosoli.
Maannoksessa on yleensä kaksi kerrosta: pintamaa, jossa on paljon kasvin juuria ym. orgaanista ainetta, ja vähemmän eloperäistä ainetta sisältävä pohjamaa. Kiinasta tunnetaan lössimaannos. Arojen maannokset ovat herkkiä aavikoitumaan, jos niiden luonnollinen kasvillisuus häviää. Maaperä voi suolaantua esimerkiksi kasvien aiheuttaman voimakkaan haihtumisen takia, joka imee alta suolan pintaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Podsoli
-
Pääartikkeli: Podsoli
Havumetsäilmaston maannos on Suomestakin tuttu podsoli. Podsolissa on ensin metsän neulasista ja kasvijätteistä koostunut karikekerros, jonka alla on hapan ja hitaasti lahoava humuskerros. Lahoamisen hitaus johtuu ilmanalan viileydestä. Humusta (kangasturvetta, kunttaa) hajottavat sienirihmastot. Alta löytyy vaalea huuhtoutumiskerros ja lopulta ruosteenruskea tai mustahko rikastumiskerros. Alimmaisena on pohjamaa.
Podsoli on niukkaravinteista melko runsaiden sateiden takia. Uusia ravinteita syntyy lahoamisen tuloksena melko hitaasti.
[muokkaa] Podsolin kerrokset
- 00) karikekerros
- 01) humuskerros
- a) uuttumiskerros
- b) rikastumiskerros
- b+c heikosti muuttunut kerros
- c muuttumaton pohjamaa
- d pohjavesi
- e peruskallio
[muokkaa] Aavikkomaannos
Kivennäispitoinen, niukkahumuksinen, mutta kuivuuden takia runsasravinteinen: sade ei huuhtele ravinteita pois, eivätkä kasvit käytä niitä.
[muokkaa] Latosoli
Tropiikin sademetsien ja kosteiden savannien rautapitoinen, niukkaravinteinen maannos. Kosteus ja kuumuus sekä runsas kasvien määrä tuottavat uutta humusta nopeasti. Sade huuhtelee syntyneet ravinteet pois, jäljelle jää vain tiilenpunainen maannos.
[muokkaa] Ruskomaa
Lauhkeiden lehtimetsien ravinnepitoinen maannos. Lehtikarike hajoaa melko nopeasti.
[muokkaa] Mustamulta
Arojen ravinteikas maannos, joka syntyy myyrien ja matojen sekoittaessa kasvien lahottua syntyneen humuksen alla olevaan kivennäismaahan. Haihtuminen nostaa ravinteita syvältä kohti pintaa, mutta aivan noin metrin paksuisen mustan mullan alla on haihtumisen luoma suolakerros, joka uhkaa nousta pintaan ja turmella maan.
[muokkaa] Terra rossa
Välimeren ilmaston kalkkialueilla oleva melko ravinteikas maannos. Sateiden aiheuttama ravinteiden liukeneminen maaperästä luo maalle punertavan värin.
[muokkaa] FAO:n maannostyypit lueteltuna
- Acrisolit
- Andosolit
- Arenosolit
- Cambisolit
- Tshernotseemit
- Ferralsolit
- Fluvisolit
- Gleysolit
- Greytseemit
- Gypsisolit
- Histosolit
- Kastanotseemit
- Lithosolit
- Luvisolit
- Nitosolit
- Phaeotseemit
- Planosolit
- Podsolit
- Podsoluvisolit
- Rankerit
- Regosols
- Rendzina
- Solonchakit
- Solonetz
- Vertisolit
- Yermosolit
[muokkaa] USDA:n maannosluokat
 |
Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
[muokkaa] Orders
- Alfisolit
- Andisolit
- Aridisolit
- Entisolit
- Gelisolit
- Histosolit
- Inceptisolit
- Mollisolit
- Oxisolit
- Spodosolit
- Ultisolit
- Vertisolit
[muokkaa] Maannosten luokitus kosteuden ja lämpötilan mukaan
Maannosten lämpötilaluokat
- pergeelinen
- kryoninen <--(cryic) --> < 0?
- frigidi,isofrigidi < 8°C
- mesoterminen, isomesoterminen 8°C - 15°C
- terminen,isoterminen 15°C - 22°C
- hyperterminen,isohyperterminen 22°C <
- megaterminen
Iso-etuliite, jos lämpötilanvaihtelu alle 5°C, esimerkiksi isomesoterminen.
[muokkaa] Maannosten kosteusluokat
- aerinen
- akvinen (märkä?)
- perakvinen
- anthrakvinen
- aridinen (torrinen) kuiva
- oksiakvinen
- typinen
- udinen
- perudinen
- ustinen
- kseerinen kuiva
