Savanni

Leijona savannilla.

San Rafael, savanni Venezuelassa.

Savanni on trooppinen kasvillisuusvyöhyke, jolla kasvaa ruohoa, pensaita ja puita. Kuiva- ja sadekausi vuorottelevat. Eniten sataa kesällä. Sadekaudella on ukkossateita, jotka aiheuttavat monesti tulvia. Savannin kuiva kausi kestää yli 10 viikkoa, mutta alle 7,5 kuukautta.

Savanneja esiintyy tropiikissa aavikoiden ja sademetsien välissä. Päiväntasaajalla on yleensä sademetsää, mutta Itä-Afrikassa on savannia myös päiväntasaajalla, sillä alue on ylänköä, eikä sademetsä siksi menesty. Sademäärä vaihtelee 250–2 000 mm:n välillä. Savannilla on puita yleensä 10–49 prosentilla maa-alasta.

Savanni on myös kuuluisa eläimistöstään, ja eläinten vilkas elämä savannilla kiehtoo myös dokumentaristeja. Savannilla elää joitain alkuperäiskansoja ja -heimoja, jotka ovat tottuneet elämään ankarissa luonnon olosuhteissa. Heimoja kutsutaan toisinaan mambo-ihmisiksi, joskus virheellisesti myös momboiksi.

Tyypillisellä savannilla ruohomaastossa kasvaa harvakseltaan akaasiapuita, mutta on myös metsäsavanneja ja ruohosavanneja ja kaikkea siltä väliltä. Kuivina kausina puut ja pensaat pudottavat lehtensä ja ruoho kuihtuu. Savannia sanotaan sademetsän ja aron väliseksi siirtymäalueeksi.

Sana savanni on alkujaan peräisin Amerikasta, Karibian saariston alkuperäisasukkaiden tainojen sanastosta. Se on merkinnyt lämpimien seutujen puutonta, heinää kasvavaa aluetta mutta myöhemmin siirtynyt tarkoittamaan myös monenlaista vähäpuustoista maata, joka kuitenkaan ei vielä ole metsää.

Savannien esiintyminen

• Länsi-Afrikka, Itä-Afrikka ja eteläinen Keski-Afrikka
• Etelä-Amerikan pohjoisosan eteläinen ja pohjoinen alue: Brasilian sisäosien ylänkö cerrado, sademetsän keskellä olevat savannisaarekeket campos ja Venezuelan Orinocon seudun llanos
• Intia
• Kaakkois-Aasia
• Australian pohjoisosa 20. leveysasteen pohjoispuolella.

Angola on tyypillinen savannimaa Afrikassa. Savanneja ovat myös esimerkiksi Brasilian campos ja Guayanan llanos.

Savannityypit

Savannia voi olla jopa 2 000 metrin korkeudessa, mutta tavallisempaa se on alle 1 000 metrissä.

• Kostea 1000–2000 mm, kuivakausi 2,2–5,5 kk , kauden pituuspoikkeama 15–20 %. Tyyppiä esiintyy Länsi-Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja aivan Afrikan sademetsien eteläpuolella.
• Puolikostea 500–1000 mm, 5,0–7,5 kk, 20–25 %. Tyyppiä esiintyy Keski-Amerikan ylängöillä, Länsi-Afrikassa, eteläisessä Keski-Afrikassa, Keski-Intiassa ja Pohjois-Australiassa.
• Puolikuiva 250-500 mm, 7,5–10 kk, 25–40 %. Tyyppiä esiintyy Sahelin alueella, jossa savannilla kasvaa puiden sijasta pensaita

Kostealla savannilla voi kasvaa ainavihantia puita. Puolikosteilla ja kuivilla savanneilla hallitsee ruohokasvillisuus. Kuiva metsä on harvapuista metsää, jossa kasvaa ruohoa. Kuivaa metsää kasvaa varsinkin savannien ja monsuunialueiden välimaastossa.

Savannin lajit

• Kausimetsä, kuivana kautena lehtensä pudottava metsä, jossa korkeintaan lyhyttä ruohoa.
• Metsäsavanni, metsä, ruohoa merkittävästi.
• Puusavanni, puita siellä täällä ja ruohoa.
• Pensassavanni, kuivuutta hyvin sietäviä (piikki)pensaita ja ruohoa.
• Ruohosavanni, pelkkää ruohikkoa.
• Puistosavanni

Savannit voidaan jakaa myös seuraavasti:

• Monsuunimetsä
• Savannimetsä
• Heinäsavanni
• Kuivasavanni (aromainen)

Savannin eläinlajit

Savannien eläimistö on erittäin monipuolista. Savannien yleisimmät eläimet ovat suuria kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä.

Savannin eläimistö Afrikassa

• Afrikannorsuja
• Kirahveja
• Antilooppeja ja gaselleja, esim. beisoja, impaloita, thomsoningaselleja
• Kafferipuhveleita
• Gnuita
• Seeproja
• Sarvikuonoja
• Sihteerejä
• Korppikotkia
• Termiittejä
• Mustamamboja
• Mangusteja

Lähteet

• Kalevi Rikkinen: Maapallon aluemaantiede. Otava 1983.

Viitteet

Kasvillisuusvyöhykkeet

Aavikko | Aro | Havumetsä | Kylmyysaavikko | Lehtimetsä | Monsuunimetsä | Nahkealehtinen kasvillisuus | Sademetsä | Savanni | Tundra | Vuoristokasvillisuus | Viileänlauhkea sademetsä