Kirahvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nisäkästä. Tähdistöstä katso kirahvi (tähdistö).
Kirahvi
Giraffe standing.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Kirahvieläimet Giraffidae
Suku: Giraffa
Laji: camelopardalis
Kaksiosainen nimi
Giraffa camelopardalis
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Kirahvin levinneisyys
Kirahvin levinneisyys
Alalajit[2][3]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kirahvi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirahvi Commonsissa

Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa luonnonvaraisena elävä sorkkaeläin. Se on korkein maanisäkäs. Kirahvia kutsuttiin suomen kielessä 1960-luvulle asti myös sirahviksi.[4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirahviuroksen korkeus on 4,8–5,5 metriä ja paino keskimäärin 1 200 kiloa. Naaraat ovat hieman lyhyempiä ja painavat vähemmän. Kirahvin pää on kiilamainen. Sekä uroksella että naaraalla on pysyvät, muodoltaan tappimaiset nahkapeitteiset sarvet. Naaraan sarvet ovat pienemmät kuin uroksella. Silmät ovat suuret, vinot ja pitkien, tuuheiden ripsien suojaamat. Kirahvilla on jyrkästi taaksepäin viettävä selkä. Kaulanikamia on seitsemän kuten muillakin nisäkkäillä, ja niiden pituus on noin 40 cm. Kirahvin turkissa on vaalealla pohjalla erikokoisia ja -muotoisia läiskiä, joiden väri vaihtelee oranssista lähes mustaan. Harvinaisempina värivaihtoehtoina esiintyvät myös kirkkaan oranssi ja harmaa. Jokaisen yksilön kuviointi on erilainen.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirahvit elävät yksikseen tai pieninä ryhminä. Useimmiten ne kuljeskelevat 5–6 yksilön kokoisina ryhminä, joiden kokoonpano vaihtuu jatkuvasti, sillä ne eivät ole varsinaisesti laumoja. Ryhmän jäsenillä on keskinäinen arvojärjestys, ja johtajana toimii täysikasvuinen uros. Yksinäiset kirahvit elävät metsissä, joissa niitä on vaikea havaita, kun taas tasangoilla on turvallisempaa kokoontua ryhmäksi. Kirahvin vihollisia ovat suuret petoeläimet, kuten leijona, ja ihminen. Kirahvi on herkästi säikkyvä eläin ja lähtee helposti juoksemaan karkuun. Kirahvi on kasvinsyöjä, joka syö lehtiä, oksia ja muita kasvinosia.

Kirahvi voi elää luonnossa noin 25-vuotiaaksi,[5] tavallisesti elämänkaaren pituus on noin 15–20 vuotta.[6] Suurin kirjattu ikä vankeudessa elävällä kirahvilla on 34 vuotta,[7] joidenkin lähteiden mukaan 39,5 vuotta[8].

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirahvin pää.

Kirahvit elävät Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla, puu- ja pensassavanneilla sekä ruohotasangoilla.

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin kirahvilla luokiteltiin olevan yhdeksän eri alalajia: angolankirahvi (G. c. angolensis), eteläafrikankirahvi (G. c. giraffa), masaikirahvi (G. c. tippelskirchi), nubiankirahvi (G. c. camelopardalis), thornicroftinkirahvi (G. c. thornicrofti), kordofankirahvi (G. c. antiquorum), länsiafrikankirahvi (G. c. peralta), rothschildinkirahvi (G. c. rothschildi) ja verkkokirahvi (G. c. reticulata).[3] Nykyisen luokituksen mukaan alalajeja on kuitenkin vain kuusi kappaletta.[2][9] Kalifornian yliopisto julkaisi joulukuussa 2007 DNA-tutkimuksen, jonka mukaan eri kirahvipopulaatioiden geneettiset erot ovat niin suuret, että niitä tulisi pitää erillisinä lajeina.[9] Kuusi populaatiota ovat olleet erillään toisistaan ainakin 500 000 vuotta.[9] Näitä erilaisia kirahveja pidetään kryptisinä lajeina, sillä eri populaatioiden yksilöissä on ulkoisia eroja lähinnä kuvioinnissa ja lisääntymisen ajoituksessa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Giraffa camelopardalis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Wilson & Reeder: Giraffa camelopardalis Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 30.04.2010. (englanniksi)
  3. a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 94. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6. (alalajien suomenkielisten nimien lähde)
  4. Sirahveja savannilla 27.6.2000. Helsingin Sanomat.
  5. YPTE
  6. San Diego Zoo
  7. Giraffa camelopardalis Wolfram Alpha. Viitattu 24.3.2011. (englanniksi)
  8. AnAge entry for Giraffa camelopardalis Luettu 24.3.2011 (englanniksi)
  9. a b c d Dna-analyysi jakoi kirahvit kuuteen lajiin. Tieteen Kuvalehti, 2009, nro 15, s. 25.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]