Maito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unbalanced scales.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Lasillinen elintarvikemaitoa.

Maito on nisäkkäiden nisistään eli maitorauhasistaan erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia imeväisiä. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan äidinmaidoksi.

Suomessa maidolla tarkoitetaan puhekielessä yleisimmin elintarvikemaitona käytettyä lehmän maitoa.

Lehmänmaidon lisäksi myös vuohen,[1] lampaan[2] ja vesipuhvelin[3] maito ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti merkittäviä. Myös hevosen, kamelin ja aasin maitoa on käytetty ihmisravintona.[4][5][6]

Sisällysluettelo

Maidon kulutus [muokkaa]

Suomalaiset joivat vuonna 2011 keskimäärin 3,5 desilitraa maitoa päivässä henkeä kohden[7]. Suomalaiset juovat maailman seitsemänneksi eniten maitoa. Eniten maitoa kuluttavat kuitenkin albanialaiset ja sveitsiläiset lähes tasalukemissa 155 litralla.lähde?. Maitotuotteiden kulutus oli Suomessa suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin suomalaiset joivat lähes litran maitoa päivässä[8].

Maidon ravintosisältö [muokkaa]

Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g. Poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä, sekä kasvutekijöitä.

Lehmän raakamaidon eli niin sanotun tilamaidon rasvapitoisuus vaihtelee lehmärodun, vuodenajan ja lehmän syömän ravinnon mukaan. Keskimäärin se on noin 44 g/litra[9], maitosokeri- eli laktoosipitoisuus 48 g/litra. Mineraaleja, erityisesti kalsiumia, maidossa on noin 7 grammaa litrassa. Osteoporoosiliitto pitää maitoa yhtenä parhaista kalsiumin lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä luuston lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon[10].

Rasvat [muokkaa]

Sekä äidin- että lehmänmaidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin niiden proteiinikoostumus. Muutokset emon ravinnon rasvoissa vaikuttavat maidon rasvahappoprofiiliin. Lehmänmaidon kolesterolimäärät ovat korkeammat kuin ihmisen maidossa. Naudan maitorasva sisältää noin 53 % tyydyttyneitä rasvahappoja (lauriini-, myristiini-, palmitiini- ja steariinihappoa)[11].

Maidon tuotanto [muokkaa]

Lypsykone

Lehmän maitoa aletaan ottaa meijeriin vasta neljän päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Syntynyt vasikka on maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin kolme tuotantokautta(vuotta), mutta tavoite olisi pidempi tuotantoikä[12]. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen mitä vasikka tarvitsee, ja vasikat on vieroitettava emostaan muutaman päivän ikäisenä. Vasikkaa juotetaan maidolla (tai maidonvastikkeilla, mikäli maitoa ei ole saatavilla) n. 2 kk ikään asti, jolloin se on kehittynyt märehtijäksi. Liharotuinen nauta tuottaa maitoa vain sen verran, mitä vasikka tarvitsee kehittyäkseen märehtijäksi, joten se seuraa emoaan.

Sonnivasikkaa kasvatetaan kannattavaan teuraspainoonsa saakka. Osa sonneista päätyy siitoskäyttöön. Lehmävasikka saattaa päätyä emänsä tavoin ensin lypsykarjaksi, jolloin se teurastetaan vasta sitten, kun sen maidontuotantoa ei pystytä enää käynnistämään poikimisin tai sen teurastaminen lihakarjana on taloudellisesti kannattavampaa. Suomessa suurin osa kauppojen kotimaisesta naudanlihasta onkin maitotiloilta peräisin, vaikka myös teurastamoita varten lypsämätöntä nautakarjaa kasvatetaan teuraaksi.

Tuotantomaidon laatu [muokkaa]

Suomessa tiloila tuotetun lehmänmaidon ja vuohenmaidon[13] laatua seurataan useilla eri mittareilla. Nykyisin maidon laatuluokat ovat E, 1 ja 2, joista E on paras. Laatuluokka vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan, ja kelvotonta maitoa tuottajaosuuskunnat eivät edes ota tiloilta vastaan.[14] Pääsääntöisesti yli 95% tuotetusta maidosta on E luokkaista, eli "priimaa"[15][16].

Tärkeimpiä säännöllisesti mitattavia arvoja, jotka vaikuttavat tuottajien saamaan hintaan, ovat somaattisten solujen pitoisuus, bakteeripitoisuus ja voihappobakteeri-itiöiden määrä. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden noustessa tuottajahinta nousee.[14]

Tuottajamaidon laatuluokat raja arvoineen[14][13]
Luokka Bakteerien pesäkemäärä kpl/ml Somaattiset solut kpl/ml Voihappobakteeri-itiöt kpl/l
E < 50 000 < 250 000
1 50 000 -100 000 250 000 - 400 000
2 > 100 000 > 400 000
Tavoitearvo < 50 000 < 250 000 <1000
Hyväksymisraja < 100 000 < 400 000 <3500

Maidon prosessointi [muokkaa]

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään, lämpökäsitellään bakteerien vähentämiseksi (pastörointi) tai steriloidaan (UHT-käsittely). Rasva erotetaan separaattorin avulla. Osa rasvasta kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi (homogenointi), jossa rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Osa kermasta palautetaan maitoon. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi.

Kaupassa myytävä täysmaito sisältää rasvaa melkein yhtä suurena pitoisuutena kuin alkuperäinen lehmänmaito. Kevytmaidossa osa rasvasta ja rasvattomassa maidosta lähes kaikki rasva on poistettu.

Suomalainen maidontuotanto on 1960-luvulta asti tutkinut paljon maitorasvan pilkkomista.lähde? Ensimmäiset homogenisoidut maitopurkit sisälsivät tekstin ”Vähärasvaista, homogenisoitua maitoa”.

Suomessa maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa.

Maitotuotteet [muokkaa]

Pääartikkeli: Maitotuote

Maidosta valmistetaan maitohappokäymisen avulla piimää ja jogurttia. Lisäksi maidosta valmistetaan juustoja ja jäätelöä.

Erilaisia maitotuotteita: [17] [muokkaa]

  • Suomessa myynnissä olevia maitoja:
    • Täysmaito (ennen kulutusmaito)
    • Kevytmaito
    • Rasvaton maito
    • Ykkösmaito (1 % rasvaa)
    • Vähälaktoosinen kevytmaito
    • Vähälaktoosinen täysmaito
    • Vähälaktoosinen rasvaton maito
    • Yömaito
    • Kalsiummaito
    • Laktoositon maitojuoma
  • Ternimaito
  • Hiljamaito(homogenisoimaton täysmaito)
  • Äidinmaidonvastikkeet
  • Hapanmaitovalmisteita:
  • Kermat
  • Jäätelöt
  • Juustot
  • Maitojauhe
  • Raakamaito eli tilamaito

Maitotuotteet ja niiden saanti vaihtelee hieman kausittain. [18][19]

Kasveista saatavat maitotyyppiset tuotteet [muokkaa]

Joitakin kasveista tehtyjä juomia ja muita nestemäisiä proteiinivalmisteita kutsutaan kasvimaidoiksi. EU-maissa kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito.

Maidon tuotannon kasvihuonekaasupäästöt [muokkaa]

Rasvapitoisen täysmaitolitran tuotannosta syntyy noin kilo kasvihuonekaasuja (CO2-ekv). Yksi lasillinen täysmaitoa (1,8 dl) vastaa noin 2,5 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäin nauttimien elintarvikkeiden tuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. (Rasvattoman maidon päästötietoja ei ole saatavilla.)[20]

Tutkimuksia maitorasvan terveysvaikutuksista [muokkaa]

Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatu transpalmitoleenihappo liittyy vähentyneeseen diabetesriskiin.[21] Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet ruotsalaiset maanviljelijät saivat vähiten maitorasvaa käyttäneisiin verrattuna 75 % vähemmän sydänkohtauksia.[22] Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin, joskaan maitotuotteiden kokonaiskulutus ei korreloinut kuolleisuuden kanssa.[23]

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen vuodelta 2013 mukaan täysrasvainen maito ehkäisee lasten lihavuutta verrattuna rasvattomaan maitoon. Rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää kuin rasvaton maito.[24] Ruotsalaisen vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee keski-ikäisillä miehillä keskivartalolihavuutta[25].

Eläinkokeita [muokkaa]

Lehmän maitorasvan sisältämällä luonnollisilla konjugoiduilla linolihapoilla (CLA) on eläinkokeissa todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, muun muassa pienentynyt syöpäriski. Suurilla annostasoilla CLA-valmisteilla on hiirikokeissa saatu myös päinvastaisia tuloksia sekä lisätty koe-eläinten riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen[26]. Meijerituotteista saatava CLA-määrä on melko pieni, eikä sen vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä [27].

Maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat [muokkaa]

Maitoallergia [muokkaa]

Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi.

Laktoosi-intoleranssi [muokkaa]

Maitosokeri eli laktoosi pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan entsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä tämän entsyymin tuotanto on luonnollisesti heikentynyt tai loppunut kokonaan, jolloin pilkkomaton maitosokeri jää suolistoon aiheuttaen mahavaivoja. Oireyhtymää kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia, että laktoosittomia maitotuotteita. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.

Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Vaivat johtuvat siitä, ettei ohutsuolessa synny tarpeeksi laktoosia hajottavaa entsyymiä, laktaasia. Hajoamattomana laktoosi jatkaa matkaansa paksusuoleen vetäen mukanaan paljon nestettä. Bakteerit paksusuolessa pitävät laktoosista, mistä seuraa ilmavaivoja.

Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle [muokkaa]

On saatu sen suuntaisia tuloksia, että on syytä epäillä äidinmaitovastikkeiden altistavan diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 %:lla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, joista voi seurata sokeritauti. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa. [28]

Maitorasvat lisäävät hiirten riskiä sairastua suolistotulehdukseen [muokkaa]

Yhdysvaltalaistutkimuksessa on todettu maitorasvojen lisäävän tulehduksellisen suolistotaudin riskiä hiirillä, joiden immuunijärjestelmää oli muokattu. [29]

Raakamaito [muokkaa]

Täysin prosessoimatonta tilamaitoa eli raakamaitoa voi ostaa joiltakin maatiloilta, mutta kaikki tilat eivät vaivaudu järjestelemään suoramyyntiä lain vaatimien hygieniatoimenpiteiden ja syntyvän lisätyön vuoksi.[30] Raakamaitoa ja siitä jalostettuja tuotteita sekä ternimaitoa voi olla saatavilla muiden suoraan myytävien maataloustuotteiden ohella myös erilaisilla tuottajatoreilla[31][32].

Myynnin laillisuus maittain [muokkaa]

Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Euroopan unionissa raakamaitoa saa myydä, mutta paikoin se on kiellettyä, kuten Skotlannissa.[33] Kanadassa ja Australiassa raakamaitoa ei saa myydä kuluttajille [33], mutta Uudessa-Seelannissa saa.[34] Yhdysvalloissa raakamaidon myynti on sallittua 28 osavaltiossa maatilalta ja kuudessa osavaltiossa kaupasta.[35] Suomessa myynti tilalta on sallittua, mutta myyntimäärän ylittäessä 2500 litraa vuodessa on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Elintarvikehuoneisto on myös aina ilmoitettava viranomaiselle.[30].

Raakamaidon riskit [muokkaa]

Pastöroimaton maito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa. [36]

Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä pastöroimattoman maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat. [36]

Yhdysvalloissa raakamaito onkin monessa osavaltiossa laitonta. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla. [37]

Kesäkuussa 2012 kuusi lasta sai EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa ja kaksi heistä joutui tehohoitoon.[38][39]

Pirkkalan seudun ympäristöterveyspäällikön mukaan "maito on hyvä kuumentaa 60–70 asteeseen eikä sitä pitäisi tarjota riskiryhmille, mutta terveelle aikuiselle riski ei ole kovin suuri".[40]

Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta. [37]

Historia [muokkaa]

Vermeerin Maitotyttö

Ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.

Maitoa on historiallisista ajoista lähtien säilötty hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla piimäksi, viileiksi, jogurteiksi yms. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Ruukkujen sisältämät orgaaniset jäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet [41]. Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia. Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kaseiinin kovetuttua se leikataan kokkareiksi ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.

Kansainvälinen maitopäivä [muokkaa]

Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta.[42] [43] Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelee eri maissa – toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.

Viimeinen käyttöpäivä [muokkaa]

Chigagolainen gangsteri Al Capone lahjoitti miljoona dollaria kaupungille maidon hankkimiseksi lapsille, mutta hän vaati pakkauksiin merkinnän viimeisestä käyttöpäivästä, koska hänen veljensä oli kuollut vanhentuneeseen maitoon. [44] [45]

Katso myös [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Did You Know? American Dairy Goat Association
  2. ↑ Goat and sheep milk products Naturemade
  3. ↑ Buffalo Milk Production - Chapter 5: Milk production of the buffalo Milk Production
  4. ↑ Ways of improving cheese made from camel milk FAO
  5. ↑ The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
  6. ↑ Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
  7. ↑ Matilda maataloustilastot. Ravintotase 2011 ennakko ja 2010 lopulliset tiedot. 29.06.2012. http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/14
  8. ↑ Teemu Luukka: Suomalaiset, britit ja aussit juovat eniten maitoa. Helsingin Sanomat 11.1.2013, B6.
  9. ↑ Fineli http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=milk&lang=fi Maitojen ravintosisältö
  10. ↑ Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston
  11. ↑ http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/liitetiedostot/Maitotietoa_A5_36_net.pdf
  12. ↑ Heikkilä, A.M. 2001. Uudistaminen ei ole ilmaista. Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013. http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/sisar01/uudistaminen.htm
  13. ↑ a b Leimi, A. Perkiömäki, J. Tuominen, P. Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013. http://www.evira.fi/files/attachments/fi/riskinarviointi/raakamaito_selvitys_netti.pdf
  14. ↑ a b c Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26-28, 47.
  15. ↑ http://www.maitohygienialiitto.fi/tilastot/laatuhinnoitteluluokitus/36-maidon-jakaantuminen-luokkiin
  16. ↑ http://yle.fi/uutiset/valio_ei_senttiakaan_tuottajille/6445818
  17. ↑ Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN951-669-352-0
  18. ↑ Valio
  19. ↑ Arla Ingman
  20. ↑ Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L: Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main report. Defra Research Project IS0 205. Bedford: Cranfield University & Defra. 2006. SEKÄ Mäenpää, Ilmo: Kulutuksen ympäristökuormitus. Oulun yliopiston Thule-instituutti. 2004. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=FI.
  21. ↑ Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. 2010. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  24. ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  25. ↑ Holmberg S, Thelin A.: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013.
  26. ↑ Benjamin ja Spener 2009; Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2754987/?tool=pubmed
  27. ↑ Aro, Antti: CLA eli konjugoitunut linolihappo 4.2.2008. Terveyskirjasto Viitattu 5.7.2011.
  28. ↑ Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle/MTV3:n uutiset
  29. ↑ Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
  30. ↑ a b Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012. Saatavana: http://www.ahlman.fi/images/Raakamaidon_suoramyynti_joanna_kurki.pdf
  31. ↑ Tuotteet. Tuottajatori Alppiruusu. Viitattu 8.2.2013. http://www.alppiruusu.fi/tuottajatori/etusivu.htm
  32. ↑ Tuotteet. Tuottajatori Kotipiiri. Viitattu 8.2.2013. http://www.kotipiiri.fi/
  33. ↑ a b Dan Flynn: Määritä nimeke! 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.
  34. ↑ Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Viitattu 8.7.2012.
  35. ↑ In the United States 2008. Raw Milk USA. Viitattu 8.7.2012.
  36. ↑ a b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  37. ↑ a b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, sivu B8
  38. ↑ Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC- tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
  39. ↑ EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012
  40. ↑ Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
  41. ↑ http://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature07180.html Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding
  42. ↑ Maitotytöstä maitolähettilääksi
  43. ↑ Teemakalenteri
  44. ↑ Milk expiration dates, courtesy of Al Capone
  45. ↑ Capone at Alcatraz

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maito.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maito&oldid=13179468