Ternimaito

Wikipedia

Ternimaito on heti synnytyksen tai poikimisen jälkeen erittyvää maitomaista eritettä. Sanaa voidaan käyttää niin lehmän kuin ihmisäidinkin ensimaidosta.^[1] Ihmisen ternimaidossa on lähes 3 % proteiineja, kun tavallisessa äidinmaidossa niitä on vain noin 1 %. Sitä erittyy useiden päivien ajan synnytyksen jälkeen. ^[2]

Ternimaito sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita, vasta-aineita ja kasvutekijöitä. Näiden aineiden rakenne kuitenkin tuhoutuu ternimaidosta kuumennuksen tai pastöroinnin yhteydessä, joten niillä ei ole siinä tapauksessa vaikutusta tai tehoa; näistä vain proteiini säilyy. Sen sijaan pakastekuivaus säilyttää ternimaidon vaikuttavat ominaisuudet. Ternimaidon voi myös pakastaa sellaisenaan ja nauttia myöhemmin.

Ternimaitoa on Suomessa tutkittu 1990-luvun puolesta välistä lähtien ja muun muassa Jyväskylän yliopiston vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan ternimaito edistää lihasten kasvua. Tämä johtuu tutkimuksen perusteella siitä että ternimaidon käyttö lisää vapaita aminohappoja ja proteiinisynteesiä. Tutkimuksen on tehnyt professori Antti Mero.

Ternimaidon jalostus on vaativa prosessi eikä onnistu kotikonstein.

Sisällysluettelo 1 Ternimaito elintarvikkeena 1.1 Lehmän ternimaidon energiasisältö 2 Ternimaito luontaistuotteena 3 Suomalaishiihtäjien ternimaidonkäyttö 4 Etymologia 5 Lähteet

[muokkaa] Ternimaito elintarvikkeena

Ternimaito myydään yleensä pakasteena, koska tällöin säilyvyys on parempi. Ternimaitoa voidaan käyttää ruokana muun muassa uunijuustoihin, jossa ternimaito kypsytetään uunissa. Valmis uunijuusto syödään esimerkiksi maidon, sokerin ja kanelin kera. ^[3] Sitä voi myös juoda sellaisenaan tai pakasteesta sulatettuna.

[muokkaa] Lehmän ternimaidon energiasisältö

• Rasva: 3,4 %
• Proteiini: 4,6 %
• Hiilihydraatti: 4 %
• Orgaaniset hapot: 0,2 % ^[4]

[muokkaa] Ternimaito luontaistuotteena

Kuten mainitusta tutkimuksesta ^[5] käy ilmi ternimaidolla on suotuisia vaikutuksia. Maito kuitenkin säilyy huonohkosti. Sen jakelu tuoreena on näin ollen hankalaa. Koska jakelua ei ole järjestetty, teollisuus on alkanut valmistaa pakastekuivattua ternimaitoa kapseleihin. Joistakin kaupoista saa kuitenkin pakastettua ternimaitoa, yleensä 1 litran pulloissa. Myynnissä on sekä kotimaisia että ulkomaisia kapseleita ja jauheita joiden luvataan sisältävän suotuisat vaikutukset. Näitä tuotteita markkinoivat tahot ilmoittavat niiden tehoavan moniin vaivoihin. Useat tutkijat sanovat, että ne ainoastaan parantavat lähinnä vastustuskykyä ja vireyttä. Monet tunnetut urheilijat ovat mielestään saaneet apua näistä valmisteista ja kertovat olevansa vakuuttuneita ternimaidon tehosta. Näitä seikkoja ei kyetä tarkemmin tutkimaan koska vertailuaineisto on hajanaista ja perustuu käyttäjän omiin subjektiivisiin havaintoihin ja tuntemuksiin. Tämän kaltainen jonkun tietyn aineen hyödylliseksi kokeminen on tavallista monien muidenkin luontaistuotteiden osalla.

Erääksi ternimaidon keulakuvaksi nousi edesmennyt Petteri Jussila.

[muokkaa] Suomalaishiihtäjien ternimaidonkäyttö

Jari Piiraisen mukaan suomalaisessa hiihtovalmennuksessa oli kova ternimaitobuumi 1990-luvulla, etenkin 1993–1994. Hänen mukaansa Lillehammerin olympialaisissa oli Suomen hiihtomaajoukkueella mukanaan ehkä jopa sata litraa ternimaitoa. Nykyisin ternimaitoa ei hiihdossa juuri käytetä. ^[6]

[muokkaa] Etymologia

”Ternimaito” on alkujaan länsisuomalainen murresana. Aikoinaan on esitetty, että sana olisi sukua sanskriitin vasikkaa tarkoittavalle tarnah-sanalle. Nyt kuitenkin katsotaan, että se olisi samaa alkuperää kuin suomen ”terhen” (’auer, ohut pilvi’). ^[1]

[muokkaa] Lähteet