Yersinia
| Yersinia | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yersinia enterocolitica-bakteerikasvustoa geelissä | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Yersinia on gramnegatiivisten sauvanmuotoisten bakteerien suku. Yersinia-bakteerit ovat fakultatiivisia anaerobeja. Monet suvun jäsenet ovat ihmiselle patogeenisia ja aiheuttavat muun muassa vakavia vatsatauteja. Suku sai nimensä sveitsiläisen bakteriologin Alexandre Yersinin mukaan, joka löysi Yersinia pestis -bakteerilajin vuonna 1894.
Yersinia enterocolitica -bakteeria kantavat ihmisten ohella lähinnä siat ja muut tuotantoeläimet. Yersinia pseudotuberculosis -bakteeri voi levitä myös jyrsijöiden, lintujen ja jopa vihannesten välityksellä. Molemmat bakteerit aiheuttavat suolistotulehduksen, ripulin ja myöhemmin jälkitauteina usein myös oireita niveliin. Oireena on usein myös mahan oikealla puolella oleva voimakas kipu, jolloin diagnoosissa voidaan erehtyä luulemaan kipua umpilisäkkeen tulehdukseksi.
Tauti leviää raakojen tai huonosti kypsennettyjen elintarvikkeiden välityksellä. Bakteeri lisääntyy erityisen tehokkaasti jääkaappilämpötilassa, joten elintarvikkeiden pitkä säilytys lisää tartuntariskiä. Tartuntariskiä pienennetään lyhyillä säilytysajoilla ja asianmukaisella kylmäsäilytyksellä, elintarvikkeiden kunnollisella kuumentamisella ja huolellisella hygienialla, johon kuuluu käsien ja keittiövälineiden pesu ennen ja jälkeen ruuanlaiton.
Yersinia pestis -bakteeri aiheuttaa ihmiselle ruton, ja sitä pidetään laajojen historiallisten ruttoepidemioiden, kuten mustan surman, aiheuttajana.
Sivulta puuttuu